Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta

• Kaboi-Mattila Ruth, sd. (puheenjohtaja)
• Jashanica Xhemail, kok. (varapuheenjohtaja)
• Thakur Sunil, sd.
• Gharajeh Daghi Leila, kok.
• Karadag Nejdet, kesk.
• Kyllönen Taru, vihr.
• Momeni Ziaulhag, sd.
• Pessi Ellen, kok.
• Meliksetyan Marine, vas.
• Kangasniemi Mila, sd.
• Elo Ilpo, kd.
• Hilpinen Sanni, r.

• Tidenberg Heikki, sd.
• Salminen Terhi, kok.
• Elech Refka, sd.
• Purmonen Sari, kok.
• Forsang Georgiana, kesk.
• Tanke Aba Samson, vihr.
• Isomäki Hellu, sd.
• Mandalios Christos, kok.
• Lahtinen Samuli, vas.
• Ollila Matias, sd.
• Keikko Anna, kd.
• Ay Abdurrahim, r.

Varsinaiset edustajat:

• Vrapi Alba, Autokton ry
• Hamdon Burhan, Hakunilan kansainvälinen yhdistys ry
• Sjöholm Johanna, Nicehearts ry
• Egeh Farah Mubarik, Sahan-seura ry
• Svetlana Tchistiakova, Vantaan Venäläinen Klubi ry

Varaedustajat:

• Adam Musse, Askel kohti tulevaa Ask ry
• Vasavada Krutarth, Gujarati Samaj ry.
• Manai Aicha, Phoenix ry/Start up Refugees
• Suleiman Yahya, Dreamchasers ry
• Kentta Tiina, Vantaan Monimaa ry

• Kaupunginhallitus: Demiri Funda, vas. (Karinen Ville, vas.)
• Nuorisovaltuusto: Hossaini Sahar (Obeng Amoako Esther)
• Kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin toimiala: Raasakka Anne (Kettunen Kaisa)
• Kasvatuksen ja oppimisen toimiala: Maarianvaara Hannaleena (Granholm Soile)
• Kaupunkistrategian ja johdon toimiala / työllisyys ja kotoutuminen: 
  Kohonen Pekko (Lindén Suvi)
• Kaupunkistrategian ja johdon toimiala / työllisyys ja kotoutuminen: 
  Lautiola Hannele (Lindén Suvi)
• Itä-Uudenmaan poliisilaitos: Holappa Kaisamaria (Martikainen Tanja)
• Vantaan ja Keravan hyvinvointialue / kotoutumista tukevat palvelut: 
  Salonen Jari

Neuvottelukunnan kokous on samalla 25-vuotisjuhlaseminaari, johon on kutsuttu entisiä ja nykyisiä neuvottelukunnan jäseniä, vantaalaisia poliitikkoja, järjestöjen ja muiden sidosryhmien jäseniä.

17.00-17.20 Saapuminen, vapaata oleskelua ja tervetuliaismalja, kitaramusiikkia, Vlad Guiavganen
17.20-17.30 Tervetulosanat, Ruth Kaboi-Mattila, neuvottelukunnan puheenjohtaja
17.30-17.45 Avauspuheenvuoro, Kimmo Kiljunen, neuvottelukunnan 1. puheenjohtaja
17.45-19.00 Vantaa nyt ja tulevaisuudessa, alustus ja paneelikeskustelu

• Alustus, maahanmuuttotutkija Pasi Saukkonen
• Paneelikeskustelussa mukana Pasi Saukkonen, Vantaan kaupungin ohjelmajohtaja
  Hannu Rusama, nuorisovaltuuston edustaja Vida Amoah, asukasedustaja Peter
  Kariuki ja Vantaan Venäläisen Klubin toiminnanjohtaja Svetlana Tchistiakova
• Paneelin teemat: hyvät väestösuhteet, työllisyys ja yrittäminen sekä nuoret tulevaisuuden tekijöinä
• Haastattelija: Aicha Manai, toiminnanjohtaja, Startup Refugees

19.00-20.00 Tarjoilua, muistelua ja musiikkia
20.00 Juhla päättyy

Kevään viimeisessä kokouksessa Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta tutustui Vantaan palveluiden ja investointien suunnitelmaan ja valitsi edustajat kommentoimaan suunnitelmaluonnosta. Suunnitelma herätti paljon kiinnostusta. Työryhmään/kommentoimaan luonnosta löytyi osallistuja melkein jokaiselta suuralueelta.

Neuvottelukunta perehtyi myös luonnokseen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön suunnitelmasta vuosille 2026–2029 ja antoi siitä kommenttinsa. Myös se herätti paljon keskustelua ja kysymyksiä muun muassa siitä, miten syrjintää, etenkin epäsuoraa syrjintää, ja suunnitelman tuottaman työn vaikuttavuutta voisi seurata. Se ei ole helppoa, mutta keskeistä on, että työtä tehdään ja palvelujen yhdenvertaisuutta pyritään koko ajan parantamaan. Tiedolla johtamista pitää sitä varten kehittää.

Neuvottelukunta lähetti myös kasvatuksen ja oppimisen toimialan edustajan kautta toimialalle toiveen, että kouluille annettaisiin yhtenäinen linjaus kansallisten lippujen käytöstä kulttuurijuhlissa ja miettisi muita tapoja tuoda esille eri kulttuureja. Keskustelussa tuli esille, että lippuihin liittyy symboliikkaa, joka lisää vastakkainasettelua ja aiheuttaa syrjintää.

Juhlavuoden päätapahtuma on kutsuvierastilaisuus 5.9. illalla ja sitä edeltävä Mahdollisuuksien tori samana päivänä. Neuvottelukunta kuuli tilannekatsauksen ja mietti yhdessä kutsuttavia, ohjelmasisältöä ja tapahtumien toteutusta. Tapahtumatyöryhmä linjaa tarkemmin toteutusta ja rooleja. 

Monikulttuurisusasiain neuvottelukunta jalkautui pitämään kokouksen Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen tiloissa. Yhdistys on ollut edustettuna neuvottelukunnassa viime elokuusta. Toiminnanjohtaja Burhan Hamdon kertoi aluksi yhdistyksen historiasta ja toiminnasta. Sen jälkeen neuvottelukunta perehtyi Myönteisen aluekehityksen ohjelmaan, NEET-toimenpidesuunnitelmaan sekä lasten ja nuorten harrastamisen kokonaisuuteen Vantaalla. Teemoissa on paljon yhteistä. Neuvottelukunta keskusteli sisällöistä ja toi esille näkemyksiä kehittämisen tueksi.

Strategiaa toteuttavat ohjelmat ja suunnitelmat tähtäävät siihen, että segregaatiokehitys, joka Vantaalla ilmenee huono-osaisuuden ja hyväosaisuuden kasautumisena ja vahvistumisena, saadaan pysäytettyä ja suunta käännettyä. Joka alueella on omat haasteensa. Hakunilassa korostuu keskustan alueen huonokuntoiset tilat ja alhainen koulutustaso, Havukoskella pitkäaikainen sosioekonominen huono-osaisuus ja Myyrmäessä turvallisuus. Erilaisia toimenpiteistä tarvitaan paljon, ja ne pitää valita alueiden tarpeiden mukaan. Yhteinen huoli Vantaalla on NEET-nuorten suuri määrä, jonka vähentäminen on keskeinen tavoite. Sitä varten käynnistetty toimenpidesuunnitelma sisältää laaja-alaista kehittämistä ja henkilöstön osaamisen vahvistamista. Yksi tärkeä toimi on moniammatillisen liikkuvan tiimin luominen nuorten tavoittamiseksi ja tukemiseksi eri alueilla. Harrastamisen tukeminen on peruskouluikäisille suunnattua ennaltaehkäisevää ja yhdenvertaisuutta lisäävää työtä, jossa Vantaa on ollut edelläkävijä. 

Keskustelussa nostettiin esille nuoria kohtaava suuri epävarmuus tulevaisuudesta, tarve alueellisille palveluille ja kohtaamispaikoille sekä tukeminen opiskeluihin ja kohti työelämää.

Kokouksessa kuultiin katsaus kotoutumisen palvelujärjestelmästä, tutustuttiin kiintiöpakolaisen polkuun ulkomailta kuntaan, perehdyttiin hyvinvointialueen ja kunnan yhteistyöhön kiintiöpakolaisten kotoutumisen edistämisessä sekä saatiin ajankohtaista tietoa ilman huoltajaa tulleiden lasten ja nuorten tilanteesta. Esitysten jälkeen neuvottelukunnat keskustelivat ensin ryhmissä ja sen jälkeen yhdessä lainsäädäntömuutoksista ja niiden todennäköisistä vaikutuksista. Samalla kerättiin näkökohtia yhteistä kannanottoa varten.

Lainsäädäntömuutokset ja leikkaukset kuntien valtionrahoituksesta, sosiaalipalveluiden rahoituksesta sekä järjestöiltä haastavat kotoutumista erityisesti kaikkein haavoittuvimmissa ryhmissä kuten yksin tulleissa nuorissa. Se näkyy jo nyt ja tulee näkymään myöhemmin vielä enemmän huono-osaisuuden kasaantumisena. 

Neuvottelukunnat painottivat, että toimijoiden on yhteistyössä luotava uusia tapoja nopeuttaa työmarkkinoille pääsyä, mahdollistaa matalan kynnyksen kielen oppimista ja ottaa kaikki, myös maahan, muuttaneet mukaan yhteiskuntaan.

Vuoden ensimmäisessä kokouksessa käsiteltiin erilaisia, mutta toisiinsa liittyviä kokonaisuuksia.

Svenska kommittén vieraili neuvottelukunnassa kuulemassa monikulttuurisuusasiain päällikkö Hannele Lautiolan esityksen ruotsinkielisen kotoutumisen mahdollisuuksista Vantaalla. Tilanne ei ole yhdenvertainen suomenkielisen kotoutumispolun kanssa, mutta sitä pyritään parantamaan. Svenska kommittén seuraa asiaa. Hallitusohjelman tavoitteena on, että 5-10 % muuttajista kotoutuisi ruotsin kiellä.

Vantaan kulttuurijohtaja Sami Ylisaari kertoi kaupungin kulttuuripoliittisista linjauksista ja esitteli visionsa European Youth Capital -tittelin hakemiseksi vuodelle 2029 tai 2030. Suomen monikulttuurisimman kaupungin tavoitteena on, että väestön kansainvälisyys näkyisi myös kulttuurituotannossa. Euroopan nuorisopääkaupunki -hakuun kannattaa lähteä, koska siinä toteutusi vahvasti nuorten osallisuus, saataisiin rahoitusmahdollisuuksia strategisten ohjelmine toteuttamiseen ja parannettaisiin Vantaan mainetta taiteen ja kulttuurin avulla.

Projektipäällikkö Jenni Tahvanainen esitteli Kotoutumisen mallikaupunki -kokonaisuuden ja keräsi neuvottelukunnalta täydentäviä kommentteja. Kotoutumisen mallikaupunki -selvitys kokoaa yhteen vantaalaisia kotoutumista edistäviä hyviä käytäntöjä ja sosiaalisia innovaatioita. Tavoitteena on kokonaiskuva siitä, miten Vantaan kaupunki vastaa monikielisten ja maahanmuuttaneiden kuntalaisten tarpeisiin ja kehittää palvelujaan yhdenvertaisesti. Selvitys taustamateriaaleineen toimii pohjana uuden strategian mukaiselle Kotoutumisen ohjelmalle. Kokonaisuudesta tulee diapaketti malleiksi myös muille kaupungeille.

Lisäksi kokouksessa hyväksyttiin vuoden 2025 toimintakertomus, tarkennettiin ja vahvistettiin vuoden 2026 toimintasuunnitelmaa ja kuultiin osallistujien ajankohtaiset kuulumiset.

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta täyttää ensi vuonna 25 vuotta. Kulttuuripäällikkö Reeli Karimäki ja kulttuurituottaja Pirjo Kivimäki kertoivat aikaisemmista Vantaan Mahdollisuuksien toreista ja mahdollisuudesta kytkeä siihen neuvottelukunnan juhlavuoden kaikille avoin päätapahtuma. Suunnittelutyöryhmään ilmoittautuivat Ruth Kaboi-Mattila, Leila Gharajeh Daghi ja Taru Kyllönen. Tapahtuman alustava päivämäärä on 5.9.2026 ja se järjestetään Tikkurilassa. Neuvottelukunta toivoo tapahtumaan omaa esiintymislavaa ja ohjelmaa.

Työllisyys- ja kotoutumispalvelut siirtyivät valtiolta kunnille vuoden alussa. Kansainvälisten asiakkaiden palveluiden palveluesihenkilö Jaana Leinonen esitteli kokonaisuuden. Valtava uudistus on muuttanut kaupunkiorganisaatiota ja palveluvalikkoa. Tavoitteena on saada koko kaupunki verkostoineen mukaan kotoutumista edistävään työhön. Esityksen jälkeen neuvottelukunta keskusteli vilkkaasti maahan muuttaneiden työelämään pääsystä ja sen haasteista.

Kokouksessa käsiteltiin laajasti turvallisuutta. Aluksi kuultiin turvallisuuskatsaus rikoskomisario Kaisa Holapalta. Sen jälkeen turvallisuusasiantuntija Joel Helén esitteli kaupunkitasoisen turvallisuunnitelman luonnoksen neuvottelukunnalle ja keräsi kommentteja sen kehittämiseksi. Suunnitelma on todennäköisesti muuttumassa ohjelmatasoiseksi ja sen toimeenpanoon ollaan varaamassa rahoitusta. Turvallisuussuunnittelun tavoitteena on ennaltaehkäistä ja torjua tapaturmia, onnettomuuksia, rikoksia ja häiriöitä ja parantaa asukkaiden ja yhteisöjen turvallisuutta sekä turvallisuuden tunnetta alueilla. 

Aiheen käsittelyssä tuli esille, että maahanmuuttajien luottamus poliisiin ei ole vahva ja asialle on syytä tehdä jotain. Poliisilta kaivataan muun muassa näkyvämpää valvontaa ja nopeampaa reagointia soittoihin. Neuvottelukunta ilmoitti, että se haluaa ottaa kantaa turvallisuusohjelman uuteen luonnokseen keväällä.

Neuvottelukunta valitsi myös edustajat Kulttuuriseppä-tunnustuksen valintaraatiin. Tunnustus annetaan vuosittain monikulttuurisessa itsenäisyyspäiväjuhlassa 6.12. toimijalle, joka on edistänyt omalla työllään, teoillaan ja asenteellaan kulttuurien välistä ymmärrystä ja vuorovaikutusta Vantaalla. Tänä vuonna palkitaan toimija, yhteisö tai yhdistys, joka on tuonut yhteen asukkaita erilaisista taustoista. 

Lisäksi neuvottelukunta päätti ensi vuoden kokousaikataulusta.

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnan ja Uudenmaan ELY-keskuksen yhteisessä päättäjätilaisuudessa kuultiin väestösuhteiden tilasta Vantaalla ja pohdittiin tapoja edistää hyviä väestösuhteita tulevaisuudessa. 

Tiedonkeruuta tehneet vantaalaiset järjestöt olivat mukana kertomassa asukkaiden kokemuksista. Tiedonkeruuseen keväällä 2025 osallistuivat Autokton ry, Itä-Vantaan yhteisö ry, Hilma ry, Vantaan Venäläinen Klubi ry, Järjestörinki ry, Nicehearts ry sekä Dreamchasers ry. Yhdistykset keräsivät tietoa kymmenellä kielellä: suomeksi (suomea äidinkielenään puhuvia, muunkielisiä ja romaneita), venäjäksi, arabiaksi (ml. vammaiset henkilöt), persiaksi, somaliksi, albaniaksi, turkiksi, tagalogiksi, espanjaksi ja hindiksi. Tilaisuuksissa kerättiin näihin väestöryhmiin kuuluvien kokemuksia, havaintoja ja näkemyksiä liittyen osallisuuteen, asenteisiin, turvallisuuden tunteeseen ja vuorovaikutukseen omassa kaupungissa. Tiedonkeruutilaisuuksissa esille nousseet aiheet muodostavat kuvan siitä, mitkä aiheet ovat keskeisiä hyvien väestösuhteiden kannalta Vantaalla.

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Ruth Kaboi-Mattila avasi tilaisuuden ja herätteli pohtimaan konkreettisia keinoja kaikkien vantaalaisten osallisuuden parantamiseksi ja hyvien väestösuhteiden edistämiseksi.

Apulaiskaupungin johtaja Riikka Åstrand kertoi, että hyvien väestösuhteiden edistämisestä on tulossa kaupunkistrategiaan sitova tavoite, josta raportoidaan kaupunginvaltuustolle. Hän toivoi, että monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta olisi aktiivisesti mukana työssä.

Pienryhmät kävivät läpi tiedonkeruun kokemuksia ja pohtivat, halutaanko vastaavia kokemuksia enemmän vai vähemmän ja millaisilla toimenpiteillä tavoitteisiin voitaisiin päästä. Ryhmien toimenpide-ehdotukset esiteltiin lopuksi yhteisesti.

Tilaisuuden lopussa nuoriso- ja yhteisöpalvelujohtaja Hanna Hänninen kiitti päättäjätilaisuusmenetelmää. Hän nosti esille, että väestösuhdetaitoja voi ja on tärkeää opetella samalla tavalla kuin kaveritaitoja - eli miten kohdataan eritaustaisia ihmisiä ja osataan olla yhdessä myönteisessä vuorovaikutuksessa.

Onnistunut tilaisuus käynnistää yhä systemaattisemman työskentelyn hyvien väestösuhteiden edistämiseksi.

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnan toimikausi 2025–2027 käynnistyi uudella kokoonpanolla 3.9. Uutena puheenjohtajana aloitti Ruth Kaboi-Mattila, SDP. Varapuheenjohtajana toimii Xhemail Jashanica, KOK. Tällä kaudella mukana on 12 poliittisten ryhmien edustajaa, 5 yhdistysten edustajaa sekä kaupungin toimialojen, hyvinvointialueen ja poliisin edustajat. Mukana olivat ensimmäistä kertaa kotoutumista tukevien yhdistysten edustajat, 5 varsinaista ja 5 varalla olevaa, jotka edustavat Vantaan eri kielisiä väestöryhmiä ja tuovat neuvottelukuntaan lisää moniäänisyyttä ja asiantuntemusta kotoutumisen kysymyksistä. 

Järjestäytymiskokouksessa käytettiin aikaa ennen kaikkea tutustumiseen ja perehtymiseen. Neuvottelukunta sai tehtäväksi myös yhden virallisen päätöksen: jäsenten valitsemisen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen monikulttuurisuusasiain neuvottelukuntaan. 

Neuvottelukunta päivitti syksyn toimintasuunnitelmaa ja teki nostoja ensi vuoden painopisteiksi. Marraskuussa päästään täydentämään Kotoutumisen mallikaupunki -kokonaisuutta. Erityisen tärkeinä teemoina neuvottelukunta piti nuoria ja työllisyysasioita, joita tullaan käsittelemään eri näkökulmista. 

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta täyttää ensi vuonna 25 vuotta vuonna 2026. Juhlavuosi herätti runsaasti ideoita tapahtumaksi, jonka tavoitteena on tehdä neuvottelukuntaa tunnetuksi ja tuoda esille Vantaan monikulttuurisuutta positiivisella tavalla. Suunnittelu käynnistyy syksyllä.

Kasvatuksen ja oppimisen toimialan edustaja Hannaleena Maarianvaara kertoi ajankohtaisissa kuulumisissa monikielisten oppijoiden kehittämisohjelmasta. Se herätti niin paljon kiinnostusta ja keskustelua, että osallistujista koottiin saman tien pientyöryhmä kommentoimaan ohjelman toimenpiteitä. Tällä neuvottelukunnalla on paljon halua vaikuttaa!