Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta viettää tänä vuonna 25. juhlavuottaan! Neuvottelukunnan tehtävänä on tuoda paremmin kuuluviin vähemmistöjen ääni Vantaan kehittämisessä. Tänä vuonna panostamme siihen erityisesti. Syksyllä juhlitaan isosti Mahdollisuuksien torin merkeissä, mutta pitkin vuotta neuvottelukunta nostaa esille sille tärkeitä teemoja.

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnan tavoitteena on maahanmuuttajataustaisten asukkaiden osallisuuden, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen. Kaupunginhallitus nimeää neuvottelukunnan valtuustokausittain kahdeksi vuodeksi kerrallaan, viimeksi 11.8.2025.

Ryhmäkuva monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 1.10.2025

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta edistää hyviä väestösuhteita paikallistasolla.

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnan tehtävä on edistää hyviä väestösuhteita ja seurata etnisten ja kielivähemmistöjen elinoloja ja yhdenvertaisuuden toteutumista Vantaalla.

Neuvottelukunta kokoaa saman pöydän ympärille poliittisia ryhmiä edustavat luottamushenkilöt, maahanmuuttajia edustavat järjestöt, kunnan toimialojen, poliisin ja hyvinvointialueen edustajat käsittelemään ajankohtaisia kotoutumiseen ja monikulttuurisuuteen liittyviä asioita.

Toimielin seuraa kokouksissaan Vantaan kotoutumisohjelman ja muiden kuntalaisten hyvinvointiin vaikuttavien ohjelmien toteutumista ja osallistuu niiden valmisteluun ja arviointiin. Se seuraa myös valtion maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikan vaikutuksia Vantaalla.

Neuvottelukunnalla ei ole virallista päätösvaltaa, mutta se voi tehdä kaupunginhallitukselle kannanottoja ja aloitteita maahanmuuttajia ja vähemmistöjä koskevien asioiden kehittämiseksi. Neuvottelukunnan jäsenet vaikuttavat aktiivisesti myös omien taustayhteisöjensä kautta.

Ajankohtaista

Vuoden 2025 Kulttuuriseppä -tunnustukset on jaettu Vantaan Kulttuuriseppä-tunnustuksen saivat tänä vuonna Koivukylän Palloseura ja Vantaan Monimaa ry. Tunnustukset jaettiin Monikulttuurisessa itsenäisyyspäiväjuhlassa 6.12. Kulttuuritalo Martinuksessa.

Hyvät väestösuhteet Vantaalla – päättäjätilaisuudesta yhdessä kohti osallistava…

Kokoonpano

Varsinaiset edustajat:

Varaedustajat:

Kaupunginhallitus: Demiri Funda, vas. (Karinen Ville, vas.)
Nuorisovaltuusto: Hossaini Sahar (Obeng Amoako Esther)
Kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin toimiala: Raasakka Anne (Kettunen Kaisa)
Kasvatuksen ja oppimisen toimiala: Maarianvaara Hannaleena (Granholm Soile)
Kaupunkistrategian ja johdon toimiala / työllisyys ja kotoutuminen:
Kohonen Pekko (Lindén Suvi)
Kaupunkistrategian ja johdon toimiala / työllisyys ja kotoutuminen:
Lautiola Hannele (Lindén Suvi)
Itä-Uudenmaan poliisilaitos: Holappa Kaisamaria (Martikainen Tanja)
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue / kotoutumista tukevat palvelut:
Salonen Jari

Kokoukset

Kokoustiedotteet

Tähän tulevat tiedotteet kokouksista.

Vuoden ensimmäisessä kokouksessa neuvottelukunta kuulee Vantaan kulttuuripoliittisista linjauksista ja keskustelee kulttuurijohtaja Sami Ylisaaren kanssa siitä, miten Vantaan kansainvälisyys näkyisi yhä paremmin kaupungin kulttuuritarjonnassa. Esittelyssä myös visio European Youth Capital -tittelin hakemisesta vuodelle 2029 tai 2030.

Projektipäällikkö Jenni Tahvanainen esittelee Kotoutumisen mallikaupunki -kokonaisuuden ja kerää neuvottelukunnalta täydentäviä kommentteja. Kotoutumisen mallikaupunki -selvitys kokoaa yhteen vantaalaisia kotoutumista edistäviä hyviä käytäntöjä ja sosiaalisia innovaatioita. Tavoitteena on ollut muodostaa kokonaiskuvaa siitä, miten Vantaan kaupunki vastaa monikielisten ja maahanmuuttaneiden kuntalaisten tarpeisiin ja kehittää palvelujaan yhdenvertaisesti. Selvitys taustamateriaaleineen toimii pohjana uuden strategian mukaiselle Kotoutumisen ohjelmalle. Vantaan kotoutumistyön esittelyä varten hyvistä malleista kootaan diapaketti.

Lisäksi kokouksessa hyväksytään vuoden 2025 toimintakertomus, tarkennetaan vuoden 2026 toimintasuunnitelmaa ja kuullaan osallistujien ajankohtaiset kuulumiset.

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta täyttää ensi vuonna 25 vuotta. Kulttuuripäällikkö Reeli Karimäki ja kulttuurituottaja Pirjo Kivimäki kertoivat aikaisemmista Vantaan Mahdollisuuksien toreista ja mahdollisuudesta kytkeä siihen neuvottelukunnan juhlavuoden kaikille avoin päätapahtuma. Suunnittelutyöryhmään ilmoittautuivat Ruth Kaboi-Mattila, Leila Gharajeh Daghi ja Taru Kyllönen. Tapahtuman alustava päivämäärä on 5.9.2026 ja se järjestetään Tikkurilassa. Neuvottelukunta toivoo tapahtumaan omaa esiintymislavaa ja ohjelmaa.

Työllisyys- ja kotoutumispalvelut siirtyivät valtiolta kunnille vuoden alussa. Kansainvälisten asiakkaiden palveluiden palveluesihenkilö Jaana Leinonen esitteli kokonaisuuden. Valtava uudistus on muuttanut kaupunkiorganisaatiota ja palveluvalikkoa. Tavoitteena on saada koko kaupunki verkostoineen mukaan kotoutumista edistävään työhön. Esityksen jälkeen neuvottelukunta keskusteli vilkkaasti maahan muuttaneiden työelämään pääsystä ja sen haasteista.

Kokouksessa käsiteltiin laajasti turvallisuutta. Aluksi kuultiin turvallisuuskatsaus rikoskomisario Kaisa Holapalta. Sen jälkeen turvallisuusasiantuntija Joel Helén esitteli kaupunkitasoisen turvallisuunnitelman luonnoksen neuvottelukunnalle ja keräsi kommentteja sen kehittämiseksi. Suunnitelma on todennäköisesti muuttumassa ohjelmatasoiseksi ja sen toimeenpanoon ollaan varaamassa rahoitusta. Turvallisuussuunnittelun tavoitteena on ennaltaehkäistä ja torjua tapaturmia, onnettomuuksia, rikoksia ja häiriöitä ja parantaa asukkaiden ja yhteisöjen turvallisuutta sekä turvallisuuden tunnetta alueilla.

Aiheen käsittelyssä tuli esille, että maahanmuuttajien luottamus poliisiin ei ole vahva ja asialle on syytä tehdä jotain. Poliisilta kaivataan muun muassa näkyvämpää valvontaa ja nopeampaa reagointia soittoihin. Neuvottelukunta ilmoitti, että se haluaa ottaa kantaa turvallisuusohjelman uuteen luonnokseen keväällä.

Neuvottelukunta valitsi myös edustajat Kulttuuriseppä-tunnustuksen valintaraatiin. Tunnustus annetaan vuosittain monikulttuurisessa itsenäisyyspäiväjuhlassa 6.12. toimijalle, joka on edistänyt omalla työllään, teoillaan ja asenteellaan kulttuurien välistä ymmärrystä ja vuorovaikutusta Vantaalla. Tänä vuonna palkitaan toimija, yhteisö tai yhdistys, joka on tuonut yhteen asukkaita erilaisista taustoista.

Lisäksi neuvottelukunta päätti ensi vuoden kokousaikataulusta.

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnan ja Uudenmaan ELY-keskuksen yhteisessä päättäjätilaisuudessa kuultiin väestösuhteiden tilasta Vantaalla ja pohdittiin tapoja edistää hyviä väestösuhteita tulevaisuudessa.

Tiedonkeruuta tehneet vantaalaiset järjestöt olivat mukana kertomassa asukkaiden kokemuksista. Tiedonkeruuseen keväällä 2025 osallistuivat Autokton ry, Itä-Vantaan yhteisö ry, Hilma ry, Vantaan Venäläinen Klubi ry, Järjestörinki ry, Nicehearts ry sekä Dreamchasers ry. Yhdistykset keräsivät tietoa kymmenellä kielellä: suomeksi (suomea äidinkielenään puhuvia, muunkielisiä ja romaneita), venäjäksi, arabiaksi (ml. vammaiset henkilöt), persiaksi, somaliksi, albaniaksi, turkiksi, tagalogiksi, espanjaksi ja hindiksi. Tilaisuuksissa kerättiin näihin väestöryhmiin kuuluvien kokemuksia, havaintoja ja näkemyksiä liittyen osallisuuteen, asenteisiin, turvallisuuden tunteeseen ja vuorovaikutukseen omassa kaupungissa. Tiedonkeruutilaisuuksissa esille nousseet aiheet muodostavat kuvan siitä, mitkä aiheet ovat keskeisiä hyvien väestösuhteiden kannalta Vantaalla.

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Ruth Kaboi-Mattila avasi tilaisuuden ja herätteli pohtimaan konkreettisia keinoja kaikkien vantaalaisten osallisuuden parantamiseksi ja hyvien väestösuhteiden edistämiseksi.

Apulaiskaupungin johtaja Riikka Åstrand kertoi, että hyvien väestösuhteiden edistämisestä on tulossa kaupunkistrategiaan sitova tavoite, josta raportoidaan kaupunginvaltuustolle. Hän toivoi, että monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta olisi aktiivisesti mukana työssä.

Pienryhmät kävivät läpi tiedonkeruun kokemuksia ja pohtivat, halutaanko vastaavia kokemuksia enemmän vai vähemmän ja millaisilla toimenpiteillä tavoitteisiin voitaisiin päästä. Ryhmien toimenpide-ehdotukset esiteltiin lopuksi yhteisesti.

Tilaisuuden lopussa nuoriso- ja yhteisöpalvelujohtaja Hanna Hänninen kiitti päättäjätilaisuusmenetelmää. Hän nosti esille, että väestösuhdetaitoja voi ja on tärkeää opetella samalla tavalla kuin kaveritaitoja - eli miten kohdataan eritaustaisia ihmisiä ja osataan olla yhdessä myönteisessä vuorovaikutuksessa.

Onnistunut tilaisuus käynnistää yhä systemaattisemman työskentelyn hyvien väestösuhteiden edistämiseksi.

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnan toimikausi 2025–2027 käynnistyi uudella kokoonpanolla 3.9. Uutena puheenjohtajana aloitti Ruth Kaboi-Mattila, SDP. Varapuheenjohtajana toimii Xhemail Jashanica, KOK. Tällä kaudella mukana on 12 poliittisten ryhmien edustajaa, 5 yhdistysten edustajaa sekä kaupungin toimialojen, hyvinvointialueen ja poliisin edustajat. Mukana olivat ensimmäistä kertaa kotoutumista tukevien yhdistysten edustajat, 5 varsinaista ja 5 varalla olevaa, jotka edustavat Vantaan eri kielisiä väestöryhmiä ja tuovat neuvottelukuntaan lisää moniäänisyyttä ja asiantuntemusta kotoutumisen kysymyksistä.

Järjestäytymiskokouksessa käytettiin aikaa ennen kaikkea tutustumiseen ja perehtymiseen. Neuvottelukunta sai tehtäväksi myös yhden virallisen päätöksen: jäsenten valitsemisen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen monikulttuurisuusasiain neuvottelukuntaan.

Neuvottelukunta päivitti syksyn toimintasuunnitelmaa ja teki nostoja ensi vuoden painopisteiksi. Marraskuussa päästään täydentämään Kotoutumisen mallikaupunki -kokonaisuutta. Erityisen tärkeinä teemoina neuvottelukunta piti nuoria ja työllisyysasioita, joita tullaan käsittelemään eri näkökulmista.

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta täyttää ensi vuonna 25 vuotta vuonna 2026. Juhlavuosi herätti runsaasti ideoita tapahtumaksi, jonka tavoitteena on tehdä neuvottelukuntaa tunnetuksi ja tuoda esille Vantaan monikulttuurisuutta positiivisella tavalla. Suunnittelu käynnistyy syksyllä.

Kasvatuksen ja oppimisen toimialan edustaja Hannaleena Maarianvaara kertoi ajankohtaisissa kuulumisissa monikielisten oppijoiden kehittämisohjelmasta. Se herätti niin paljon kiinnostusta ja keskustelua, että osallistujista koottiin saman tien pientyöryhmä kommentoimaan ohjelman toimenpiteitä. Tällä neuvottelukunnalla on paljon halua vaikuttaa!

Kauden päätöskokouksessa monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta osallistui Vantaa uuden strategian 2026–2030 valmisteluun kommentoimalla painopisteluonnoksia. Strategiassa määritellään kaupungin visio, arvot, strategiset painopisteet, tavoitteet sekä mittarit lähtö- ja tavoitetasoineen. Neuvottelukunta myös valitsi kolme edustajaa 12.6. pidettävään vaikuttamistoimielinten yhteiseen työpajaan jatkamaan työstöä. Valitut ovat Jarkko Haanpää. Aadan Ibrahim ja Ellen Pessi.

Osallistujat kävivät myös läpi itsearviointia ja antoivat evästystä tulevalle monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnalle. Kaupunginhallitus nimeää uuden kokoonpanon 11.8.2025. Siihen tulee mukaan myös yhdistysjäseniä. Kokoonpanon laajentaminen on neuvottelukunnan kauden saavutus, jonka toivotaan parantavan toiminnan vaikuttavuutta.

Palautteen perusteella puheenjohtajan, oman puolueryhmän ja viranomaisedustajien kanssa yhteistyö on sujunut hyvin tai erittäin hyvin. Vastaajat olivat tyytyväisiä tehtyihin kannanottoihin. Mielekkäitä toimintamuotoja tulevaa kautta silmällä pitäen olisivat erityisesti vierailut eri toimipisteisiin, sisäiset seminaarit ja keskustelutilaisuudet ja kannanottojen ja aloitteiden tekeminen. Keskustelussa vuoropuhelun edistäminen koettiin tärkeäksi. Kannanotto vähävaraisten lasten harrastusten tukemisesta sai kiitosta. Ensi kaudella tulisi käsitellä teemoja, jotka liittyvät vieraskielisten oppilaiden heikompiin oppimistuloksiin ja koulujen tilanteeseen.

Kokouksen päätteeksi puheenjohtaja Ellen Pessi piti kiitospuheen ja toivotta kaikille hyvää kesää.

Neuvottelukunnat käsittelivät yhteisessä kokouksessaan Vantaan ja Keravan alueen monikielisten lapsiperheiden tilannetta ja palveluita hyvinvointialueuudistuksen ja kotoutumislain uudistuksen jälkeen. Tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva palveluista ja niiden toimivuudesta.

Kokouksessa kuultiin palvelualuejohtaja Reetta Voutilaisen ja projektipäällikkö Henna Salosen katsaus hyvinvointialueen perhekeskustoimintamallin kehittämiseen ja kuultiin kokemuksia Monikieliset lapsiperheet palveluihin -pilotista kehittämiskoordinaattorit Liisi Rwambiwalta ja Reetta Saloselta.

Vantaalla toimineesta SMILE-hankkeesta ja kotoutumisen johdantojakson pilotista alustivat projektipäällikkö Jenni Tahvanainen ja vastaava kotoutumisen asiantuntija Liisa Kulta. Hankkeiden lähtökohtana oli perhe- ja yhteisölähtöisyyden huomioiminen kotoutumisessa.

Keravan kaupungin toimista toimista kielen oppimiseksi ja kasvun tukemiseksi päiväkodissa ja koulussa kertoivat varhaiskasvatuksen erityisasiantuntija Hanna Sulonen ja kasvatuksen ja opetuksen asiantuntija Kati Airisniemi.

Esitysten jälkeen neuvottelukunta keskusteli vilkkaasti ja päätyi tekemään yhteisen kannanoton. Siinä korostettiin sektorien ja kuntarajojen yli ulottuvan yhteistyön tekemisen tärkeyttä palvelupolkujen sujuvoittamiseksi sekä ennaltaehkäisyn merkitystä sekä hyvinvoinnin että taloudenpidon kannalta.

Neuvottelukunta kuuli kokouksen aluksi Itä-Uudenmaan poliisin turvallisuuskatsauksen tilastojen valossa. Esittelijänä toimi vanhempi konstaapeli Tanja Martikainen. Sen jälkeen Vantaan katutanssiyhdistys ja Vamol ry kertoivat yhdistystensä toiminnasta matalan kynnyksen liikkumisen edistäjinä. Molemmat yhdistykset tekevät töitä sen eteen, että mahdollisimman moni pääsisi osalliseksi liikunnan ilosta ja hyödyistä. VKTY:n tuottaja Lilli Huttula korosti henkilökunnan jatkuvaa kouluttautumista vähemmistöjen huomioimisessa ja eri keinoista parantaa tanssin saavutettavuutta. Vamol ry: puheenjohtaja Abdishakur Moalin myös korosti liikunnan syrjäytymistä ennaltaehkäisevää roolia ja nosti esille liikkumisen esteitä, kuten seurojen korkeat maksut.

Projektipäällikkö Sanna Heikkilä avasi Vantaan tuoreen liikkumisohjelman tavoitteita kaikkien vantaalaisten, erityisesti lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi. Hän on kartoittanut matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksia ja harrastuspolkuja Vantaalla. Tarkoitus on verkostotyötä kehittämällä saada lapset ja nuoret harrastamaan sitoutuneesti.

Neuvottelukunta keskusteli mitä kunta voisi liikunnan harrastamisen tukemiseksi, näkökulmana maahanmuuttajataustainen väestö, ja päätti tehdä asiasta kannanoton.

Neuvottelukunnan kokoukseen kutsutut asiantuntijat alustivat teemoista, joista Suomessa puhutaan melko vähän.

Ihmisoikeusasiantuntija Ujuni Ahmed pohti alustuksessaan rinnakkaisyhteiskuntien muodostumista ja niiden vaikutusta yksilöiden, erityisesti tyttöjen ja naisten oikeuksiin. Hän totesi, että Suomessakin on merkkejä rinnakkaisyhteiskunnista, joissa suljetut yhteisöt korvaavat yhteiskunnan pelisäännöt omillaan. Segregaatio ja polarisaatio vahvistavat kehitystä. Siksi on tärkeä jarruttaa segregaatiokehitystä, ottaa maahanmuuttajayhteisöt mukaan mahdollisimman laajapohjaiseen dialogiin, edistää suomen kielen oppimista sekä huolehtia siitä, että muualta muuttaneet saavat tietoa oikeuksista ja velvollisuuksista.

Kunniaan liittyvän väkivallan asiantuntija Eva Tawasoli kertoi ilmiöstä ja keinoista puuttua sen eri ilmenemismuotoihin. Hän kertoi, että kunniaan liittyvä väkivalta on aina yhteisöllistä ja liittyy seksuaalimoraaliin. Kyseessä on pirullinen ongelma, jonka ratkaisemiseksi tarvitaan monia eri keinoja, muun muassa asennemuutosta ns. kunniakulttuureissa, toisaalta viranomaispuolella tunnistamista, puheeksi ottamista ja puuttumista sekä laajaa yhteistyötä toimijoiden kesken.

Niceheartsin toiminnanjohtaja Johanna Sjöholm kertoi, miten kunniaan liittyvä väkivalta näkyy yhdistyksen asiakastyössä todeten, että lähes kaikki asiakkaiden kokema väkivalta liittyy tavalla tai toisella kunniaan ja erityisesti avioerotilanteisiin. Hän toi esille asiakasmääriä todeten, että yli 350 asiakkaasta noin 20 % tulee suoraan väkivallan takia. Selvittelyprosessit ovat hyvin pitkiä ja työtä tehdään monien viranomaisten ja muiden ammattilaisten kanssa. Hän korosti naisten verkostojen tärkeyttä tiedon liikkumisessa ja sen viestimisessä, että väkivalta ei ole sallittua.

Asiantuntija Bahar Mozaffari avasi kestävän kotoutumisen edellytyksiä. Hän määritteli kestävän kotoutumisen pitkäjänteisenä ja oikeudenmukaisena prosessina, jossa maahan muuttaneet voivat osallistua yhteiskuntaan täysivaltaisina jäseninä ilman syrjinnän tai rakenteellisten esteiden vaikutusta. Sen neljä keskeistä periaatetta ovat osallisuus ja toimijuus, yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus, kulttuurinen moninaisuus ja kaksisuuntainen sopeutuminen sekä sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys.

Alustusten jälkeen käytiin yhteinen keskustelu teemoista ja pohdittiin, mitä eri toimijat voivat tehdä omissa organisaatioissaan tyttöihin ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi ja kestävän kotoutumisen edistämiseksi Vantaalla. Neuvottelukunta päätti tehdä asiasta kannanoton.