Vanhemmat mukaan kouluun ja työelämään -toiminta on tuonut tärkeitä mahdollisuuksia maahanmuuttajavanhemmille
Vanhemmat mukaan kouluun ja työelämään (VaMu)-hanke on osallistanut lukuisia maahanmuuttajavanhempia jo usean vuoden ajan Vantaalla. Nyt toiminta päättyy hankemuotoisena vuoden 2025 lopulla. Vantaalla suunnitellaankin nyt vaikuttavaksi todetun toiminnan levittämistä laajemmalle Suomeen.
VaMu-toiminnassa on tutustuttu monipuolisesti suomalaiseen kulttuuriin, yhteiskuntaan ja omaan kotikuntaan Vantaaseen. Kuvassa osallistujat tutustuivat suomalaisiin ruokiin ja aisteihin. Ryhmämuotoisen toiminnan ytimessä on suomen kielen oppiminen käytännön yhteisen tekemisen avulla.
Hankkeen projektipäällikkönä toiminut Sari näkee VaMu-toiminnan Vantaalla innovatiivisena tapana nähdä ja suhtautua asiakastyöhön käytännön läheisen kohtaamisen ja ryhmämuotoisen toiminnan avulla.
”Toiminta perustuu ennen kaikkea joustavaan hop on – hop off -mentaliteettiin, jolloin osallistuja voi tulla mukaan milloin tahansa kesken toimintakauden. Joustavuuden vahvuus on siinä, että osallistuneiden vanhempien elämäntilanteet on pystytty ottamaan kokonaisvaltaisesti huomioon heitä kuunnellen”, Sari kertoo.
Toiminnan vahvuus kotivanhempien suuntaan piilee myös siinä, että osallistujat ovat voineet ottaa lapsensa mukaan ryhmien päiviin. Jos vanhemmat ovat osallistuneet päiväkoti- ja koulukokeiluihin, tällöin lapset ovat voineet olla VaMu-valmentajan kanssa vanhemman kouluvierailun ajan. Tämä on ollut kriittinen tekijä lukuiselle vanhemmalle mahdollistamaan heidän osallistumisensa.
Haastavilta tuntuvien asioiden normalisointia ja käytännön tekemistä
Lähtökohtana VaMu-toiminnassa on suomen kielen oppiminen käytännönläheisen tutustumisen avulla erilaisten julkisen sektorin toimijoiden palveluihin ja toimintaan. Hankkeen osallistujat ovat esimerkiksi käyneet luomassa yhdessä kirjastokortit, vierailleet eduskuntatalolla sekä palolaitoksella ja aikuisten sekä lasten hammashoidon asiantuntijoiden luona.
Lukuvuoden 2024–2025 aikana Vantaan kaupungilla oli viisikymmentä yhteistyötahoa, jotka ovat vierailleen VaMu-ryhmän luona kertomassa konkretiaa palveluistaan. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi suun terveyden huolto, Tunne rintasi ry ja ensiaputoimijat. VaMu:ssa osallistujille kerrotaan ja heitä opastetaan monien eri aiheiden, palveluiden ja järjestöjen äärelle, joihin voisi muuten olla haastavampi ja vaikeampi löytää.
Tämä toiminta hyödyttää palveluntuottajia saavuttamaan maahan muuttajavanhempia palveluidensa ja toimintansa piiriin, jonne heitä ei muuten saataisi tavoitettua. Tavoittaminen ei ole aina helppoa, mutta sitäkin tärkeämpää. Sen lisäksi että ryhmä yhteisesti vierailee palveluissa ja ryhmän luona on käynyt kymmeniä eri palveluntuottajia, VaMu madaltaa asiakkaiden kynnystä hakeutua myöhemmin itsenäisesti palveluihin.
VaMu-vanhemmat ovat päässeet vierailemaan lukuisissa erilaisissa paikoissa, joista yksi oli Suomen eduskunta. Käytännön tiedon saaminen Suomen yhteiskunnan päätöksenteosta on isossa roolissa siihen, että myös omalla osallisuudella ja mielipiteiden esille tuomisella nähdään olevan merkitystä.
Valmentajat ovat myötäeläneet vanhempien onnistumiset läheltä
Maahanmuuttajavanhempien kanssa työskennelleiden suomi toisena kielenä (S2)-valmentajien rooli VaMu-hankkeessa on ollut kaiken ytimessä. Valmentajat ovat kohdanneet vanhemmat ja rakentaneet luottamusta ryhmään ja pyrkineet tukemaan asiakkaita monipuolisesti elämän eri osa-alueiden kysymyksissä ja teemoissa osana ryhmätoimintaa.
S2-valmentaja Irenen mukaan VaMu-toiminta ennen kaikkea katkaisee asiakkaan jatkuvan kotona olemisen, aktivoi häntä erilaisilla mahdollisuuksilla ja tuo tekemistä asiakkaan päiviin. Kaikki tämä tukee maahanmuuttajavanhempien kiinnittymistä ympäristöönsä ja muiden vanhempien verkostoon.
Ryhmät ja niiden yhteinen toiminta on valmentaja Sarin mukaan yhteiskunnallisella tasolla myös onnistunut sytyttämään kipinää asiakkaiden oman elämän vahvempaan suunnitteluun. Hän korostaa luottamuksen rakentumisen roolia, mikä muodostuu ryhmätoiminnan ja tapaamisen toistuvuuden pohjalta.
”Säännöllinen, päivittäinen tapaaminen on tuonut osallistujalle rohkeutta, ystävyyssuhteita ja lisännyt kulttuurien välisistä ymmärrystä ja vuoropuhelua”, Sari sanoo.
Maahanmuuttajaäitien tasavertaisen osallisuuden vahvistamista
Maahanmuuttajavanhempia osallistanut hanke on valmentajana toimineen Eijan mielestä ennen kaikkea ollut uraauurtavaa toimintaa. ”Kotoutuminen ei ole pelkästään kielenoppimista, vaan se on kiinnittymistä alueeseen, ihmisiin ja yhteiskuntaan. Tästä VaMu-toiminnassa on isosti kyse”, hän iloitsee.
Yhtenä valmentajana toiminut Jaana kertoo VaMu-toiminnan merkityksestä eritoten maahanmuuttajaäitien elämälle.
”Kielellisten ja sosiaalisten valmiuksien kasvaessa etenkin äidit pääsevät tasavertaisemmin mukaan yhteiskuntaan ja sen toimintaan. Ja se, jos mikä, lisää koko perheen hyvinvointia”, S2-valmentaja Jaana kertoo.
”Onnistumisia ovat ne hetket, jolloin olen nähnyt millainen vaikutus VaMu-ryhmään kuulumisella on asiakkaan elämään. Kyseessä voi olla ryhmäläisten välinen keskustelu yhteisen viikonlopputekemisen suunnittelusta, kun asiakas huomaa oppivansa suomea tai hänelle varmistuu koulutuspaikka yhdessä haetusta koulusta tai asiakas on päätynyt jakamaan ohjaajana minulle jotain henkilökohtaista”, valmentaja Iina kertoo.
VaMu-toiminnan projektipäällikkönä hankkeessa toiminut Sari Svensson näkee toiminnan äärimmäisen merkittävänä tapana luoda rohkeutta ja rakentaa mahdollisuuksia maahanmuuttajavanhemmille kiinnittyä yhteiskuntaan ja kotikaupunkiin.
VaMu näyttää miten suomalainen yhteiskunta toimii ja miten palveluihin pääseminen tapahtuu
Ryhmässä tehtävät yhteiset vierailut ovat osallistujille väylä madaltaa kynnystä monenlaiseen asiointiin esimerkiksi terveydenhuollon tai vapaa-ajan palveluiden parissa.
”Muodostamme osallistujillemme ymmärrystä siitä, miten suomalainen yhteiskunta ja erilaisiin palveluihin meneminen käytännössä toimii asiakkaalle. VaMu on monelta osin jännittäviltä tai kuormittavilta tuntuvien asioiden tai tekemisen normalisoimista. Toiminta edellyttää myös ammatillista itsetuntemusta ja kykyä läsnä olevaan vuorovaikutukseen valmentajiltamme”, projektipäällikkönä toiminut Sari kertoo.
Vanhemmat mukaan kouluun ja työelämään -hanketoiminta on avannut ovia lukuisille maahanmuuttajavanhemmille oman toimijuuden vahvistamiseen suomen kielen harjaantumisen avulla. Toiminta on osoitus siitä, miten suuri merkitys ryhmämuotoisella tekemisellä, vertaistuella ja luottamuksen rakentamisella on onnistumisten kokemusten luomisessa.
Tämä artikkeli on osa VaMu:n artikkelikokonaisuutta, jossa tulemme kertomaan VaMu-toiminnasta koulu- ja varhaiskasvatusmaailmassa sekä jakamaan ryhmätoimintaan osallistuneiden VaMu-vanhempien kokemuksia.
