Ilolan koulun tutkimukset ovat valmistuneet / Tiedote 25.2.2025

Tutkimustulosten perusteella rakennuksessa esiintyy sisäilman laatua heikentäviä tekijöitä ja rakenneteknisiä riskejä, jotka tulee ottaa huomioon peruskorjauksen suunnittelussa. Merkittävimmät korjaustarpeet kohdistuvat ilmanvaihtoon, ulkoseinärakenteisiin sekä vesikattoon ja yläpohjarakenteisiin. Tutkimuksessa todettiin, että ilmamäärissä on vajausta ja epätasapainoa. Ulkoseinän eristemateriaalissa todettiin mikrobivaurioita, mutta epäpuhtaudet eivät kulkeudu sisäilmaan tiivistyskorjatuissa tiloissa (suurin osa luokkatiloista). Vesikaton ja aluskatteen kunto on heikko, mutta yläpohjaeristeissä ei todettu mikrobivaurioita.

Heti tehtävillä käyttöä turvaavilla korjaustoimilla parannetaan sisäilman olosuhteita ja laatua jo ennen peruskorjausta. Näitä toimenpiteitä ovat esimerkiksi ilmanvaihtokoneiden puhdistus ja huolto, vuotavien sadevesikourujen ja syöksytorvien korjaukset sekä rikkoutuneiden kattotiilien vaihto. Ilmanvaihto on myös päätetty laittaa toimimaan jatkuvasti 24/7 laajennusosalla. Korjaustarpeet on viety kunnossapitotiimin tietoon ja he tiedottavat mahdollisista tulevista korjauksista erikseen myöhemmin.

Tämän tiedotteen seuraavissa kappaleissa kerrotaan tarkemmin tutkimuksen tuloksista. Tutkimusraportti kokonaisuudessaan on luettavissa vantaa.fi sivuilla, kun siitä on valmistunut tietosuojaversio.

Tuloksista tarkemmin

Tutkimuksia tehtiin Ilolan koulun alkuperäisessä rakennusosassa Aurinko (valmistunut 1987) ja laajennusosassa Sateenkaari (valmistunut 1993). Tutkimuksia ei tehty vuonna 2012 valmistuneessa rakennuksessa Revontuli. Tutkimukset suoritettiin loka-marraskuun 2024 aikana. Tutkimukset pitivät sisällään aistinvaraista havainnointia, pintakosteuskartoituksen, kosteusmittauksia, rakenteiden ilmatiiveyden tutkimuksia 19 tilaan, 18 rakenneavausta, 22 materiaalinäytettä mikrobimääritykseen, 12 kappaletta pinnoille laskeutuneen pölyn analysointia, tuloilmakanavien puhtauden aistinvaraisen tarkastuksen, pistokoeluonteiset ilmamäärien mittaukset, paine-eroseuranta- ja olosuhdeseurantamittaukset. 

Rakennetekniset tutkimukset

Alapohjarakenteet

Tuulettuvien ryömintätilallisten alapohjarakenteiden kunto on hyvä. Kosteusmittausten perusteella alapohjarakenteet ovat kosteusteknisesti toimivia. Alapohjarakenteissa esiintyy poikkeavaa kosteutta vain niissä WC- ja märkätiloissa, jotka ovat vielä alkuperäisessä kunnossa, sekä liikuntasalin varastoissa. Tarkempia kosteusmittauksia tehtiin myös mm. Aurinko-rakennuksessa alueella, jossa on aiemmin tapahtunut vesivahinko, eikä poikkeavaa kosteutta alueella todettu.

Aikaisemmin vuosina 2018–2019 tiivistyskorjatut alapohjarakenteet olivat edelleen varsin tiiviitä, niissä ei havaittu merkittäviä ilmavuotokohtia normaalissa käyttötilanteessa eikä myöskään alipaineistetussa tilanteessa. Sen sijaan tiloissa, joissa tiivistyskorjauksia ei ole tehty, ei rakenteen ilmatiiveys ollut samaa tasoa. Näissä tiloissa todettiin vähäisiä ilmavuotoja normaalissa käyttötilanteessa. Paine-eromittausten perusteella Aurinko-rakennuksen ryömintätilat olivat alipaineisia sisätiloihin nähden ja tilaan johtavat luukut ilmatiiviitä. Sen sijaan laajennusosalla (Sateenkaari) alapohjatilat olivat erityisesti käyttöajan ulkopuolella ylipaineisia ja luukut tilaan epätiiviitä, minkä vuoksi ryömintätilasta voi kulkeutua ilmaa myös sisätiloihin. Jotta alapohjatila pysyisi jatkuvasti alipaineisena sisätiloihin nähden, laitetaan laajennusosalla ilmanvaihto toimimaan jatkuvasti (24/7).

Tilankäyttäjät ovat antaneet palautetta tekstiilimatoista, ne on koettu käytössä ongelmallisiksi ja osa tiloista tunkkaisemmiksi verrattuna luokkatiloihin, joissa on kova lattiamateriaali. Tämän vuoksi tekstiilimattopaloja tutkittiin tarkemmin. Analyysitulosten perusteella tekstiilimaton haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuudet olivat parissa tilassa (182 ja 224) suurempia kuin mitä vertailunäytteenä toimineen uudemman tekstiilimaton päästöt olivat. Neljästä muusta tilasta otettujen tekstiilimattonäytteiden tulokset olivat kuitenkin vertailunäytteen tasoa. 

Ulkoseinät

Rakennuksen ulkoseinärakenteet ovat pääosin rakenteeltaan tiili-villa-betoni. Alkuperäisen rakennusosan (Aurinko) ulkoseinärakennetta voidaan pitää kosteusteknisesti riskirakenteena, koska julkisivutiilen ja lämmöneristeen välistä puuttuu tuuletusrako. Laajennusosalla tuuletusrako on pääosin riittävä. 

Julkisivun kosteusrasitusta lisäävät vesikatto- ja räystäsrakenteiden vuodot ja paikoin matala sokkelikorkeus, julkisivujen liikuntasaumojen epätiiviit saumamassat sekä räystäättömän julkisivun viistosaderasitus ja räystäspellitysten liittyvien vuodot. Analyysitulosten perusteella molempien rakennusten ulkoseinän lämmöneristeessä esiintyy mikrobivaurioita. Epäpuhtaudet rakenteen sisältä eivät pääse kulkeutumaan sisäilmaan tiivistyskorjatuissa tiloissa, jotka todettiin edelleen hyvin ilmatiiviiksi. Sen sijaan tiivistyskorjaamattomissa tiloissa ilmavuodot rakenteen sisältä ovat todennäköisiä, ja ne voivat paikallisesti heikentää sisäilman laatua. Suurin osa opetustiloista on tiivistyskorjattu vuosina 2018–2019.

Väliseinät

Havaintojen perusteella väliseinärakenteisiin ei yleisesti ottaen kohdistu merkittävää sisäilmariskiä. Tarkempia tutkimuksia tehtiin kahdessa kohtaa, jotka poikkeavat rakenteeltaan tavanomaisesta. Merkkiainetutkimusten perusteella tuulettuvan alapohjatilan sekä luokkatilojen väliseinän ilmatiiveys on edelleen hyvä, eikä ilmavuotoja alapohjatilasta sisäilmaan todettu. Laajennusosalla olevan entisen asunnon tiili-villa-tiili rakenteisen väliseinän lämmöneristeestä ei ole ilmayhteyttä luokkatilaan 204, mutta siitä on ilmayhteys entisen asunnon puoleisiin tiloihin (246, 247, 249, 203). Väliseinän eristemateriaalista otetussa näytteessä todettiin heikko viite mikrobivauriosta.

Yläpohja ja vesikatot

Koulurakennuksen yläpohja- ja kattorakenne on hyvin monimuotoinen ja rakennuksen historiassa on ollut kattovuotoja. Katto on ollut myös ilkivallan kohteena. Yläpohjien tiilikatteiden sekä niiden alapuolisen pahvipohjaisen aluskatteen kunto on heikko. Tiilikatteet ovat pääosin alkuperäisiä. Pahvipohjaisissa aluskatteissa havaittiin kosteusjälkiä, mutta yläpohjaeristeissä ei todettu mikrobivaurioita. Erityisesti alkuperäisen rakennusosan yläpohjat tuulettuvat puutteellisesti. Laajennusosan yläpohjan toimivuutta heikentää se, että ontelolaattojen päällä ei ole höyrynsulkua. Yläpohjarakenteiden ilmatiiveyttä on parannettu tiivistyskorjauksin. 

Sisäilman olosuhteet ja kuidut

Sisäilman lämpötilaa, suhteellista kosteutta ja hiilidioksidipitoisuutta sekä paine-eroa ulkovaipan yli mitattiin lokakuussa kahden viikon ajan kahdeksassa tilassa. 

Sisäilman lämpötilan ja suhteellisen kosteuden todettiin olevan normaalilla tasolla tilojen käyttöaikoina. Sisäilman lämpötila oli seurannan aikana pääosin +20…+22 asteen välillä. Lämpötilat laskivat yöaikaan ja viikonloppuisin alle +20 asteen. Sisäilman suhteellinen kosteus vaihteli välillä 25…55 RH%. Myös alapohjatilan olosuhteet olivat tavanomaiset.

Sisäilman hiilidioksidipitoisuus oli useammassa tilassa toistuvasti tyydyttävällä tasolla, yli 1200 ppm. Asumisterveysasetuksen toimenpideraja 1550 ppm ylittyy vanhalla osalla tilassa 124 hetkellisesti yhtenä päivänä. Tulos on linjassa tehtyjen ilmamäärämittausten tulosten kanssa. Mittaustulosten perusteella ilmanvaihto ei kaikissa tiloissa ole riittävää nykyiselle käyttäjämäärälle. Ilmanvaihtoon tullaan tekemään huolto- ja säätötoimenpiteitä talven ja kevään aikana.

Sisä- ja ulkoilman välinen paine-ero oli pääosin varsin hyvin tavoitetasossa +5…-5 Pa. Yksittäiset laajennusosan luokat olivat tätä ylipaineisempia ulkoilmaan nähden. Merkittävää alipaineisuutta ei havaittu. Sisäilman laadun kannalta on parempi, että tilat ovat aavistuksen ylipaineisia. Tällöin ilmavirtaukset rakenteiden läpi ovat vähäisempiä eivätkä ulkoseinän eristemateriaalin epäpuhtaudet kulkeudu sisäilmaan. 

Tilojen harvoin siivotuilta pinnoilta sekä tuloilmakanavista otettiin näytteitä, joista määritettiin mineraalikuitujen pitoisuus. Näytteiden kuitupitoisuudet olivat pieniä, vaikka ilmanvaihtojärjestelmissä havaittiin kuitusuojaamattomia äänenvaimentimia.

Ilmanvaihto

Rakennuksessa on koneellinen tulo-poistoilmanvaihto, joka on toteutettu yhteensä viidellä ilmanvaihtokoneella. Pääosa ilmanvaihtokoneista ja erillispoistosta ovat alkuperäisiä rakentamisajalta ja jo teknisen käyttöikänsä päässä. Koneissa havaittiin puutteita mm. raitisilmasäleikössä epäpuhtauksia, lämmityspattereissa likaa ja yhdessä puhaltimessa häiriöääni, nämä voivat vaikuttaa myös koneiden tuottamiin ilmamääriin. Vantti tulee huoltamaan koneet.

Tutkimusten perusteella ilmamäärät poikkeavat suunnitteluarvoista. Kaikkien tilojen toteutuneet ilmamäärät eivät täytä asumisterveysasetuksen vaatimuksia raitisilmamäärälle. Ilmamäärien vajaus heikentää sisäilman laatua. Tulokset korreloivat myös paine-eroseurannan sekä hiilidioksidimittausten tulosten kanssa. Ilmanvaihtojärjestelmään tullaan tekemään huoltokorjauksia.

Haitta-aineet rakennuksessa

Ilolan koulussa tehtiin samaan aikaan myös haitta-ainetutkimus. Tutkimuksessa havaittiin terveydelle ja ympäristölle haitallisia haitta-aineita, jotka tulee ottaa huomioon peruskorjauksessa. Tutkimuksessa havaitut haitta-aineet eivät kuitenkaan aiheuta nykyisellään välitöntä vaaraa tilojen käyttäjille eikä ympäristölle, eivätkä siten vaadi kiireellisiä toimenpiteitä.

Lisätietoja: 

sisailma@vantaa.fi