Hakunilanrinteen päiväkoti siirtyy uusiin tiloihin Satulakujan päiväkotiin kesällä / Tiedote 13.1.2026
Hakunilanrinteen päiväkoti siirtyy uusiin tiloihin Satulakujan päiväkotiin kesän 2026 aikana lapsimäärän kasvun myötä. Perheiltä toivotaan kärsivällisyyttä odottaa suunnitelmien ja ajankohdan tarkentumista sekä muutosta tiedottamista.
Hakunilanrinteen päiväkodin nykyisessä paviljonkirakennuksessa on tehty kuntotutkimuksia ja lämpökamerakuvaus. Tutkimusten mukaan rakenteissa on runsaasti epätiiveyttä, jolloin ilmavuotojen kautta sisätilaan voi päästä hajuja ja epäpuhtauksia rakenteista.
Muuton yhteydessä uusiin tiloihin vietävään irtaimistoon riittää tavanomainen muuttopuhdistus, eli pintojen nihkeäpyyhintä. Pehmeitä tavaroita ja leluja voidaan pestä, pinnat pyyhitään. Tavoitteena on saada vanhat pölyt pois ennen siirtymistä uusiin tiloihin.
Tiloissa on ollut ilmanpuhdistimia puhdistamassa sisäilmaa, laitteet poistetaan muuton yhteydessä.
Paviljonkirakennuksen korjauksia ja tulevaa jatkokäyttöä suunnitellaan.
Aiemmat tutkimustulokset
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rakenteiden ja ilmanvaihtojärjestelmän nykykunto ja niiden vaikutukset sisäilman laatuun, sekä tarvittavat korjaustoimenpiteet. Tutkimukset on tehty talvella 2024–25. Rakenteisiin tehtiin 24 rakenneavausta ja niistä kerättiin 32 kpl materiaalinäytteitä mikrobianalyysiin. Rakenteiden ilmatiiveyttä tutkittiin merkkiainekokeiden avulla ja kosteusteknistä toimivuutta kosteusmittausten avulla.
Alapohjan rakenne on pääosin hyväkuntoinen ja kosteusteknisesti toimiva, mutta siihen kohdistuu kosteusrasitusta ryömintätilan ilmankosteudesta. Tuulensuojalevytyksessä ja alapohjan ryömintätilan puuosissa oli paikoin jälkiä kosteusrasituksesta. Alapohjan elementtien saumoissa on epätiiveyttä. Epätiiveyskohdista voi päästä hajuja ja epäpuhtauksia alapohjan hiekkapohjasta ja pintamateriaaleista. Paikallisia kosteusvaurioita tai vaurioihin viittaavaa hajua havaittiin tutkimuksissa neljässä eri tilassa. Ryömintätilassa olevan runkoviemärin kaato oli väärään suuntaan, mikä voi padottaa viemäriä.
Ulkoseinärakenteet ja julkisivut olivat hyväkuntoisia ja kosteusteknisesti toimivia. Ulkoseinärakenteet olivat alapohjaa tiiviimpiä, mutta paikoitellen on myös tiivistystarvetta. Kahdessa kohdassa ulkoseinärakenteessa havaittiin ulkoseinän eristemateriaalissa mikrobivauriota.
Väliseinärakenteet olivat pääosin hyväkuntoisia, mutta niistä valtaosa sijaitsee alapohjan tilaelementtien saumojen kohdalla, jolloin ilmavuotoja voi päästä alapohjasta väliseinärakenteisiin ja sitä kautta sisätilaan.
Vesikatto ja yläpohja olivat tarkastetuilta osin pääasiassa hyväkuntoisia. Vesikaton aluskatteessa havaittiin muutamia epätiiveyskohtia, ja yläpohjan lämmöneristeessä on epätasaisuutta ja paikoin lämmöneristeitä puuttuu. Yläpohjan höyrynsulussa havaittiin laajasti epätiiviyskohtia, joista on suora ilmareitti yläpohjatilasta sisätilaan. Yläpohjan eristeistä kerätyissä materiaalinäytteissä ei kuitenkaan todettu mikrobivaurioita, mutta epätiiveyskohtien kautta yläpohjatilasta voi päästä hajuja ja epäpuhtauksia (mm. eristekuituja) sisätilaan. Alakattotiloissa havaittiin laajasti koko rakennuksen alueella hiiren jätöksiä.
Kolmessa tilassa seurattiin olosuhteita (ilmankosteus, lämpötila, hiilidioksidipitoisuus, painesuhteet), olosuhdemittausten perusteella tilat olivat yleisesti viileitä, erityisesti aamuisin. Suurta paine-eroa ei muodostu rakennuksen suuren epätiiveyden vuoksi.
Ilmanvaihtojärjestelmästä selvitettiin mm. järjestelmän osien kuntoa ja puhtautta sekä mitattiin tilojen ilmamääriä. Ilmanvaihtojärjestelmä on osittain uusittu ja osittain alkuperäistä. Järjestelmä on sisäilman laadun kannalta toimintakuntoinen, eikä järjestelmässä havaittu suuria puutteita. Ilmamäärissä on jonkin verran epätasapainoa, ja järjestelmässä on puhdistustarvetta.
Piha-alueet ovat yleisesti hyväkuntoiset, muutamia huoltotarpeita ovat mm. syöksytorven vuoto ja hiekkaa täynnä olevat rännikaivot.
Lämpökamerakuvauksen mukaan epätiiveyttä on ikkunoissa ja ulko-ovissa, sekä myös paikoin alapohjasta ja yläpohjasta. Alapohjan ja yläpohjan epätiiveys voi vaikuttaa myös sisäilman laatuun, epätiiveyskohtien kautta voi päästä hajuja ja epäpuhtauksia sisätilaan rakenteista ja eristetiloista. Rakennuksen vaipparakenne (ulkoseinät, yläpohja, alapohja) näyttää pääsääntöisesti lämpöteknisesti toimivalta, mutta vanha rakenne on huonosti lämpöä eristävä ja pinnat jäähtyvät nopeasti, jos sisälämpötila on matala.
Lisätietoja
sisailma@vantaa.fi