Hiekkaharjun päiväkodin tutkimukset valmistuneet / Tiedote 30.7.2025
Hiekkaharjun päiväkodissa on tehty talven aikana kattava kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus sekä lämpökuvaus. Tavoitteena oli selvittää rakennuksen sisäilman laatuun ja olosuhteisiin mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä sekä määrittää toimenpiteet niiden poistamiseksi tai rajoittamiseksi.
Tutkimuksissa tehtiin kosteusmittauksia, rakenneavauksia, otettiin materiaalinäytteitä, tehtiin ilmatiiveyden selvityksiä merkkiainekokeiden avulla, seurattiin sisäilman olosuhteita ja laatua, selvitettiin ilmanvaihtojärjestelmän kunto ja tehtiin lämpökuvaus.
Tutkimuksissa merkittävimmät havainnot olivat, ettei kesällä 2024 tehtyä lämmönjakohuoneen kosteusvauriokorjausta ole kuivattu tai korjattu riittävästi (neljästä näytteestä löytyi mikrobikasvua/viite mikrobikasvusta) ja muutamassa tilassa (tila 24, varasto 30 ja iv-konehuone) on vanha muovimatto, joiden materiaalinäytteissä todettiin korkeat VOC-pitoisuudet (näistä voi haihtua epäorgaanisia yhdisteitä sisäilmaan). Ulkoseinärakenteiden alaohjauspuussa havaittiin viitteitä mikrobivauriosta ja merkkiainekokeissa todettiin ilmavuotoja rakenteista sisäilmaan. Tilojen ilmamäärät poikkesivat suunnitellusta ja ilmanvaihto oli epätasapainossa. Paine-eromittauksissa havaittiin, että iltaisin, öisin ja viikonloppuisin tilat olivat ylipaineisia, mutta käyttöaikana lähes tasapainossa.
TULOKSISTA TARKEMMIN
Piha ja aluerakenteet
Rakennuksen idän- ja etelänpuoleisilla julkisivuilla sokkelista puuttuu ulkopuolinen vedeneristys, jolloin humuspitoinen maatäyttö sekä kattovesien puutteellinen vedenohjaus voivat paikoin lisätä perustus- ja alapohjarakenteisiin kohdistuvaa kosteusrasitusta. Alapohjarakenteen alla maatäyttönä on hienojakoinen hiekka, mikä osaltaan voi kapillaarisesti nostaa maaperän kosteutta rakenteeseen, mikäli kuivatusrakenteiden toiminta on puutteellista.
Alapohja
Alapohjarakenteeseen tehtiin kosteusmittauksia ja kaksi rakenneavausta, joissa todettiin kahdessa paikkaa lievästi koholla olevaa rakennekosteutta ja muovimaton kemiallista vaurioitumista. Sisäilmasta mitatut VOC-yhdistepitoisuudet olivat kuitenkin vähäisiä. Alapohjan merkkiainekokeissa todettiin ilmavuotoja maaperästä sisäilmaan, mikä voi heikentää sisäilman laatua.
Ulkoseinärakenteet
Ulkoseinien lämmöneristeitä on uusittu osassa rakennuksen pohjoisosan tiloja.
Ulkoseinärakenteisiin tehtiin seitsemän rakenneavausta ja tutkittiin 19 materiaalinäytettä. Rakennuksen ulkoseinärakenteiden viidessä alaohjauspuun alapinnalta otetussa materiaalinäytteessä todettiin viite mikrobivaurioista. 14 näytteessä ei todettu vaurioita. Tiiveystarkasteluissa alkuperäisessä kunnossa olevista ulkoseinärakenteista todettiin merkittäviä ilmavuotoja sisäilmaan, minkä vuoksi rakenteiden tiivistyskorjaus tai vaihtoehtoisesti uusiminen seuraavan peruskorjauksen yhteydessä on suositeltavaa.
Yläpohja- ja vesikattorakenteet
Yläpohjan eristemateriaaleja on paikoin uusittu räystään kautta kulkeutuneiden vuotovesien vuoksi. Yläpohjarakenteisiin tehtiin neljä rakenneavausta räystäslinjalle ja tutkittiin kaksi materiaalinäytettä, joissa ei todettu mikrobikasvustoa. Ryhmähuoneiden 41 ja 48 alkuperäisissä mineraalivillaeristeissä havaittiin viitteitä jyrsijöiden pääsystä yläpohjarakenteisiin tai mahdollisesta kosteusvauriosta, minkä vuoksi kyseisissä tiloissa suositellaan yläpohjaeristeiden uusimista vaurioalueilla.
Uusitun ja tiivistetyn yläpohjan merkkiainekokeessa ei havaittu ilmavuotoja yläpohjasta. Ryhmähuoneen alkuperäiseen yläpohjaan suoritetussa merkkiainekokeessa alipaineistetuissa olosuhteissa havaittiin vähäistä ilmavuotoa ulkoseinän ja yläpohjan liittymästä.
Väliseinät
Lämmönjakohuoneen kesällä 2024 vesivahingon jälkeen korjattuihin väliseinärakenteisiin tehtiin kaksi rakenneavausta, joista otetussa kahdessa materiaalinäytteessä todettiin mikrobikasvustoa.
Ilmanvaihto
Ilmanvaihtojärjestelmästä havainnoitiin sen kuntoa sekä kanaviston ja päätelaitteiden puhtautta. Ilmavaihtokoneen suodattimet olivat merkittävästi likaantuneita, jolla voi olla vaikutusta koneen tuottamiin ilmamääriin. Tuloilmakanavissa ei havaittu kuitulähteitä ja havaittiin vain vähäisiä määriä pölyä. Ilman jakautumista tiloissa havainnoitiin savukokein. Tuloilman jakautuminen huoneissa oli pääosin kattavaa. Ilmamäärien tarkastelussa havaittiin merkittäviä poikkeamia suunniteltujen ja mitattujen ilmamäärien välillä, minkä vuoksi on suositeltavaa suorittaa ilmamäärien säätötyöt sekä samassa yhteydessä ilmanvaihtokanavien nuohous.
Paine-erojen seurantamittausten tulosten perusteella rakennus on ilta- ja yöaikaan sekä viikonloppuisin ylipaineinen ulkoilmaan nähden. Tilojen käyttöaikoina painesuhteet asettuvat lievän alipaineisuuden puolelle tai tasapainotilan molemmin puolin.
Sisäilman olosuhteet
Olosuhdemittauksissa ei havaittu asumisterveysasetuksen mukaisen hiilidioksidipitoisuuden toimenpiderajan ylityksiä, mutta osassa tutkittuja tiloja
hiilidioksidipitoisuus ylitti säännöllisesti 1000 ppm tason. Huonetilojen lämpötilaoloissa ei havaittu merkittäviä poikkeamia asumisterveysasetuksen mukaisista toimenpiderajoista tilojen käyttöaikoina. Seurantajakson aikana ulkoilman kosteuspitoisuus oli ajoittain alhainen, minkä seurauksena myös sisäilman suhteellinen kosteus on ollut alhaisella tasolla. Kuiva sisäilma voi herkimmille ihmisille aiheuttaa ärsytysoireita iholla, silmissä ja limakalvoilla.
Tasopinnoilta otettujen näytteiden sekä tarkentavien kahden viikon laskeumapölynäytteiden tulosten perusteella tiloissa ei esiinny merkittäviä kuitulähteitä
eikä sisäilmassa todettu toimenpiderajan ylittäviä mineraalikuitupitoisuuksia. Alakattotilojen tarkastelussa havaittiin yksittäinen kuitulähde, jonka pinnoittamista suositellaan.
TULEVAT TOIMENPITEET
Tutkimuksista saadut tiedot on viety lähtötiedoiksi tulevia huolto- ja korjaustoimia varten ja näistä tiedotetaan myöhemmin.
Lisätietoja: sisailma@vantaa.fi