Malminiityn päiväkodin tutkimukset valmistuneet / Tiedote 30.5.2025

Tutkimuksissa tehtiin kosteusmittauksia, rakenneavauksia, otettiin materiaalinäytteitä, tehtiin ilmatiiveyden selvityksiä merkkiainekokeiden avulla, seurattiin sisäilman olosuhteita ja laatua, selvitettiin ilmanvaihtojärjestelmän kunto ja tehtiin lämpökuvaus. Tutkimusten perusteella laadittiin tilakohtainen olosuhdearvio, jonka avulla saadaan kokonaiskuva rakennuksen sisäilman laadusta ja olosuhteista. 

Tutkimusten perusteella merkittävimmät tilojen sisäilman laatuun vaikuttavat tekijät liittyivät rakenteissa havaittuihin pienialaisiin kosteus- ja mikrobivaurioihin. Ainoastaan ulkopuolelta vedeneristämättömiin sokkelipalkkeihin kohdistuvan kosteusrasituksen ja sokkelipalkkien lämmöneristeen oletetun kosteus- ja mikrobivaurioitumisen arvioidaan käsittävän koko rakennus. 

Muut havainnot, joilla voi myös olla vaikutusta tilojen sisäilman laatuun, liittyivät yläpohjan pintalämpötiloissa lämpökuvaamalla paikoin havaittuihin toimenpiderajojen alituksiin, vesikaton paikoin puutteellisesti toteutettuun tuuletukseen, ilmanvaihtokonehuoneen (42) lattian muovimaton epätiiveyteen ja lastulevyissä paikoin havaittujen vanhoihin kosteusjälkiin sekä salin (20) parven lattiapäällysteenä käytetyssä muovimatossa havaittuihin korkeisiin VOC-yhdistepitoisuuksiin, joka viittaa muovimaton ja/tai sen kiinnityksessä käytetyn liiman kemialliseen hajoamiseen.

TULOKSISTA TARKEMMIN

Piha ja aluerakenteet

Rakennusta ympäröivät kallistukset olivat vähäisiä ja rakennusta ympäröivät päällysrakenteet sekä maalaji läpäisevät heikosti vettä, jolloin maanvastaisiin vedeneristämättömiin sokkelipalkkeihin kohdistuu tavanomaista suurempaa kosteusrasitusta. Salaojajärjestelmää tarkasteltiin pistokoemaisesti. Salaojakaivoista tehtyjen tarkasteluiden ja sakkapesissä havaitun veden perusteella salaojien toiminnassa ei arvioida olevan merkittäviä puutteita.   

Alapohja

Alapohjarakenteeseen tehtiin neljä rakenneavausta. Alapohjan lämmöneristeestä otetuista neljästä näytteestä ainoastaan aulan (19) alapohjan materiaalinäytteen analyysitulos viittasi materiaalin mikrovaurioitumiseen. Alapohjarakenteiden (AP1) ontelolaattojen vedenpoistoreikien kohdalla ryömintätilassa havaittiin paikallisesti kosteutta salin (20) ja ryhmähuoneen (03) alapuolella Merkkiainekokeisiin ja lämpökuvaukseen perustuen arvioidaan mikrobivaurioilla olevan vaikutusta sisäilman laatuun vaurioalueelle rajoittuvissa huonetiloissa.

Välipohjat

Ilmanvaihtokonehuoneen (42) välipohjan lattiapinnan vedeneristyksenä käytetty muovimatto oli epätiivis ja muovimaton alustana käytetyssä lastulevyissä havaittiin paikoin vanhoja kosteusjälkiä. Salin (20) parven muovimatossa havaittiin värimuutoksia ja muovimatosta otetun materiaalinäytteen VOC-yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC) oli korkea ja viittaa muovimaton tai sen liiman kemialliseen hajoamiseen.

Sokkelit ja ulkoseinärakenteet

Sokkelipalkkeihin tehtiin viisi rakenneavausta ja otettiin viisi materiaalinäytettä, joissa kahdessa todettiin mikrobikasvustoa. Ulkoseinärakenteisiin tehtiin seitsemän rakenneavausta ja otettiin kymmenen näytettä, joissa kahdessa todettiin mikrobikasvustoa ja neljässä viite mikrobikasvustosta. Materiaalinäytteiden analyysitulosten perusteella mikrobivaurioita esiintyy pienialaisena paikallisesti ainakin aulassa (19), varastossa (23), pienryhmätilassa (30) ja pesuhuoneessa (34). Rakennusosista todettiin ilmavuotoreittejä, jolloin mikrobivaurioilla voi olla vaikutusta sisäilman laatuun. Lämpökuvauksessa ulkoseinissä ja ulkoseinän liittymärakenteissa havaittiin paikoin eristepuutteisiin ja ilmavuotoihin viittaavia lämpötilapoikkeamia.

Yläpohja- ja vesikattorakenteet

Yläpohjia tarkasteltiin vesikaton ja yläpohjan välisestä ontelotilasta ja yläpohjiin tehtiin kolme rakenneavausta alakautta. Yläpohjaranteista otettiin kymmenen näytettä, joissa yhdessä todettiin viite mikrobivauriosta ja yhdessä runsasta bakteerikasvustoa, joka todettiin johtuvan materiaalin likaisuudesta. Yläpohjarakenteissa olevat kosteus-/mikrobivauriot ovat laajuudeltaan pienialaisia ja määrät vähäisiä. Vaurioiden arvioidaan muodostuneen ennen kohteessa tehtyjä vesikattokorjauksia. Yläpohjan merkkiainekokeessa ei havaittu ilmavuotoja yläpohjasta. Lämpökuvauksessa yläpohjassa ja yläpohjan liittymärakenteissa havaittiin paikoin eristepuutteisiin ja ilmavuotoihin viittaavia lämpötilapoikkeamia. Yläpohja- tai vesikattorakenteissa havaituilla kosteus- ja mikrobivaurioilla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta sisäilman laatuun.

Väliseinät

Salin (20) väliseinään tehtiin yksi rakenneavaus ja puurungon alaohjauspuusta otettiin yksi materiaalinäyte, jonka suoramikroskopoinnissa havaittiin vähän sienirihmastoa, mutta mikrobiviljelyssä ei todettu elinkykyisiä mikrobeja. Rakenneavauksen aistinvaraisissa tarkasteluissa ei havaittu viitteitä materiaalien mikrobivaurioitumisesta tai tavanomaisesta poikkeavasta kosteusrasituksesta. 

Ilmanvaihto

Ilmanvaihtojärjestelmästä havainnoitiin ilmanvaihtojärjestelmän kuntoa sekä kanaviston ja päätelaitteiden puhtautta. Tuloilmakanavissa havaittiin vähän tai ei ollenkaan pölyä. Poistoilman suodatin oli hyvin likainen ja poistoilmakanavat olivat vähän pölyyntyneet. Huoltoluukkujen tiiveydessä on puutteita, minkä seurauksena koneessa on ilmavuotoja. 

Tilojen ilmamääriä mitattiin pistokoeluontoisesti sekä ilman jakautumista tiloissa havainnoitiin savukokein. Ilmamäärämittauksissa havaittiin suuria poikkeamia suunniteltujen ja mitattujen ilmamäärien välillä. Lisäksi havaitaan epätasapainoisuutta tulo- ja poistoilmamäärien välillä. Tuloilman jakautuminen huoneissa oli pääosin kattavaa. 

Neljään tilaan tehtiin kahden viikon pituisia paine-eron seurantamittauksia ulkoilmaan ja ryömintätilaan nähden. Tilat olivat mittaustulosten osalta lähellä tasapainoa tai lievästi alipaineisia suhteessa ulkoilmaan tai ryömintätilaan. Seurantamittauksissa aika ajoin mitatun ylipaineen ja alipaineen arvioidaan johtuvan tuuliolosuhteista ja tilojen käytöstä (mm. ovien availu).

Sisäilman olosuhteet

Tiloista tutkittiin neljä pyyhintäpölynäytettä tasopinnoilta ja yksi tuloilmakanavasta otetusta pölystä. Tämän lisäksi kahdesta tilasta määritettiin mineraalikuitupitoisuuksien kahden viikon laskeumamäärät. Pyyhintäpölynäytteet koostuivat pääasiallisesti tavanomaisesta huonepölystä ja kiviainespölystä. Mineraalivillakuituja todettiin vähäisesti toimistosta (24) sekä Pörriäisten lepo- ja leikkihuoneessa (05), mutta laskeumapölynäytteissä mineraalikuitupitoisuudet olivat alle toimenpiderajan. 

Sisäilman olosuhteita mitattiin kahden viikon seurantamittauksella päiväkodin kolmessa lepohuoneessa. Mittauksissa ei havaittu hiilidioksidipitoisuuksia, jotka olisivat ylittäneet asumisterveysasetuksen mukaisen toimenpiderajan, joten tilojen ilmanvaihdon toiminta on riittävä. Sisäilman kosteus- ja lämpötila oli tavanomaisella tasolla tilojen käyttöaikoina. Yhdessä tilassa havaittiin sisäilman suosituslämpötilaa +20 °C hieman alhaisempia lämpötiloja öisin, viikonloppuisin ja loma-aikana, jolloin tiloissa ei ole ollut käyttöä ja käyttäjien aiheuttamaa lämpökuorman lisäystä. 

Olosuhdearvio

Tutkimusten perusteella tehdyn olosuhdearvion perusteella sisäilman laatu ja 

olosuhteet poikkeavat tavanomaisesta useiden huonetilojen osalta. 

TULEVAT TOIMENPITEET

Työterveyshuolto tekee tiloista tehtyjen tutkimusten perusteella terveydellisen merkityksen arvion ja tiedotetta täydennetään, kun lausunto valmistuu. Tutkimuksista saadut tiedot on viety lähtötiedoiksi tulevia huolto- ja korjaustoimia varten ja näistä tiedotetaan myöhemmin. Tiloissa on ilmanpuhdistimia, jotka puhdistavat sisäilmasta tehokkaasti hajuja ja pienempiä hiukkasia. 

MAHDOLLISET HAITAT JA OIREILU 

On tavanomaista, että sisäympäristön tekijät aiheuttavat päiväkodeissa yleisiä haittoja, kuten epämiellyttävää hajua, vetoa tai tunkkaista ilmaa. 

Jos huoltaja epäilee lapsella esiintyvien oireiden liittyvän sisäilmaan, asia on syytä ottaa puheeksi terveydenhoidossa lääkärin kanssa. Henkilöstön oireilusta on syytä ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon hoitopolun varmistamiseksi. Epäilystä on syytä ilmoittaa myös päiväkodinjohtajalle ajantasaisen kokonaiskuvan vuoksi ja tehdä myös Tutka-ilmoitus.

Sisäilmaan liitettyä oireilua voi olla mm. päiväkodissa oloaikaan ajoittuva silmien punoitus, nenän ja hengitysteiden ärsytysoireet, ihoreaktiot, joskus päänsärky ja yleinen väsymys tai lämpöily. Oireet voivat olla epämääräisiä, mutta helpottuvat usein tiloista poistuttaessa. Vaikeat oireet ovat hyvin harvinaisia. Oireiluun suhtaudutaan aina vakavasti. 

Tarkemmat ohjeet sisäilmaoireita epäileville henkilöille Vantaan verkkosivuilla: https://www.vantaa.fi/node/4239

Päiväkotien aiemmat tiedotteet löytyvät Vantaan verkkosivuilta: https://www.vantaa.fi/node/5261

Lisätietoja tutkimukset:

sisailma@vantaa.fi