Ratikan tulot ja menot

Asiasanat

KaupunkisuunnitteluLiikenne

Vantaan ratikan myötä syntyvästä kaupunkikehityksestä saadut tulot kattavat rakentamisen kustannukset pitkällä aikavälillä.

Havainnekuva ratikasta Silkkitehtaan pysäkillä

Sivun tiedot päivitetty 20.3.2023 vastaamaan uutta rakentamiskustannusarviota.

Ratikkareitin varrelle on arvioitu tulevan 60 000 uutta asukasta ja yli 30 000 työpaikkaa vuoteen 2050 mennessä. Arviot pohjautuvat ratikan kaavarunkoon.

Mistä ratikan tulot ja menot koostuvat?

Vantaan ratikan tulot koostuvat kiinteistötaloudellisista tuloista, verotuloista, HSL:n infrakorvauksista ja valtion MAL-avustuksesta. Valtion odotetaan osallistuvan Vantaan ratikan rakentamiskustannuksiin 30 prosentilla.

Menot muodostuvat rakentamiskustannuksista, hallinto- ja ylläpitokustannuksista sekä käyttökustannuksista, kuten liikennöintikustannuksista ja kunnossapitokustannuksista. Myös rahoituskustannukset ovat yksi kustannuserä. Ratikan rakentaminen on suunniteltu katettavan lainalla. Laina-ajaksi oletetaan 25 vuotta ja koroksi 3,5 prosenttia. 

Tuloja ja menoja on arvioitu pitkällä 40 vuoden aikavälillä.

Mistä rakentamiskustannukset koostuvat?

Rakentamiskustannukset koostuvat raitiotien ja pysäkkien, ajokaistojen, pyöräteiden, jalkakäytävien, puurivien ja muun kadulle suunnitellun rakentamisesta. Lisäksi kustannukset on laskettu kadun ja radan perustuksille sekä maanalaisen infran, kuten johtojen ja putkien, siirtämiselle, uusien rakentamiselle sekä nykyisten rakenteiden purkamiselle. 

Kustannuksiin on laskettu materiaalit, suunnittelu ja rakentamisen kulut. Kaikki raitiotien rakentamisesta sekä ratikkakaduille että ympäröiville kaduille aiheutuvat muutokset on otettu huomioon rakentamiskustannuksissa. Esimerkiksi jalkakäytävien ja pyöräteiden parannukset on laskettu mukaan kustannuksiin.  

Ratikkareitin katujen rakentamisen kustannusarviot on laskettu valmistuneiden katusuunnitelmien pohjalta. Kustannukset on laskettu elokuun 2022 maanrakennuskustannusindeksillä (MAKU), joka on noin 21 prosenttia korkeampi kuin edellisen kustannuslaskelman aikaan vuonna 2019. MAKU-indeksi perustuu elokuussa 2022 toteutuneisiin hintoihin, ja indeksi voi vielä ennen ratikan rakentamista muuttua.

Kiinteistötaloudelliset tulot

Kiinteistötaloudellisia tuloja Vantaa saa uudesta rakentamisesta ratikan reitin varrella. Tulot koostuvat maankäytön sopimuskorvauksista sekä maanmyynti ja -vuokraustuloista. Maankäytön tuloja on arvioitu kiinteistötaloudellisessa analyysissä, joka pohjautuu ratikan kaavarunkoluonnoksen maankäyttöön. 

Ratikan kiinteistötaloudellinen analyysi perustuu tutkimuksiin, joissa eri kaupungeissa on selvitetty raidehankkeiden vaikutusta kaupunkikehitykseen ja siitä saataviin tuloihin. Arvioinnissa on huomioitu esimerkiksi kaupungin maanomistus kullakin alueella, raitiotien arvioitu vaikutus kaupunkikehitykseen eri alueilla, maankäytön toteutumisaikataulu sekä maan ja kiinteistöjen hintojen ajallinen kehitys.

Rahoituskustannukset

Vantaan ratikan rakentamiskustannukset on suunniteltu katettavaksi lainalla osana muuta kaupungin varainhankintaa. Laina-ajaksi on arvioitu 25 vuotta 3,5 prosentin korolla. Lainamäärän arvioinnissa on otettu huomioon MAL-avustukset.

Rahoituskustannuksiksi on arvioitu ratikalle 222 miljoonaa euroa, ja bussivaihtoehdolle 69 miljoonaa euroa.

Kunnossapitokustannukset

Raitiotietä tulee kunnossapitää eri tavalla kuin katuja. Kunnossapitokustannukset sisältävät esimerkiksi raiteiden talvihoidon ja puhtaanapidon, rakenteiden ja pysäkkikalusteiden korjauksen sekä kasvillisuuden, kuten nurmiradan hoidon. Lisäksi kunnossapitokustannuksia syntyy varikon raitiotieinfrasta.

Vantaan ratikan kunnossapitokustannuksiksi on muiden raitiotiehankkeiden perusteella arvioitu 3,9 miljoonaa euroa vuodessa. 40 vuoden aikana kunnossapitokustannuksen on arvioitu olevan yhteensä 156 miljoonaa euroa.

Verovaikutukset

Verotulot koostuvat rakentamisesta palautuvasta verotulosta sekä ratikan että lisääntyvän kaupunkikehityksen kautta sekä uusien asukkaiden ja työpaikkojen aikaansaamista verotuloista. Tämän lisäksi on arvioitu uusien asukkaiden aiheuttamia palvelumenoja kaupungille.

Rakentamisesta palautuvaa verotuloa kertyy työllisyydestä, kun ratikkaa ja uusia asuin- ja toimitilarakennuksia rakennetaan. Näitä verotuloja on arvioitu palautuvan Vantaan kaupungille noin 43,5 miljoonaa enemmän kuin bussivaihtoehdossa.

Lisääntyvän asukas- ja työpaikkamäärän kautta tuloja kertyy kaupungille bussivaihtoehtoa enemmän tuloveroina, yhteisöveroina, kiinteistöveroina sekä valtionosuuksina. Näistä kiinteistöverojen osuus on 254 miljoonaa enemmän kuin bussivaihtoehdossa. Yhteensä verotuloja on arvioitu vuoteen 2050 mennessä kertyvän kaupungille 1 622,5 miljoonaa euroa bussivaihtoehtoa enemmän. 

Toisaalta uudet asukkaat aiheuttavat lisätarvetta kaupungin palveluille, kuten esimerkiksi kouluille ja päiväkodeille. Tämän vaikutuksen on arvioitu olevan vuoteen 2050 mennessä noin 1 624 miljoonaa euroa, eli 1,5 miljoonaa euroa enemmän kuin tulot. Tämän myötä voi sanoa, että uusien asukkaiden ja työpaikkojen myötä tulot kattavat kasvavat palvelumenot.

Verovaikutusten kokonaisuus on rakentamisesta palautuvan verotulon myötä kaupungille noin 42 miljoonaa euroa tuloja. 

HSL-talous

Vantaa maksaa HSL:lle joukkoliikenteen järjestämisestä kuntaosuutta. Kuntaosuudella katetaan joukkoliikenteen kuluja. Joukkoliikenteen kulut jakaantuvat liikennöintikustannuksiin, infrakustannuksiin ja yleiskustannuksiin.

Liikennöintikustannukset sisältävät HSL-alueen käytäntöjen perusteella myös varikon rakentamisesta ja vaunujen hankinnasta aiheutuvat kulut. Niitä ei siis lasketa mukaan ratikan rakentamiskustannuksiin. Varikon suunnittelusta ja mahdollisesta rakentamisesta vastaa Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy. Myös vaunujen hankinnasta vastaisi Kaupunkiliikenne Oy, ja vaunut olisivat osa koko pääkaupunkiseudun raitiovaunukalustoa. 

Lipputulot otetaan huomioon kuntaosuudessa niin, että lipputulojen kasvu vähentää kuntaosuutta. Toisaalta HSL korvaa alueensa kaupunkien infrainvestointien kuluja eli Vantaa saa tuloja HSL:ltä. 

Ratikan myötä 40 vuoden aikana Vantaa maksaa HSL:lle 414,2 miljoona euroa lisää kuntaosuutta ja HSL maksaa Vantaalle 383,5 miljoonaa euroa enemmän infrakorvauksia. Vaikutus Vantaan kaupungille on arvioitu olevan -30,7 miljoona euroa 40 vuoden aikana.

MAL-avustus

Vantaan ratikka kuuluu Helsingin seudun raideliikenneverkkoon, jota kehitetään muun muassa seudun kuntien, valtion sekä Helsingin seudun liikenteen (HSL) solmimilla maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksilla (MAL). 

Tämänhetkisen MAL-sopimuksen mukaan valtio maksaa 30 prosenttia Vantaan ratikan suunnittelukustannuksista. Vantaan ratikan rakentaminen on mukana MAL 2023 -suunnitelman investointiohjelmassa, ja valtion odotetaan maksavan 30 prosenttia rakentamiskustannuksista.

Kaupunkiliikenne Oy:n osakeostot

Vantaan kaupunki on tällä hetkellä pienellä osuudella osakas Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:ssä. Vantaan omistus kohdistuu raitiovaunuista ja varikoista vastaavaan osaan yhtiöstä.

Jos Vantaan ratikka päätetään rakentaa, kaupunki ostaa suuremman osuuden osakkeita. Tämän myötä Kaupunkiliikenne Oy vastaisi Vantaan ratikan vaunujen hankinnasta ja omistuksesta sekä varikon rakentamisesta ja hoidosta. Osakeoston kustannuksiksi on arvioitu 2,9 miljoonaa euroa.

Vertailu bussivaihtoehtoon

Bussivaihtoehdon rakentamiskustannuksiksi on arvioitu 180 miljoonaa euroa. Bussivaihtoehdon kustannukset koostuvat muun muassa bussikaistojen rakentamisesta ja katujen perusparannuskustannuksista. Valtio ei osallistuisi bussivaihtoehdon kustannuksiin.

Ratikan rakentamiskustannukset Vantaalle ovat 414 miljoonaa euroa. Näin ollen ratikan rakentamisen kustannus on 234 miljoonaa euroa bussivaihtoehtoa enemmän.

Kiinteistötaloudellisessa analyysissä vertailtiin ratikan ja bussin tuottoa. Ratikan ja bussin tuottovertailussa ratikan kiinteistötaloudelliset tulot ovat reaaliarvoisina 794,4 miljoonaa euroa ja bussin 370,9 miljoonaa euroa. Ratikan lisätuotto bussiin verrattuna on näin ollen 423,5 miljoonaa euroa, joka on enemmän kuin ratikan rakentamiskustannus Vantaalle.

Ratikan lisätuotto muodostuu siitä, että ratikka lisää maankäytön kasvua raitiotien pysyvyyden ja saavutettavuuden kasvun takia enemmän kuin bussi. Raitiotien reitti pysyy samana ja on ennakoitavaa maankäytön kehittämisen kannalta. Lisäksi ratikan myötä maankäytön kasvun on arvioitu olevan nopeampaa, ja raitiotien läheisyyden arvioidaan nostavan maan ja asuntojen arvoa.

Avainsanat

RatikkaKaupunkikehitys