Ratikan tulot ja menot

Asiasanat

KaupunkisuunnitteluLiikenne

Vantaan ratikka on kaupungille ja kaupunkilaisille kannattava sijoitus. Pitkällä aikavälillä raitiotien houkuttelema kaupunkikehitys tuo kaupungille satojen miljoonien tulot.

Havainnekuva ratikasta Aviapoliksessa.

Vantaan ratikka on liikenne- ja kaupunkikehityshanke. Se on kannattava sijoitus tulevaisuuteen ja pitkällä aikavälillä sen tuomat hyödyt ylittävät rakentamiskustannukset. Hyötyjä syntyy muun muassa reitin varren uusista investoinneista, työpaikoista ja kiinteistöjen arvonnoususta.

Raitiotie lisää saavutettavuutta, jonka myötä monissa kaupungeissa on todettu ratikan vetävän ympärilleen enemmän kaupunkikehitystä ja tämän myötä enemmän tuloja kuin bussien. Ratikkareitin varrelle on arvioitu tulevan 60 000 uutta asukasta ja yli 30 000 työpaikkaa vuoteen 2050 mennessä. Arviot pohjautuvat ratikan kaavarunkoon.

Mistä ratikan tulot ja menot koostuvat?

Vantaan ratikan tulot koostuvat kiinteistötaloudellisista tuloista, verotuloista, HSL:n infrakorvauksista ja MAL-avustuksesta. Menot muodostuvat rakentamiskustannuksista Vantaan kaupungille, lainan koroista, hallinto- ja ylläpitokustannuksista sekä käyttökustannuksista, kuten liikennöintikustannuksista ja kunnossapitokustannuksista.

Mikäli ratikka rakennetaan, on mahdollista, että valtio maksaa 30 prosenttia rakentamiskustannuksista. Ratikan rakentamiskustannuksissa on laskettu mukaan katujen parannustyöt, kuten baanojen rakentaminen.

Vantaan ratikan tulot ja menot 40 vuoden aikana
Menot 40 vuoden aikana

Rakentamiskustannukset

  • Laskettu 2,5 % linjasta
     
  • Lainan korkokulut                                           
  • Hallinto- ja ylläpitokustannukset                       
     

9,041 M€ (393 M€ vuonna 2019)

Päivittyy 02-03/2023

69 M€ (2019, päivittyy 03/2023)
35 M€ (2019, päivittyy 03/2023)

HSL:n kuntaosuudet

  • Liikennöintikustannukset (sis. varikko ja vaunut)

315 M€ (2019, päivittyy 03/2023)

Päivittyy 03/2023

Tulot 40 vuoden aikana
Kiinteistötaloudelliset tuotot 320 M€ (12.12.2022)
Verotulot 155 M€ (2019, päivittyy 03/2023)
HSL:n infrakorvaukset 337M€ (2019, päivittyy 03/2023)
MAL-avustus 30% rakentamiskustannuksista

Taulukko on päivitetty 8.12.2022. 

Vuonna 2019 yleissuunnitelmassa rakennuskustannuksiksi on arvioitu 393 miljoonaa euroa. Helsingin seudun MAL-yhteistyön kautta valtion osuus niistä olisi 30 prosenttia eli 114 miljoonaa euroa. Lisäksi Helsingin kaupunki vastaa omasta rataosuudestaan, jonka kustannuksiksi on arvioitu 12 miljoonaa euroa. Vantaan kustannusosuudeksi jää 276 miljoonaa euroa vuoden 2019 kustannusarviossa.  

Laskelmia tuloista ja menoista on tehty yleissuunnitelmavaiheessa ja niitä tarkennetaan loppuvuodesta 2022 ja helmi-maaliskuussa 2023.

Rakentamiskustannukset ja niiden päivitys

Kustannusarviot lasketaan tarkasti tehtyjen katusuunnitelmien mukaisesti. Suunnitelmia on tehty hyvin kustannustietoisesti, ja kustannusten hallinnalle on suunnittelun aikana ollut oma asiantuntijaryhmänsä.

Varikko ja vaunut

Ratikan rakentamisen lisäksi kustannuksia syntyy varikosta ja raitiovaunuista. Näitä ei lasketa mukaan ratikan rakentamiskustannuksiin, sillä ne sisältyvät HSL:n kanssa tehtyjen sopimusten ja käytäntöjen perusteella liikennöintikustannuksiin. Vuoden 2019 laskennan mukaan HSL-talouden vaikutus Vantaalle on positiivinen, jolloin kustannuksia varikosta ja vaunuista ei kaupungille suoraan synny.

Varikko voi palvella Vantaan ratikan lisäksi tulevaisuudessa myös Helsingin raitiotieverkostoa. Varikon suunnittelusta ja mahdollisesta rakentamisesta vastaa Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy. Varikon kustannusarvio on ollut vuonna 2019 noin 67 miljoonaa euroa ja Vantaan ratikan 25 raitiovaunun noin 87,5 miljoonaa euroa.

Varikon ja vaunuhankinnan kustannukset arvioidaan uudestaan hankesuunnitelmaan keväällä 2023. Vaunuhankinnan hinta tulee laskemaan, sillä vaunuja tarvitaan tämän hetken suunnitelmissa vähemmän.

Kiinteistötaloudelliset tulot

Kiinteistötaloudelliset tulot johtuvat uudesta rakentamisesta ratikan reitin varrella. Ne koostuvat maankäytön sopimuskorvauksista sekä maanmyynti ja -vuokraustuloista. Maankäytön tuloja on arvioitu kiinteistötaloudellisessa analyysissä, joka pohjautuu ratikan kaavarunkoluonnoksen maankäyttöön.

Ratikan kiinteistötaloudellisessa analyysissä on arvioitu sekä bussivaihtoehdon että ratikan aiheuttamia tuloja. Analyysi perustuu tutkimuksiin, joissa eri kaupungeissa on analysoitu raidehankkeiden vaikutusta kaupunkikehitykseen ja siitä saataviin tuloihin.

Arvioinnissa on huomioitu esimerkiksi kaupungin maanomistus kullakin alueella, raitiotien arvioitu vaikutus kaupunkikehitykseen eri alueilla, maankäytön toteutumisaikataulu sekä maan ja kiinteistöjen hintojen ajallinen kehitys. 

Ratikan ja bussin tuottovertailu

Kiinteistötaloudellisessa analyysissä vertailtiin ratikan ja bussin tuottoa. Ratikan ja bussin tuottovertailussa ratikan kiinteistötaloudelliset tulot ovat 592,4 miljoonaa euroa ja bussin 272,8 miljoonaa euroa. Kiinteistötaloudelliset tulot muodostuvat maankäyttösopimuskorvauksista ja maan myynnistä toimitila- ja asuinrakentamista varten. Ratikan lisätuotto bussiin verrattuna on 319,6 miljoonaa euroa.

Ratikan lisätuotto muodostuu siitä, että ratikka lisää maankäytön kasvua raitiotien pysyvyyden ja saavutettavuuden kasvun takia enemmän kuin bussi. Raitiotien reitti pysyy samana ja on ennakoitavaa maankäytön kehittämisen kannalta. Lisäksi ratikan myötä maankäytön kasvun on arvioitu olevan nopeampaa, ja raitiotien läheisyyden arvioidaan nostavan maan ja asuntojen arvoa.

Ratikan ja bussin tuottovertailu

Verotulot

Verotulot koostuvat kiinteistöveroverokertymän kasvusta ja rakentamisesta palautuvasta verotulosta. Kaupunki saa enemmän kiinteistöveroja, kun rakentamista tulee enemmän ratikan myötä. Ratikan myötä kiinteistöverokertymän kasvuksi on vuonna 2019 arvioitu 120 miljoonaa euroa. 

Rakentamisesta palautuvaa verotuloa kertyy työllisyydestä, kun ratikkaa rakennetaan. Tämän verotulon kasvuksi on arvioitu 35 miljoonaa euroa vuonna 2019. Lisäksi tuloja kertyy myös uusien asukkaiden ja yritysten myötä. 

Verovaikutusten arviointia päivitetään, ja tulokset saadaan kevään aikana 2023.

HSL-talous ja kuntaosuudet

Vantaa maksaa HSL:lle joukkoliikenteen, eli tällä hetkellä bussi- ja junaliikenteen, järjestämisestä kuntaosuutta. Toisaalta HSL korvaa alueensa kaupunkien infrainvestointien kuluja eli Vantaa saa tuloja HSL:ltä.

Vuoden 2019 arvion mukaan ratikan myötä 40 vuoden aikana Vantaa maksaa HSL:lle 315 miljoona euroa lisää kuntaosuutta ja HSL maksaa Vantaalle 337 miljoonaa euroa enemmän infrakorvauksia. Vaikutus Vantaan kaupungille on arvioitu olevan +23 miljoona euroa 40 vuoden aikana. Arvio päivitetään ratikan hankesuunnitelmaan keväällä 2023.

Kuntaosuudella katetaan joukkoliikenteen kuluja. Joukkoliikenteen kulut jakaantuvat liikennöintikustannuksiin, infrakustannuksiin ja yleiskustannuksiin. Lipputulot otetaan huomioon kuntaosuudessa niin, että lipputulojen kasvu vähentää kuntaosuutta.

HSL:n sopimusten ja käytäntöjen mukaan vaunujen hankinnan ja varikon rakentamisen kustannukset sisältyvät liikennöintikustannuksiin. Vaunut ja varikko eivät siis ole osa ratikan rakentamiskustannuksia.

Vantaan ratikan varikon kustannusten on arvoitu vuonna 2019 olevan 67 miljoonaa euroa ja vaunujen 87,5 miljoonaa euroa. Varikon ja vaunuhankinnan kustannukset arvioidaan uudestaan hankesuunnitelmaan keväällä 2023. Vaunuhankinnan hinta tulee laskemaan, sillä vaunuja tarvitaan tämän hetken suunnitelmissa vähemmän.

MAL-avustus

Vantaan ratikka kuuluu Helsingin seudun raideliikenneverkkoon, jota kehitetään muun muassa seudun kuntien, valtion sekä Helsingin seudun liikenteen (HSL) solmimilla maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksilla (MAL).

Tämänhetkisen MAL-sopimuksen mukaan valtio maksaa 30 prosenttia Vantaan ratikan suunnittelukustannuksista. Jos ratikka päätetään rakentaa, on mahdollista, että valtio maksaa 30 prosenttia rakentamiskustannuksista.

Avainsanat

RatikkaKaupunkikehitys