”Segregaation ehkäisy on taloudellinen investointi Vantaan tulevaisuuteen”

Alueellinen eriytyminen eli segregaatio lisääntyy suomalaisissa kaupungeissa, myös Vantaalla. Erot asuinalueiden välillä näkyvät jo esimerkiksi väestörakenteessa, koulutustasossa ja työttömyyden alueellisessa keskittymisessä.

Segregaatiosta puhutaan usein yksittäisten kaupunginosien ongelmana, ja sellaisena se helposti näyttäytyykin. Tämä näkökulma on ymmärrettävä, koska segregaation vaikutukset näkyvät konkreettisimmin juuri niillä alueilla, joilla ongelmat kasautuvat ja arki on kaikkein haavoittuvinta.

Samalla on selvää, että eri alueilla on omat erityiskysymyksensä ja tarpeensa, ja alueet vaativat paikallisesti räätälöityjä ratkaisuja. Alueet, joille huono-osaisuus kasautuu, tarvitsevat vääjäämättä kohdennettua, nopeaakin tukea.

Eriytymiskehitys aiheuttaa kaupungille kasvavia kustannuksia

Mutta vaikka segregaation ongelmat näyttäytyvät selvimmin paikallisella tasolla, niiden seuraukset heijastuvat koko kaupunkiin. Siksi on tärkeää tarkastella segregaatiota myös koko kaupungin mittakaavassa: segregaatio ei ole vain paikallinen ilmiö – se on koko kaupungin dynamiikkaan vaikuttava rakenne.

Segregaation ratkaisujen etsiminen ei myöskään ole vain sosiaalinen tai eettinen velvollisuus - se on mitä suurimmissa määrin myös taloudellinen kysymys.

Alueellisella segregaatiolla on negatiivinen vaikutus kaupungin talouteen. Eriarvoistuminen lisää kaupungin kustannuksia, esimerkiksi palvelutarpeen lisääntymisenä ja turvallisuustoimien kasvuna. Uutisointi rikollisuudesta ja levottomuuksista, vaikka se koskisi vain tiettyjä kaupunginosia, saattaa heikentää koko kaupungin mainetta ja veto- ja pitovoimaa, niin asukkaiden kuin sijoittajienkin silmissä.

Alueellinen eriytyminen vaikuttaa myös kaupungin elinvoimaan: se voi estää alueiden taloudellisen potentiaalin täyden hyödyntämisen ja esimerkiksi kaventaa työvoiman liikkuvuutta. Samalla eriytyminen muuttaa sitä, miten ihmiset kokevat turvallisuuden, palveluiden saatavuuden ja oman asemansa osana yhteistä kaupunkia.

Jos eriytyminen jatkuu, seurauksena voi olla myös heikkenevä luottamus siihen, että kaupunki toimii kaikkien hyväksi. Ja mitä pidemmälle eriytyminen etenee, sitä suuremmiksi ja kalliimmiksi myös korjaavat toimenpiteet muuttuvat.

Segregaation vähentäminen lisää koko kaupungin elinvoimaa

Kansainvälinen tutkimus antaa näyttöä siitä, että segregaation ehkäiseminen kannattaa, juurikin kaupungin talouden näkökulmasta. Segregaation kääntämisen toimet näyttävät nimittäin olevan strategisia investointeja, jotka maksavat itsensä takaisin.

Esimerkiksi Euroopan unionin koheesioraportin (2024) mukaan yhden euron investointi vähemmän kehittyneille alueille voi parissa vuosikymmenessä tuottaa jopa kolme euroa takaisin bruttokansantuotteen kasvuna.

Yhdysvalloissa Urban Instituten Cost of Segregation -tutkimus (2017) osoitti, että koko Chicagon alueen talous voisi kasvaa merkittävästi, jos segregaatio kaupungissa saataisiin edes muiden suurten kaupunkien keskiarvon tasolle. Kasvu ei johtuisi pelkästään siitä, että yksittäiset alueet menestyisivät paremmin, vaan vaikutus koskisi koko kaupunkia.

Kun mahdollisimman moni pääsee mukaan, kehittyy ja käyttää osaamistaan, koko kaupunki hyötyy.

Myös Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD ovat todenneet, että eriytymisen vähentäminen tukee koko alueen talouskasvua.

IMF:n (2015) tutkimuksen mukaan tuloerojen kasvu hidastaa talouskasvua: kun rikkaimman viidenneksen tulot kasvavat, talouskasvu heikkenee, mutta kun vähävaraisimman 20 prosentin tulot kasvavat, talouskasvu kiihtyy. Lisäksi esimerkiksi Beyond Segregation -raportti (Nordregio, 2025) tuo esiin, että sosiaalisesti ehyet kaupungit houkuttelevat yksityisiä investointeja, osaajia ja keskiluokkaisia perheitä. Tällainen kehitys tukee koko kaupungin elinvoimaa.

Vaikka EU:n tutkimus koskee Euroopan mittakaavaa ja Chicagon koko on moninkertainen Vantaaseen verrattuna, sama periaate pätee meilläkin: kun koko kaupunki voi hyvin, se näkyy parempana työllisyytenä, korkeampana koulutustasona, turvallisuutena ja vetovoiman kasvuna koko kaupungissa. Nämä kaikki vahvistavat kaupungin talouspohjaa ja kirkastavat tulevaisuudennäkymiä.

Kaupunki kukoistaa, jos koko väestön potentiaali saadaan käyttöön

Taloudenkin näkökulmasta segregaation ehkäisyssä keskeistä on se, kuinka laajasti asukkaiden osaamista ja osallistumista onnistutaan hyödyntämään. Taloustieteen Nobel-palkittu Gary Becker osoitti, että inhimillinen pääoma – kuten koulutus ja hyvinvointi – on keskeinen taloudellisen kasvun ajuri.

Segregaatio estää osaamisen ja hyvinvoinnin kasvua niillä alueilla, joissa niitä eniten tarvittaisiin – ja heikentää näin koko kaupungin kasvupotentiaalia. Kun mahdollisimman moni pääsee mukaan, kehittyy ja käyttää osaamistaan, koko kaupunki hyötyy: syntyy enemmän työllisyyttä, korkeampaa tuottavuutta, uusia yrityksiä ja innovaatiota, jotka vahvistavat kaupungin taloutta. Juuri tällaisia valmiuksia tulevaisuuden Vantaallakin tarvitaan.

Sillä, miten laajasti kaupunki kykenee hyödyntämään koko väestönsä potentiaalin, on merkittävä vaikutus. Tämä koskee erityisesti sitä väestönosaa, joka on vaarassa huono-osaistua.

Kulttuurinen monimuotoisuus liittyy Vantaalla vahvasti segregaatiokysymyksiin, mikä on voimavara: monimuotoisessa ympäristössä syntyy tutkitusti enemmän uusia ideoita ja innovaatioita. Kun tämä potentiaali hyödynnetään viisaasti, se palvelee koko kaupungin taloutta.

Segregaation torjunta voi olla Vantaan paras kasvustrategia

Vantaalla on nyt mahdollisuus tarkastella segregaation torjuntaa osana kokonaisvaltaista kaupunkikehitystä – ei vain sosiaalisen eheyden, vaan myös taloudellisen tulevaisuuden näkökulmasta. Mitä aiemmin me tartumme kehitykseen, sitä vaikuttavampia ja kustannustehokkaampia ratkaisut ovat.

Yhdenvertainen kaupunki ei synny itsestään. Se rakennetaan päätöksillä, jotka vahvistavat jokaisen mahdollisuutta menestyä ja elää hyvää arkea. Juuri tällainen Vantaa voi olla – ja juuri siksi segregaation torjunta voi olla sen paras kasvustrategia.

Mari Jaakonaho
Jaakonaho toimii kehityspäällikkönä Vantaan kaupungin Talous ja strategia –palvelualueella. Hän keskittyy työssään segregaation ehkäisyn kysymyksiin.  

Lähteet:

Becker, G. S. (1964). Human Capital: A Theoretical and Empirical Analysis, with Special Reference to Education.

European Commission (2024). Employment and Social Developments in Europe.

European Commission (2024). Ninth report on economic, social and territorial cohesion.

Helsingin kaupunki (2023). Segregaation ehkäisy ja lieventäminen. Valtuustoseminaari. 
Segregaation ennalta ehkäiseminen ja lieventäminen Helsingin kaupungissa

International Monetary Fund (IMF) (2015). Causes and Consequences of Income Inequality: A Global Perspective. 

Nordregio (2025). Beyond Segregation – Building Socially Sustainable Cities in the Nordics.

Organisation for Economic Co-operation and Development (OECD) (2014). Trends in Income Inequality and Its Impact on Economic Growth.

Urban Institute & Metropolitan Planning Council (2017). The Cost of Segregation: Chicago 1990–2010.