EI – työelämän voimasana
Vantaan kaupungin Nuoriso- ja yhteisöpalveluiden yksilövalmentajan tehtävässä autamme nuoria työ- tai opiskelupaikan löytämisessä. Joskus ennen tavoitteiseen pääsemistä nuori tarvitsee vahvistuksen siitä, ettei työpaikkakiusaaminen ihan oikeasti ole OK. Sitä ei tarvitse sietää, eikä se ole nuoren vika. Näiden asioiden sanoittaminen voi toisinaan vaatia toistoa niin pitkään, että viesti todella menee syvälle ja perille. Joskus se vaatii prosessin, jotta itse päämäärään pääseminen tulee mahdolliseksi. Nuorella voi olla pelko, että tällaista se työelämä vain on. Siitä on hyvä luopua, jotta päästään eteenpäin. Tähän tarvitaan usein tukea.
Inhimillisestä näkökulmasta katsottuna on tärkeää, että jokainen tietää oikeutensa, arvonsa ja rajansa työelämässä. Velvollisuuksien lisäksi on siis tärkeää muistuttaa nuorta sanomaan EI ja, että nyt riittää. Nämä eivät ole taikasanoja, vaan ne ovat voimasanoja, joiden arvoa ei pidä koskaan väheksyä.
Sisältö
Nuori on voinut jäädä uudessa työssään ilman asianmukaista perehdytystä ja hänelle on saatettu huutaa virheistä. Tätä on voinut käydä useamman kerran niin, että nuori on alkanut pelkäämään epäonnistuvansa kaikessa mitä tekee. Se, että onko työ ollut nuorelle ”liian vaikeaa” vai, että onko työnantaja ollut neuroottinen kontrolloija – ei tietenkään ole tässä tärkeää. Palautteen antaminen huutamalla ei ole sopiva tapa kommunikoida tai ratkaista asioita. Nuoren on oleellista tietää, ettei tällaista tarvitse hyväksyä. Työpaikalle ei kuulu pelon ilmapiiri ja asioista tulee voida kommunikoida rakentavasti. Tätä kutsutaan myös ammattitaidoksi, joka kuuluu esihenkilöille.
Nuoret kohtaavat työpaikoillaan myös hiljaisempia tapoja toteuttaa epäasiallisuutta ja ihan oikeilla nimillä puhuttuna kiusaamista. Esihenkilö voi lopettaa tervehtimisen ja olla katsomatta nuorta päin kohdatessaan hänet. Tämä ikivanha sanattomaan mitätöimiseen tarkoitettu temppu on hyvinkin tehokas. Peruspuuroa on myös vaikkapa kahvipöydässä keskustelun ulkopuolelle jättäminen ja ”ohi puhuminen”. Voidaan myös alkaa jakelemaan työvuoroja, jotka ovat tarkoituksella ajoituksiltaan epäsuotuisia ja hankalia. Tällaisen käytöksen kohteeksi joutumiseen voi olla monia syitä. Siitä huolimatta jälleen kerran on selvää, ettei yksikään niistä ole oikeutettu. Tämä on väärä tapa hoitaa asioita ja siitä ei pitäisi edes tässä maailman ajassa joutua keskustelemaan.
Se, että nuori uskaltaa jakaa tällaisia kokemuksia voi joskus viedä hetken aikaa. Se voi myös vaikuttaa siihen, että nuori välttelee uuteen työhön hakeutumista. Matkaa tällaisten kokemuksien jakamiseen saattaa pitkittää myös se, ettei hän välttämättä ymmärrä tulleensa väärinkohdelluksi. Nuori saattaa jopa ajatella ansainneensa epäasiallisen käyttäytymisen ja hän voi syyttää siitä itseään. Työpaikkakiusaaminen tai muu siellä tapahtuva täysin epäsopiva käytös ei ole tavatonta työpaikoillamme ja se voi koskea kaikenikäisiä. On silti selvää, että ensimmäisillä kokemuksilla on valtavasti väliä muun muassa työelämään liittyvän itseluottamuksen rakentumisessa.
Inhimillisestä näkökulmasta katsottuna on tärkeää, että jokainen tietää oikeutensa, arvonsa ja rajansa. Meidän ei myöskään tarvitse olla raketinkeksijöitä ymmärtääksemme, että lannistavilla kokemuksilla voi olla isoja vaikutuksia työmotivaatioon ja jopa terveyteen. Tällaiset jyräävät elämykset voivat tulla myös pidemmällä aikavälillä kalliiksi yhteiskunnallemme monella eri tasolla. Velvollisuuksien lisäksi on siis tärkeää muistuttaa nuorta sanomaan EI ja, että nyt riittää. Nämä eivät ole taikasanoja, vaan ne ovat voimasanoja, joiden arvoa ei pidä koskaan väheksyä.
Työpaikan pelisäännöt eivät siis koske vain nuoria työntekijöitä, vaan myös työnantajia. Tämän keskustelun merkittävyyttä ei ole kenenkään hyödyllistä aliarvioida, joten läsnäolo, aika ja oikeat kysymykset voivat olla arvokkaampia, kuin osaat kuvitellakaan. On hienoa, että iso osa työnantajista ymmärtävät nämä asiat. Maailma ei silti ole vielä täydellinen, mutta muistutetaan nuoria siitä, millainen sen kuuluisi olla!
Lotta-Leena Vornanen
Nuorten työpajatoiminnan yksilövalmentaja