Vaaralanlampien uimaranta ja virkistysalueen kehittäminen
Vaaralan ja Helsingin Jakomäen alueelle tehdään virallinen uimaranta, jonka yhteyteen tulee uusi ulkokuntoilupaikka. Uimarannan lisäksi muun muassa alueen ulkoilureittejä ja nykyistä koira-aitausta uudistetaan.
Yhteistyökumppanit
Vantaan kaupunki laatii yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa Vaaralassa ja Jakomäessä sijaitsevien lampien puisto- ja liikunta-aluesuunnitelmaa. Vantaan suunnittelualue sijaitsee Vaaralan kaupunginosassa.
Suunnittelun tavoitteena on kehittää Vaaralan ja Jakomäen lampien alueen virkistyspalveluita ja tehdä uimisesta nykyistä turvallisempaa. Uimarannat virallistetaan ja alueen reitistöä parannetaan ja laajennetaan.
Helsingin puolella sijaitsevaa nykyistä koira-aitausta muokataan ja sen yhteyteen rakennetaan koko aluetta palveleva pysäköintialue. Suunnittelu tehdään yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa.
Alueen siistimisellä, viihtyisyyden parantamisella ja uimarantojen virallistamisella pyritään estämään alueella nykyisin tapahtuvaa ei-toivottua toimintaa sekä tekemään alueesta asukkaille turvallisempi.
Puisto- ja liikunta-alueen ja reittien on tarkoitus palvella pääasiassa lähialueen asukkaita, mutta uintimahdollisuus houkuttelee tulevaisuudessa käyttäjiä myös kauempaa.
Vaaralanlammet sijaitsevat luonnonsuojelualueen kupeessa
Puisto rajautuu etelässä Porvoonväylään ja Helsingin puolella sijaitsevaan Slåttmossenin luonnonsuojelualueeseen, idässä ja pohjoisessa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueisiin sekä Tilustiehen ja Kuussillantiehen ja lännessä Somerikkotiehen.
Vantaan noin 17 hehtaarin kokoinen suunnittelualue sijaitsee pääosin Vantaan kaupungin omistamalla maalla ja osittain toistaiseksi yksityisellä maalla. Helsingin alue mukaan laskettuna suunnittelualueen kokonaispinta-ala on noin 22 hehtaaria.
Virkistyskäyttöä kehitetään
Vaaralanlampien alueen tärkeät luontoarvot otetaan huomioon suunnittelussa. Luontoarvot vaikuttavat esimerkiksi ulkoilureitteihin ja siihen, minne sijoitetaan muun muassa ulkosuihku, kuntoilupaikka, penkkejä, pyörien pysäköintialue sekä huoltorakennukset.
Huoltorakennuksiin tehdään esimerkiksi pukusuojat sekä wc-, suihku-, sosiaali- ja varastotilat. Esteettömät wc-tilat toimivat myös liikkumisesteisten pukutiloina. Esimerkiksi suihku- ja wc-tilat kytketään kunnalliseen sähkö- ja viemäriverkkoon. Jätevedet johdetaan alueelta pois pumppaamalla.
Helsingin uimarannalle suunnitellaan myös mahdollista talviuintilaituria. Lisäksi Helsingin puolen rannalle tehdään esteetön pääsy veden ääreen kivituhkapintaista luiskaa pitkin.
Molempien rantojen läheisyyteen suunnitellaan grillipaikat ja myös pyörätuolinkäyttäjille sopivia piknikpöytiä. Alueelle tulee myös paikka liikkuvalle kioskille ja sähköpiste tapahtumia varten. Runkolukittavia pyörätelineitä asennetaan uimarantojen yhteyteen, ja penkkejä sijoitetaan uimarannan lisäksi muutamaan kohtaan puistokäytävien varrelle.
Nykyisen koira-aitauksen isojen koirien puolta pienennetään hieman ja pienten koirien puoli siirretään pysäköintialueen alta isojen koirien aitauksen eteläpuolelle. Aitauksille rakennetaan uudet sisääntuloalueet sekä kalusteet ja varusteet uusitaan.
Osa reiteistä, koira-aitaukset ja Helsingin puolen uimarannan huoltorakennuksen edusta valaistaan. Kesäisin valaistus kytketään pois päältä, jotta siitä ei olisi haittaa alueella eläville eläimille, kuten lepakoille. Lisäksi valosaastetta vähennetään alaspäin suunnatuilla valaisimilla.
Uimarannan läheisyyteen sijoitetaan jätteiden kierrätyspiste isoilla jätesäiliöillä. Puiston sisääntulojen yhteyteen asennetaan lisäksi pienempiä roska-astioita. Pysäköintialueen sekä rannan yhteyteen pystytetään alueopasteet. Lampien ja alueen luontoarvoista tiedotetaan infotauluilla.
Kaksi pohjavesilampea säilytetään luonnontilaisina
Alueella on yhteensä neljä pohjavesilampea. Kolme lammista sijaitsee Vantaalla ja yksi Helsingin puolella. Vantaan eteläisin lampi, sekä Helsingin puolella sijaitseva Sydänlampi suunnitellaan ihmisten uimakäyttöön.
Uintikäyttöön suunniteltavat lammet ruopataan ja uimarantojen pohjat muotoillaan niin, että ne viettävät tasaisesti ja mahdollisimman loivasti.
Pohjoisia lampia hoidetaan luonnontilaisina niiden luontoarvojen suojelemisen takia.
Ulkoilureittejä laajennetaan ja kunnostetaan
Alueen reitit ovat pääasiassa kivituhkapintaisia, mutta polkumaisia yhteyksiä päällystetään puuhakkeella. Myös kuntoiluvälineiden sekä pyörätelineiden alustaksi laitetaan puuhaketta.
Puistoreitit rauhoitetaan turhalta ajolta niiden alkuun sijoitettavilla ajoesteillä.
Lampien itäpuolella on metsäaluetta, jonka läpi suunnitellaan uudet kävely-, pyöräily- ja latuyhteydet, jotka johtavat pikaraitiotielle idässä ja Porvoonväylälle etelässä.
Puiston pääreitti kulkee länsi-itäsuuntaisesti suunnittelualueen läpi Somerikkotien kiertoliittymästä Helsingin puolella Tilustielle Vantaan puolella. Reitti toimii uimarantojen pelastus- sekä huoltoreittinä.
Suunnittelualueen itäosan läpi suunnitellaan kävely-, pyöräily- ja latuyhteys Tilustien ja Rajakylänpolun välille.
Pohjoisempien lampien ympäristön reittejä kunnostetaan nykyistä polkumaisemmiksi päällystämällä ne hakkeella. Pohjoisimman lammen luoteisreunalla ranta on loiva ja kostea, ja nykyisen reitin kohtaan sijoitetaan pitkospuumainen kulkutasanne. Nykyinen silta kunnostetaan erillisenä hankkeena.
Luontoarvot huomioidaan toteutuksessa
Alueen nykyistä puustoa säilytetään mahdollisimman paljon. Vaarallisia puita poistetaan reittien varrelta ja toiminnoille tehdään paikoin lisää tilaa. Myös uimarannan näkyvyyttä parannetaan harventamalla rantojen puustoa.
Alueen itäosassa esiintyy runsaasti lahokaviosammalta. Uudet reitit linjataan lahokaviosammaleen itiöpesäkkeiden ohitse. Myös liito-oravan kolopuu on huomioitu reittien linjauksessa.
Uusien reittien ja latupohjan yhteydessä kaadettavat puut jätetään alueelle lahopuuksi. Olemassa olevia lahopuita siirretään tarpeen mukaan uusille paikoille.
Hule- ja sulamisvesien hallinta pysäköintialueella
Uusi 39 paikan pysäköintialue sijoittuu Helsingin puolelle Somerikkotien ja nykyisen koira-aitauksen väliin. Pysäköintialue asfaltoidaan. Pysäköintipaikalla, lähimpänä rantaa oleva autopaikka on varattu liikkumisrajoitteisille.
Pysäköintialuetta on tarkoitus aurata vain osittain. Auraamatonta osaa käytetään pysäköintialueen lumen läjitysalueena, jotta sulamisvedet ohjautuvat hulevesiviemäriin, eivätkä imeydy pohjavesialueen maaperään.
Lampien ja maaston muokkausta tehdään harkiten pohjaveden ja uimalampien veden laadun säilyttämiseksi. Reittien kuivatus hoidetaan rummuilla ja tarvittavilta osin avo-ojilla.
Vesien valuminen pysäköintialueelta maastoon estetään reunatuilla, ja alueelle tehdään pohjavesisuojaus. Hulevedet ja lumen sulamisvedet käsitellään öljynerotuskaivoissa, josta ne johdetaan hulevesiviemäriin.
Alueen hulevesiviemäri purkautuu nykyisin avo-ojaan, joka sijaitsee pohjavesialueella. Hulevesien purku tullaan jatkossa viemään hulevesiviemärissä pidemmälle pohjavesialueen ulkopuolelle tai vaihtoehtoisesti oja suojataan esimerkiksi bentoniittimatolla.
Vaaralanlampien alueen kehittämiseen osallistuminen
Suunnitelmaluonnokset esiteltiin asukkaille Vantaan ja Helsingin kaupungin yhteisessä Teams-asukastilaisuudessa 28.11.2023. Voit tutustua asukastilaisuuden esittelymateriaaliin alla olevassa PDF-tiedostossa.
Jakomäen ja Vaaralanlampien puistosuunnitelmaluonnos, asukastilaisuus 28.11.2023(pdf, 10.09 MB)
