Ylioppilastutkinto ja -kirjoitukset

Asiasanat

KoulutusOpiskelijat

Ylioppilastutkinto on toisen asteen tutkinto, jonka tehtävänä on vahvistaa laaja-alaista yleissivistystä. Tutkinnon suorittamista varten lukioissa järjestetään kahdesti vuodessa ylioppilaskokeet. 

Ylioppilaslakit rivissä pöydällä, ruusujen kera. Pöydällä on kuviollinen valkoinen pöytäliina.

Ylioppilastutkinto on valtakunnallinen päättökoe, jonka suorittaminen tuottaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden.

Tutkinnon rakenne

Keväästä 2022 alkaen tutkintoon kuuluu vähintään viisi (5) koetta. Tämä koskee niitä kokelaita, jotka aloittavat tutkinnon suorittamisen kevään 2022 tutkinnossa. Kokelas, joka suorittaa osan kokeista syksyllä 2021 (tai keväällä 2021 ja syksyllä 2021) ja loput keväällä 2022, suorittaa tutkinnon nykyisen mallin mukaan.

Äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen suorittaminen vaaditaan jatkossakin kaikilta kokelailta, ja muut vaadittavat neljä koetta tulee valita seuraavista:

  • vieras kieli
  • toinen kotimainen kieli
  • matematiikka
  • reaali.

Vähintään yhden kokeen tulee jatkossakin olla pitkän oppimäärän koe.​ Kokelas valitsee kokeita vähintään kolmesta eri ryhmästä.

Toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraassa kielessä pitkällä oppimäärällä tarkoitetaan peruskoulun ala-asteelta alkavan, kaikille yhteisen kielen (A-kielen) oppimäärään perustuvaa koetta.

Opiskelija voi halutessaan suorittaa yhden tai useamman reaaliaineen kokeen. Yhdellä tutkintokerralla voi suorittaa korkeintaan kaksi eri ainereaalikoetta. Reaalikoepäivien järjestys saattaa vaihdella tutkintokerroittain. Ensimmäisenä reaalikoepäivänä voi kirjoittaa yhden seuraavista reaalikokeista: uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede tai terveystieto. Toisena reaalikoepäivänä voi kirjoittaa jonkun seuraavista reaalikokeista: psykologia, filosofia, historia, fysiikka tai biologia.

Myös muissa oppilaitoksissa suoritettuja, omassa koulussa ei-opetettavia aineita voi valita ylimääräisiksi aineikseen ylioppilastutkintoon.

Syksyllä 2021 tai aikaisemmin aloitetut tutkinnot

Ylioppilastutkintoon kuuluu vähintään 4 koetta, joista äidinkielen tai vaihtoehtoisesti suomi toisena kielenä -koe on kaikille pakollinen. Opiskelija valitsee kolme muuta tutkintonsa pakollista koetta seuraavien neljän kokeen joukosta:

• toinen kotimainen kieli
• yksi vieraan kielen koe
• matematiikan koe
• reaaliaineen koe

Neljän pakollisen kokeen lisäksi opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa yhden tai useamman ylimääräisen kokeen oman valintansa mukaan.

Toisessa kotimaisessa kielessä, vieraissa kielissä ja matematiikassa järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tason kokeet. Kokelas saa lukio-opinnoistaan riippumatta valita, kumman tason mukaiseen kokeeseen hän edellä mainituissa aineissa osallistuu. Kokelaan on kuitenkin suoritettava vaativampi A-tason (pitkän oppimäärän koe) vähintään yhdessä seuraavista pakollisista kokeista:

• toisessa kotimaisessa kielessä
• vieraassa kielessä tai
• matematiikassa

Ilmoittautuminen ylioppilastutkintoon

Ylioppilastutkintoon ilmoittaudutaan lukioiden ohjeistuksen mukaan. Ohjeet ja aikataulut löytyvät lukioiden omilta sivuilta.

Tutkintomaksut

Opiskelijat maksavat ylioppilaskirjoituksiin osallistumisesta tutkintomaksut ylioppilastutkintolautakunnalle (YTL). Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää ylioppilastutkintomaksujen ja muiden tutkintoon kuuluvien kiinteiden maksujen suuruuden.

Opiskelijakohtaiset ylioppilastutkintomaksut koostuvat perusmaksusta ja kustakin kokeesta perittävästä erillismaksusta. Lukio perii maksut, jotka on säädetty osallistumisesta ylioppilastutkintoon ja siihen kuuluviin kokeisiin, sekä tilittää maksut ylioppilastutkintolautakunnalle.

Opiskelija, joka suorittaa ylioppilastutkinnon ajallisesti hajautettuna, maksaa perusmaksun jokaisena tutkintokertana, jona hän osallistuu kokeisiin. Tutkintoa tai erillisiä kokeita suorittamaan ilmoittautunut opiskelija on velvollinen maksamaan ylioppilastutkintoon liittyvät maksut. Maksua ei palauteta, vaikka ei osallistuisikaan tutkintoon. Perusmaksu on maksettava myös silloin, kun ennen kokeiden alkamista todetaan, että tutkintoon ilmoittautunut opiskelija ei täytäkään osallistumiselle asetettuja vaatimuksia.

Oppivelvollisuuden laajeneminen vaikuttaa ylioppilastutkinnosta perittäviin tutkintomaksuihin. Maksuttomuus koskee pääasiassa niitä opiskelijoita, jotka aloittavat lukion syksyllä 2021 tai myöhemmin. 

Tutkintomaksujen hinnat YTL:n sivulta, siirry sivulle >

Erityisjärjestelyt

Erityistilanteita ylioppilaskirjoituksissa ovat esimerkiksi lukihäiriö, vieraskielisyys, sairaus, vamma tai haasteellinen elämäntilanne. Näissä tapauksissa opiskelijan ylioppilaskoe voidaan järjestää poikkeavasti erityisjärjestelynä. Näitä erityisjärjestelyjä varten ylioppilastutkintolautakunnalla on erilliset määräykset. Erityisjärjestely voi olla esimerkiksi lisäaika kokeissa, suurempi kirjainkoko tai näyttö tai erillinen pientila. Ylioppilastutkintotodistukseen ei tule merkintää lukitodistuksesta tai erityisjärjestelyistä.

On opiskelijan edun mukaista, että erityisjärjestelyjä haetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, hyvissä ajoin ennen kuin opiskelija ilmoittautuu ensimmäisiin ylioppilaskirjoituksiin. Ennen kuin opiskelija tai hänen huoltajansa ryhtyy hakemaan lautakunnalta erityisjärjestelyjä, on tarvittavista erityisjärjestelyistä sekä niiden toteuttamismahdollisuuksista hyvä neuvotella lukion erityisopettajan, opinto-ohjaajan tai lukion rehtorin kanssa.

Ylioppilastutkintolautakunta päättää järjestelyjen käytöstä opiskelijan tai hänen huoltajansa tekemän hakemuksen perusteella. Hakemukset ja lausunnot laaditaan sähköisessä palvelussa ja rehtori lähettää ne lautakuntaan sähköisen palvelun kautta.

Lisätietoa ylioppilaskirjoitusten erityisjärjestelyistä ylioppilastutkintolautakunnan sivuilta >

Ylioppilastutkinnon arvostelu

Ylioppilastutkinnon kokeet arvostellaan arvosanoilla (korkeimmasta alimpaan):

  • laudatur (L)
  • eximia cum laude approbatur (E)
  • magna cum laude approbatur (M)
  • cum laude approbatur (C)
  • lubenter approbatur (B)
  • approbatur (A)
  • improbatur (I)

Lukion omat opettajat suorittavat kaikkien ylioppilaskokeiden alustavan arvostelun. Ylioppilastutkintolautakunnan sensorit arvostelevat kaikki suoritukset uudelleen ja antavat niistä pistemäärän kussakin ainejaoksessa yhteisesti päätettyjen arvostelukriteerien mukaisesti. Arvosanojen pisterajat lautakunta päättää sitten, kun arvostelutyö on saatu päätökseen, jokaisella tutkintokerralla erikseen.

Ylioppilastutkintotodistus

Ylioppilastutkintolautakunta antaa ylioppilastutkintotodistuksen, kun kaikki pakolliset ylioppilaskokeet ja lukion oppimäärän mukaiset kurssit on suoritettu hyväksytysti. Ylioppilastutkintotodistuksen lisäksi opiskelija saa myös lukion päättötodistuksen. Ylioppilastutkintotodistukseen merkitään suoritettujen kokeiden tasot ja arvosanat - ei kuitenkaan ylimääräisen kokeen hylättyä suoritusta tai mainintoja erityisjärjestelyistä. Jos opiskelija on jo saanut ylioppilastutkintotodistuksen ja jälkeenpäin korottaa arvosanoja tai täydentää tutkintoa, Ylioppilastutkintolautakunnalta saa näistä erillisen todistuksen alkuperäisen tutkintotodistuksesi liitteeksi.

Avainsanat

YlioppilaatLukiotValmistuminen