Muuttoliike ja väestönmuutos (2022)

Vantaan muuttoliikkeessä on tapahtunut isoja muutoksia viime vuosina, ja muuttajien määrä on vaihdellut jopa tuhansilla vuodesta toiseen. Vuonna 2022 Vantaa sai muuttovoittoa 3 000 henkeä, joka oli 2 100 enemmän kuin vuonna 2021. Vuonna 2020 muuttovoittoa tuli lähes 2 700 henkeä ja vuonna 2019 peräti 4 500 henkeä.

Vuonna 2022 kotimaan nettomuutto jäi negatiiviseksi 600 hengen verran. Se oli silti puolet vähemmän kuin vuonna 2021, jolloin Vantaa sai kuntien välisestä muuttoliikkeestä enemmän muuttotappiota kuin koskaan aiemmin, 1 300 henkeä. Vuonna 2022 muualta Suomesta Vantaalle muuttavien määrä väheni 140 hengellä, mutta myös Vantaalta poismuuttavien määrä väheni 870 hengellä. Kotimaan muuttotappio pieneni, koska Vantaalta poismuuttavien määrä väheni enemmän kuin Vantaalle muuttavien määrä.

Samaan aikaan Vantaa sai ulkomailta historiallisen paljon muuttovoittoa, lähes 3 600 henkeä. Tämä oli 1 400 henkeä enemmän kuin vuonna 2021. Maahanmuutossa kehitys oli päinvastainen kuin kotimaan muuttoliikkeessä. Tulomuuttajien määrä ulkomailta Vantaalle kasvoi 1 600 hengellä, mutta myös lähtömuuttajien määrä ulkomaille kasvoi 190 hengellä. Tulomuuttajien määrän kasvu oli kuitenkin niin paljon suurempaa, että nettomaahanmuutto nousi ennätyskorkealle tasolle.

Maahanmuuton lisäksi Vantaan muuttoliike pysyi positiivisena myös Helsingistä muuttavien ansiosta, vaikkakin muuttovoitto lähes puolittui. Vantaa sai vuonna 2022 Helsingistä muuttovoittoa vajaa 800 henkeä, kun vuonna 2021 muuttovoitto oli lähes 1 400 henkeä. Tätä edeltävinä vuosina Helsingistä saatu muuttovoitto oli vieläkin korkeammalla tasolla, noin 2 000 asukasta vuosittain.

Lisäksi muuttoliike Helsingin seudun ulkopuolisen Suomen kanssa kääntyi positiiviseksi yhden tappiollisen vuoden jälkeen. Vuonna 2022 Vantaa sai muualta Suomesta muuttovoittoa 180 henkeä, kun edellisvuonna tuli muuttotappiota 600 henkeä. Helsingin seudun ulkopuolisesta Suomesta Vantaa sai eniten muuttovoittoa Lappeenrannasta (+92) ja Vaasasta (+62).

Vantaa menetti jälleen eniten väestöään Helsingin seudun kehysalueelle eli KUUMA-kuntiin, mutta huomattavasti vähemmän kuin kahtena edellisenä vuotena. Muuttotappiota kertyi 1 300 henkeä, joka oli 740 vähemmän kuin vuonna 2021. Tarkasteltaessa kaikkia Suomen kuntia, suurimmat muuttovoitot Vantaalta keräsivät KUUMA-kuntiin kuuluvat Tuusula (+418) sekä Kerava ja Nurmijärvi (~340 kumpikin alue).

Kun muuttoliikettä tarkastellaan viimeisten kymmenen vuoden ajalta (2013–2022), erottuu kolmen kärki selvästi. Vantaalta muuttovoittoa on saanut eniten Tuusula , 2 900 henkeä, jonka jälkeen tulivat Nurmijärvi (+2 278) ja Kerava (+2 032). Vantaa on puolestaan saanut selvästi eniten muuttovoittoa Helsingistä, lähes 12 300 henkeä. Seuraavaksi eniten Vantaa on kasvanut Oulusta (+914), Tampereelta (+704) ja Vaasasta (+601) suuntautuneiden muuttovirtojen ansiosta. Ulkomailta Vantaa on saanut muuttovoittoa 17 800 henkeä viimeisten kymmenen vuoden aikana.

Kuten aiemmin on todettu, maahanmuutto kasvoi selvästi aiempiin vuosiin verrattuna ja Vantaa sai muuttovoittoa ulkomailta lähes 3 600 henkeä. Alla olevaan kuvioon on otettu mukaan kymmenen maata, joista Vantaa sai eniten muuttovoittoa yhteensä vuosina 2020–2022. (Tilasto kertoo ainoastaan lähtö-/tulomaan eli kaikki muuttajat eivät välttämättä ole kyseisen maan kansalaisia.)

Kuviosta näkee hyvin, miten maahanmuutto vuonna 2022 poikkesi edeltävistä vuosista. Vuonna 2022 Vantaan muuttovoitto oli suurinta Uzbekistanista (+519), Venäjältä (+367) ja Serbiasta (+295). Kaikista näistä maista muuttovoittoa tuli paljon enemmän kuin edeltävinä vuosina. Myös Filippiineiltä ja Intiasta oli aiempaa enemmän tulijoita. Kun nettomaahanmuutto lasketaan yhteen kolmelta viime vuodelta, on Vantaa saanut eniten muuttovoittoa Virosta (+850) sekä Uzbekistanista ja Venäjältä (+660 per maa).

Vuosina 2015–2019 Vantaa sai muuttovoittoa sekä kotimaankielisistä että vieraskielisistä. Vieraskielisten osuus muuttovoitosta oli noinakin vuosina huomattava, keskimäärin 80 prosenttia vuosittain. Viimeiset kolme vuotta Vantaa on menettänyt kotimaankielistä väestöä ja vuonna 2021 muuttotappio oli suurimmillaan, 2 400 henkeä. Vaikka vuonna 2022 kotimaankielisten nettomuutto selvästi pieneni, oli se edelleen miinuksella 1 800 hengen verran.

Vieraskielisistä Vantaa sai vuonna 2022 muuttovoittoa ennätykselliset 4 770 henkeä, joka oli 1 500 enemmän kuin edellisvuonna. Vieraskielisten muuttovoitosta 76 prosenttia tuli ulkomailta ja loput 24 prosenttia Suomesta. Ulkomailta muuttaneiden osuus oli tätä korkeampi (84 %) edellisen kerran vuonna 2004. Vuosina 2018–2020 vieraskielisten muuttovoitosta yli puolet tuli Suomesta, mutta nämä ovat ainoat vuodet koko 2000-luvulla, kun näin on tapahtunut.

Suomen sisällä Vantaa sai vieraskielisistä eniten muuttovoittoa Uudenmaan ulkopuolelta, tuhat henkeä vuonna 2022. Seuraavaksi suurin muuttovoitto saatiin Helsingistä (+326). Vieraskielisten nettomuutto jäi negatiiviseksi ainoastaan KUUMA-kuntien (-171) ja Espoon (-49) kanssa.

Alla olevaan kuvioon on otettu mukaan ne vieraat kielet, joista Vantaa sai eniten muuttovoittoa vuonna 2022. Suurimmat ryhmät olivat venäjänkieliset (+656), uzbekkinkieliset (+450) sekä albanian- ja arabiankieliset (~400). Vantaa sai yleisimmistä kieliryhmistä muuttovoittoa sekä kotimaasta että ulkomailta, paitsi uzbekkinkielisistä, joiden muuttovoitosta kaikki tuli ulkomailta. Toisenlainen tilanne oli esimerkiksi farsinkielisillä, joiden muuttovoitosta 91 prosenttia tuli Suomesta.

Iän mukaan tarkasteltuna Vantaan saama muuttovoitto vuonna 2022 perustui erityisesti 25–34-vuotiaisiin, joiden osuus muuttovoitosta oli hieman alle puolet (+1 428). Kun ikäryhmää laajennetaan 15–39-vuotiaisiin, nousi muuttovoiton osuus jo 90 prosenttiin. Vantaa koki ainoat muuttotappiot 0–4-vuotiaissa (-94) sekä 55 vuotta täyttäneissä (-476). Vuonna 2021 Vantaan nettomuutto alle 15-vuotiaiden kanssa jäi poikkeuksellisesti 230 lasta miinukselle, mutta vuonna 2022 se oli jo saman verran plussalla.

Nettomuuton ikäjakauma oli varsin erilainen kotimaan ja ulkomaan muuttoliikkeessä. Maahanmuutto on niin vahvaa, että se nosti useimpien ikäryhmien kokonaisnettomuuton plussalle. Ulkomaan nettomuutossa Vantaa koki niukat muuttotappiot ainoastaan vanhemmissa, 60 vuotta täyttäneiden, ikäryhmissä. Kotimaan nettomuutto jäi positiiviseksi ainoastaan 10–19-vuotiaissa, 25–34-vuotiaissa sekä 40–44-vuotiaissa.

Vantaa on vuosikausien ajan saanut muuttovoittoa sekä naisista että miehistä, paitsi vuonna 2021, jolloin Vantaa sai naisista muuttotappiota 200 henkeä. Maahanmuutosta Vantaa on saanut muuttovoittoa molemmista sukupuolista koko ajan, mutta kotimaan muuttoliikkeessä Vantaa menetti sekä miehiä että naisia vuosina 2021–2022.

Viimeisten kymmenen vuoden aikana miesten osuus muuttovoitosta on ollut keskimäärin 60 prosenttia vuosittain ja naisten 40 prosenttia. Jakauma oli hyvin samankaltainen sekä kotimaan että ulkomaan muuttoliikkeessä.

Alueen kokonaisväestönmuutokseen vaikuttaa muuttoliikkeen lisäksi luonnollinen väestönkasvu, joka jäi Vantaalla vuonna 2022 matalammaksi kuin koskaan aiemmin. Kuolleiden korkea määrä (1 781) yhdistettynä matalaan syntyvyyteen (2 493) sai luonnollisen väestönkasvun jäämään 712 henkeen. Samaan aikaan ulkomaan nettomuutto kasvatti väestöä ennätyksellisen paljon, lähes 3 600 henkeä, mutta kotimaan nettomuutto jäi miinukselle 600 henkeä. Kaikkinensa Vantaan väestö kasvoi 3 613 asukkaalla vuoden 2022 aikana (rekisterikorjaukset vähensivät väestöä 91 henkilön verran).

Vuoden 2022 väestönkasvusta noin 80 prosenttia tuli muuttoliikkeestä ja 20 prosenttia syntyneiden enemmyydestä kuolleisiin nähden. Useina viime vuosina tilanne on ollut samanlainen, koska Vantaan muuttovoitto on ollut niin korkealla tasolla. Poikkeuksen tähän toi vuosi 2021, jolloin väestö kasvoi enemmän luonnollisen väestönkasvun (+1 181) kuin kokonaismuuttoliikkeen myötä (+859). Lue lisää syntyneistä ja kuolleista.

Kaikista Suomen kunnista väestönkasvu oli selvästi suurinta Espoossa, joka sai 8 100 uutta asukasta vuonna 2022. Seuraavaksi eniten väestö kasvoi Helsingissä (5 600), Tampereella (4 800) ja Vantaalla (3 600).

Kun tarkastellaan kokonaisnettomuuttoa, oli Espoo kärjessä 6 900 henkilön muuttovoitollaan. Toiseksi suurinta kokonaisnettomuutto oli Helsingissä (+5 400) ja Tampereella (+5 000). Kotimaan muuttoliikkeessä Tampere oli ykkönen (+2 700) ja Espoo kakkonen (+2 300). Maahanmuutossa kärkisijalle ylsi Helsinki, joka sai ulkomailta muuttovoittoa peräti 6 400 henkilöä. Helsingin jälkeen tulivat Espoo (+ 4 600) ja Vantaa (+3 600). Kaikista Suomen kunnista kuntien välinen muuttoliike oli eniten miinuksella Helsingissä (-970) ja Vantaalla (-600). Luonnollinen väestönkasvu oli suurinta Espoossa, 1 300 henkeä.

PALAA VANTAAN VÄESTÖ 2022/2023 PÄÄSIVULLE