Hiekkaharjun koulun museon kokoelmatilojen tutkimus on valmistunut / Tiedote 22.8.2024

Museon käytössä olevissa tiloissa todettiin korjaustarpeita. Sisäilman laatua voi heikentää erityisesti maaperästä tai rakenteiden sisältä tulevat ilmavuodot, joiden mukana epäpuhtauksia ja hajuja voi kulkeutua sisäilmaan. Selkeimmin tämä on havaittavissa tilassa 0107, johon tulee ilmavuotoja tilan takana olevan portaikon alustilasta. Osassa tiloista rakenneliittymiä on jo tiivistetty viime vuosina. Kahdesta veden tulvimisesta huolimatta nämä aikaisemmin tehdyt rakenteiden tiivistykset ovat edelleen pääosin hyväkuntoisia ja ilmatiiviitä. Sisäilman laatua voi heikentää myös omalta osaltaan ilmanvaihtojärjestelmä, koska museotiloja palveleva ilmanvaihtokone on huonossa kunnossa eivätkä ilmamäärät ole tasapainossa. Museon kokoelmatilojen kaikkien tutkimustulosten yhteenvetona laadittiin olosuhdearvio Työterveyslaitoksen ohjetta (2023) soveltaen. Johtopäätös on se, että sisäilman laatu ja olosuhteet poikkeavat tavanomaisesta museon käytössä olevalla alueella (luokka C), ja toimenpiteitä sisäilman laadun näkökulmasta tarvitaan. 

Koulun luokkatiloissa 1222 ja 1416 ei sen sijaan todettu korjaustarpeita. Rakenteet ovat hyvässä kunnossa ja ilmanvaihto riittää hyvin nykyiselle käyttäjämäärälle.

Tässä tiedotteessa kerrotaan tutkimustuloksista tarkemmin. Tutkimusraportti julkaistaan kokonaisuudessaan vantaa.fi -sivuilla.

Tutkimuksen tulokset

Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus toteutettiin huhtikuun ja toukokuun 2024 välisenä aikana. Tutkimuksen kohteena oli museon käytössä olevat kokoelmatilat kokonaisuudessaan kellarikerroksessa sekä koulun käytössä olevat luokkatilat 1222 ja 1416, jotka sijoittuvat atriumpihojen vierustoille. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää rakenteiden kuntoa, ilmanvaihdon toimintaa ja sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä sekä mahdollinen korjaustarve. 

Rakennusta tutkittiin aistinvaraisesti ja lisäksi rakenteisiin tehtiin 9 rakenneavausta. Rakenteiden ilmatiiveyttä tutkittiin merkkiainekokein ja kosteusteknistä toimivuutta kosteusmittauksin. Sisäilman olosuhteita (lämpötilaa, suhteellista kosteutta, hiilidioksidipitoisuutta) seurattiin kahden viikon ajan mittalaitteilla. Tasopinnoille ja tuloilman päätelaitteille kertyneen pölyn koostumusta selvitettiin näyttein. Ilmanvaihtojärjestelmän kunto sekä puhtaus tarkastettiin, ja lisäksi tehtiin ilmamäärämittauksia sekä painesuhteiden seurantaa. 

Museon kokoelmatilat: rakennetekniset tutkimukset

Piha-alueet

Piha-alueiden vedenpoisto toimii hyvin eikä se aiheuta ylimääräistä kosteusrasitusta rakenteille. Rakennuksen rappauspinta on aistinvaraisesti arvioituna pääasiassa hyväkuntoinen.  Sokkelin pinnassa on paikallisesti reikiä ja epätiiveyskohtia. 

Alapohja

Museon kokoelmatilojen alapohjarakenne on kosteusteknisesti toimiva alapuolelta eristetty kantava betonilaatta, jonka pintamateriaalina on pääosin maalattu betoni. Alapohjarakenteen pintakosteuskartoituksessa havaittiin vain paikallisesti kohonneita lukemia pilarien tai maanvastaisten seinien vierustalla. Näihin kohtiin kosteus siirtyy todennäköisesti perustusten kautta. Silloin kun pintamateriaali on kostetutta kestävää, tästä ei muodostu ongelmaa.

Alapohjan betonilaatassa on halkeamia useissa tiloissa, ja yhdessä tilassa havaittiin joustavassa liikuntasaumamassassa rakoja. Näiden rakojen, epätiiviiden kaivonkansien ja vielä tiivistämättömien rakenneliittymien kautta voi maaperästä kulkeutua ilmavirtauksia ja hajuja sisäilmaan. Osassa tiloissa on viime vuosina parannettu rakenteiden ilmatiiveyttä tiivistyskorjauksin. Lattia-seinäliitosten tiivistykset ovat edelleen hyväkuntoisia ja ilmatiiviitä, tiivistysmateriaalin irtoamista havaittiin vain paikallisesti muutamassa kohdassa.

Seinät

Museon tilojen maanvastaisiin betonirakenteisiin seiniin siirtyy kosteutta maaperästä. Seinät ovat alaosistaan kosteampia kuin ylhäältä, mutta pääsevät pääosin kuivumaan riittävästi sisätiloihin päin. Maalipinta hilseilee vain paikoitellen, eikä hilseilevässä maalissa todettu mikrobikasvua.

Osa museon tilojen kuorimuuratuista maanvastaisista seinistä on kauttaaltaan tiivistetty ja tiivistykset ovat edelleen hyväkuntoisia. Tiivistyksiä ei ole tehty kaikissa tiloissa. Näissä tiloissa kuorimuurauksen tiilisaumoissa on halkeamia ja epätiiviitä läpivientejä, joiden kautta maaperän tai rakenteiden epäpuhtaudet voivat kulkeutua sisäilmaan heikentäen sisäilman laatua.

Väliseinät

Tilassa 0107 on jo pidempään aistittu mikrobiperäistä hajua ja tila on tyhjennetty museotavaroista henkilökunnan toimesta. Haju kulkeutuu tilaan väliseinän epätiiveyksien kautta koulun puolella sijaitsevasta portaanalustilasta. Umpinaiseen portaanalustilaan tehtiin rakenneavaus, ja siellä todettiin voimakas mikrobiperäinen haju sekä yksi mahdollinen maaperään avoin reikä.

Tilassa 0109 kaapiston takana seinän alaosissa todettiin maalipinnan hilseilevän ja kosteusmittauksissa seinä todettiin kosteaksi. Kosteus nousee seinän alaosaan todennäköisesti maaperästä perustusten kautta, eikä se tuolla kohdalla pääse riittävästi kuivumaan sisätilan suuntaan tilan pinnoitteen ja vedeneristeen vuoksi. Hilseilevässä maalissa ei todettu mikrobikasvua.

Museon kokoelmatilat: sisäilman olosuhteet ja pölyt

Sisäilman lämpötilaa, suhteellista kosteutta, hiilidioksidipitoisuutta sekä paine-eroa ulkovaipan yli seurattiin huhti-toukokuun vaihteessa kahden viikon ajan. Sisäilman lämpötila oli käytön aikana hyvällä tasolla pääosin 20–22 astetta. Tilassa 0104 oli hieman tätä viileämpää, mutta tilan käyttötarkoitus (näyttelyiden rakennustyöt) huomioiden taso oli vielä hyväksyttävä. 

Sisäilman suhteellinen kosteus oli ilmanvaihtojärjestelmän kostuttimen takia hyvällä tasolla (40…50 %RH) verrattuna tyypilliseen sisäilman kosteustasoon. Mittausjaksolla kosteuslisä oli 3 g/m³ ulkoilmaan verrattuna. 

Sisäilman hiilidioksidipitoisuus kuvaa rakennuksen käyttötilojen ilmanvaihdon riittävyyttä käyttäjämäärään nähden. Hiilidioksidipitoisuus oli hyvällä tasolla, suurimmillaan noin 650 ppm. 

Taukotilasta mitattu paine-ero sisä- ja ulkoilman välillä oli hyvällä tasolla vaihdellen pääosin välillä 0…-5 Pa.

Tilojen tasopinnoille kertyneessä pölyssä todettiin tavanomaisen huonepölyn lisäksi mikrobeita. Ilmanvaihtojärjestelmän päätelaitteista otetut pölynäytteet pitivät sisällään myös mikrobeita sekä mineraalivillakuituja. Mikrobit voivat olla peräisin esimerkiksi ulkoilmasta tai ilmanvaihtokoneen kosteusvaurioista. Ilmanvaihtokoneessa ei todettu kuitulähteitä, mutta on mahdollista, että järjestelmän jossain osassa on vielä yksittäisiä kuitulähteitä tai vanhaa kuitukertymää. Normaali ylläpitosiivous pystyy kuitenkin poistamaan pienen määrän kuituja pinnoilta, sillä niitä ei tasopintojen pölynäytteissä todettu.

Museon kokoelmatilat: ilmanvaihto

Kiinteistössä on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä. Museon tiloja palveleva ilmanvaihtokone on varustettu koneeseen integroidulla kostuttimella ja kuivaimella. Koneessa havaittiin useita puutteita, jotka voivat osaltaan heikentää sisäilman laatua. Näitä ovat esimerkiksi koneessa havaitut korroosiovauriot ja ruoste, kosteusvauriot äänenvaimennusosassa, likaiset kammiot, tuloilman sulkupelti ei sulkeudu täysin kiinni ja osa tiivistenauhoista on rikki. Ilmamääriä mitattiin pistokoeluonteisesti. Mittaustulosten perusteella tilakohteiset tulo- ja poistoilmamäärät eivät ole kaikissa tiloissa tasapainossa. Tämä aiheuttaa ilmavirtojen liikkumista tilojen välillä ja rakenteiden yli.

Luokkatilojen 1222 ja 1416 tulokset

Tarkastetuissa luokkatiloissa 1222 ja 1416 ei havaittu korjaustarpeita. Atriumpihojen vastaiset seinärakenteet ovat havaintojen ja rakenneavausten perusteella hyvässä kunnossa. Ulkoseinän rakenneliitokset on tiivistetty ja merkkiainekokein ilmatiiviiksi todettu. Sisäilman olosuhteet olivat seurantajakson aikana huhti-toukokuun vaihteessa hyvällä tasolla. Sisäilman lämpötila vaihteli 20…23 asteen välillä ja suhteellinen kosteus 17...43 %RH välillä. Sisäilman hiilidioksidipitoisuus pysyi jatkuvasti 950 ppm alapuolella. Paine-ero ulkovaipan yli oli tavoitetasolla +5…-5 Pa. Kuitulähteitä ei todettu tilapinnoilla eikä ilmanvaihtojärjestelmässä, vaikka pölynäytteissä niitä havaittiin. Kuitulähteet on poistettu ilmanvaihtojärjestelmästä vuonna 2016. Kuidut ovat kuitenkin todennäköisesti peräisin ilmanvaihtojärjestelmästä, mahdollista vanhaa jäämää kanavistossa. Ilmanvaihtokoneet ovat tyydyttävässä kunnossa ja mitatut ilmamäärät varsin hyvin suunnitelmien mukaiset. 

Mitä seuraavaksi

Tutkimuksessa ilmenneitä huoltokorjauksia on jo tehty kesän aikana. Esimerkiksi salaojakuvaus on tehty ja varaston 0206 poistoilmanvaihto on saatu toimimaan. Kiinteistönhoitoa on pyydetty selvittämään suihkutilan 0114 nurkassa havaittua putkivuotoa ja puhdistamaan museon tiloja palveleva ilmanvaihtokone.

Tutkimuksen tulokset ja korjaustarpeet on myös viety tiedoksi Kunnossapitotiimille, joka vastaa mahdollisten suurempien korjaustoimenpiteiden toteuttamisesta. Näistä tiedotetaan myöhemmin.

Museon kokoelmatiloihin toimitetaan lisää ilmanpuhdistimia, joiden avulla voidaan paikallisesti puhdistaa ilmasta epäpuhtauksia ja hajuja sillä aikaa, kun korjauksia odotetaan.

Lisätietoja:

sisailma@vantaa.fi