Itä-Hakkilan koulua on tutkittu peruskorjausta varten / Tiedote 20.11.2023

Asiasanat

Hakunilan suuralue Toimitilat

Itä-Hakkilan koulussa on aloitettu peruskorjaushankkeen suunnittelu. Koulun rakennuksissa on tehty sisäilma- ja kuntotutkimuksia erittäin perusteellisesti.

Tutkimuksissa on selvitetty rakenteiden kuntoa ja sisäilmaan vaikuttavia asioita, ilmanvaihtojärjestelmän toimintaa ja kuntoa, julkisivujen, ikkunoiden, ovien, vesikaton, sähköjärjestelmän sekä viemäri- ja vesiverkoston toimintakuntoa. Lisäksi rakennuksissa on tehty asbesti- ja haitta-ainekartoitus.  

Rakennus koostuu useasta eri-ikäisestä rakennusosasta, jotka tutkimustulosten perusteella ovat ikänsä mukaisessa kunnossa. Korjaustarvetta löytyi eri rakenneosista, julkisivusta ja taloteknisistä järjestelmistä. Tulokset otetaan peruskorjaushankkeeseen lähtötiedoiksi. Lisäksi huoltomiehet hoitavat pienemmät huoltotarpeet. 

Päärakennus koostuu alkuperäisestä vuoden 1953 osasta (B-osa), vuoden 1968 laajennuksesta (A-osa), vuoden 1983 laajennusosasta rakennuksen yläkertaan (A-osa) ja vuoden 1993 laajennuksesta (C-osa). Lisäksi pihalla on erillinen paviljonkirakennus. 

Sisäilma- ja kuntotutkimukset

Alapohjarakenteet ovat A- ja B-osalla sekä paviljongissa hyvässä/tyydyttävässä kunnossa. B-osan alapohjan merkittävimmät korjaustarpeet kohdistuvat alapohjarakenteen ilmatiiveyteen. Epätiiviin alapohjarakenteen kautta sisätilaan voi päästä hajuja ja epäpuhtauksia alapohjan alta maatäyttökerroksesta.

Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu ulkoseinärakenteiden tutkimuksissa mikrobikasvustoa A-osan ulkoseinän alaohjauspuussa, sekä B-osan ulkoseinän eristemateriaalissa. Uusissa näytteissä ei havaittu mikrobikasvustoa. A-osan seinärakenteiden rakenneavauksissa havaittiin kuitenkin mikrobiperäistä hajua, vaikka mikrobikasvua ei todettu näytteissä. Merkittävin sisäilman laatuun vaikuttava tekijä on A-osan tiili-villa-tiili -ulkoseinärakenteen läpi tulevat ilmavuodot, jolloin hajuja ja epäpuhtauksia voi päästä sisäilmaan eristetilasta.

Välipohjarakenteita on erilaisia eri osissa rakennusta. B-osan alueella on välipohjan eristeenä puupurua ja kevytsoraa, tutkimuksissa todettiin mikrobikasvustoa kevytsoratäytössä, mutta puupurutäyttöisessä eristemateriaalissa ei havaittu vaurioita. Rakenne on myös epätiivis, jolloin epäpuhtauksia voi päästä sisäilmaan eristetilasta. Välipohjarakenteet olivat muuten yleisesti hyvässä/tyydyttävässä kunnossa.

Väliseinissä ja yläpohjassa ei todettu mikrobikasvustoa, suurempia vaurioita tai vesivuotoja. Alakattojen yläpuolella ja akustiikkalevyissä on avoimia mineraalivillapintoja, joista voi kulkeutua kuituja sisäilmaan. Pyyhintäpölynäytteissä näkyi kaikissa näytteissä kaikissa rakenneosissa pieni määrä teollisia mineraalikuituja. Lisäksi päärakennuksen näytteissä näkyi homeitiöitä.

Tutkimuksessa todetut merkittävimmät sisäilman laatuun vaikuttavat tekijät olivat päärakennuksessa ala- ja välipohjarakenteiden epätiiveys ja mahdolliset hallitsemattomien ilmavuotojen mukana kulkeutuvat epäpuhtaudet. Rakennuksen voimakkaat painesuhteet lisäävät hallitsemattomia ilmavuotoja. Väestönsuojatilassa todettiin maakellarin hajua, mikä voi kulkeutua portaikon kautta käytävälle. Useammassa tilassa todettiin myös viemärin hajua, mikä heikentää sisäilman laatua.

Julkisivut ja ikkunat

Julkisivuissa ja ikkunoissa havaittiin paikoitellen korjaustarvetta.

Olosuhdemittaukset

Sisäilman olosuhteita ja painesuhteita on mitattu kesästä 2023 asti jatkuvatoimisilla mittareilla. Hiilidioksidipitoisuudet ja lämpötilat ovat sopivalla tasolla. Tilojen painesuhteet vaihtelevat, mutta niitä on vaikea säätää tasapainoon järjestelmän iän ja toiminnan vuoksi. Tilannetta pyritään parantamaan säätöjen avulla. Sisäilman olosuhteita ja painesuhteita mitataan edelleen ja tilannetta seurataan.

Ilmanvaihtojärjestelmä

Ilmanvaihtokoneet ovat ikääntyneitä ja välttäväkuntoisia, mutta kuitenkin toimintakuntoisia. Pääosin tilat tuulettuvat hyvin. Ilmamäärissä ja ilmanvaihdon tasapainotuksessa on puutteita. Ilmanvaihtokanavistossa ja koneiston osissa on epäpuhtauksia ja ohivirtauksia.

Salaojitus ja hulevesiverkko, vesi- ja viemärijärjestelmä

Päärakennuksen patteriverkostot ovat pääosin hyvässä/tyydyttävässä kunnossa. Paviljongin lämmitysputkissa on kunnostustarvetta.

Käyttövesiverkoston kupariputket ovat tutkimuksen perusteella vaihtelevassa kunnossa. A-osa jätevesiviemärit ovat välttävässä kunnossa, viemäreissä on esiintynyt toiminnallisia ongelmia.

Hulevesi- ja salaojaverkoston toimintakunto ei täysin selvinnyt tutkimuksissa, osa putkista oli tukossa. Verkostojen toiminnan kuvausta jatketaan vielä myöhemmin, kun tukokset saadaan poistettua.

Sähköjärjestelmät

Suurin osa kiinteistön sähköistyksestä on 2000-luvun alusta. Muutamissa kohdissa on alkuperäistä järjestelmää, jota on suositeltu uusittavaksi peruskorjauksessa.

Asbesti- ja haitta-ainekartoitus
Asbestia löydettiin useista rakenteista ja materiaalikerroksista, mikä on tyypillisiä tämän ikäisessä rakennuksessa. Materiaaleissa kiinni olevista asbesteista ei ole vaaraa sisätiloissa. Ilmanvaihtokonehuoneesta löytynyt putkieriste poistettiin asbestipurkuna ja puhdistettiin koko ilmanvaihtokonehuone.

Lisätietoja:

sisailma@vantaa.fi

Avainsanat

Toimitilojen sisäilma