Lehtikuusen koulun Havu-rakennuksessa on tutkimukset valmistuneet / Tiedote 24.11.2023

Tässä tiedotteessa kerrotaan tarkemmin tutkimuksen ja olosuhdeseurannan tuloksista.

TUTKIMUKSEN TULOKSIA, HAVU

Ulkopuolinen asiantuntija tutustui rakennukseen liittyviin aikaisemmin tehtyjen tutkimusten tuloksiin ja korjauksiin. Näiden tietojen ja kohdekäynnin perusteella laadittiin tutkimussuunnitelma, jonka mukainen tutkimus on nyt valmistunut. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rakennuksen kuntoa ja niitä mahdollisia tekijöitä, jotka voivat heikentää sisäilman laatua.

Alapohja

Rakennuksen alapuolella on alustatila, jossa sijaitsee talotekniikkaa. Alustatila on käyttötilojen kohdalla pääosin hyväkuntoinen ja sen ilmanvaihdon toiminta on varmistettu kesällä. Osa rakennuksen alapohjasta on maanvastaista. Maanvastaisten alapohjarakenteiden kosteusmittaustulosten perusteella rakenteessa ei ole poikkeavaa kosteutta. Rakennuksen pitkän käytävän alapuolella on putkikanaali. Kanaalissa havaittiin puhdistus- ja huoltotarvetta.

Alapohjarakenteiden ilmatiiveyttä on parannettu vuoden 2020 korjauksissa. Nyt tehdyissä merkkiainekokeissa todettiin vähäisiä paikallisia ilmavuotoja läpivientien ja rakenneliittymien kohdalla normaalissa käyttöolosuhteessa. Ilmavirtausten mukana sisäilmaan voi kulkeutua myös epäpuhtauksia rakenteen sisältä tai maaperästä. Sisä- ja ulkoilman välinen paine-ero on kuitenkin hyvin pieni, tällöin ilmavirtaukset ovat vähäisiä.

Ulkoseinät

Ulkoseinät ovat pääosin kevytbetonirunkoisia ja ne ovat olleet alttiina viistosateelle ennen julkisivulevyjen asennusta. Tässä tutkimuksessa selvitettiin ulkoseinien kuntoa ottamalla materiaalinäytteitä kevytbetonista eri syvyyksiltä 15 kohdasta. Poikkeavaa mikrobikasvua todettiin kuudessa rakenneavauksessa. Poikkeavat näytteet sijoittuivat pääosin ensimmäisen kerroksen tiloihin ja ulkoseinän sisäpintaan. Kevytbetonisesta ulkoseinärakenteesta on ilmayhteys sisäilmaan. Ilmavirtausten mukana sisäilmaan voi kulkeutua myös epäpuhtauksia rakenteen sisältä. Sisä- ja ulkoilman välinen paine-ero on kuitenkin hyvin pieni, tällöin ilmavirtaukset ovat vähäisiä.

Sokkelirakenteeseen ja sisäpihojen rapattuun ulkoseinärakenteeseen tehdyistä rakenneavauksista kahdessa eristemateriaalinäytteessä todettiin mikrobikasvua. Eristekerroksen sisäpuolinen betonirunko estää kuitenkin ilmavuodot rakenteesta sisäilmaan, joten näillä ei ole merkittävää vaikutusta sisäilman laatuun.

Välipohjat

Rakennuksen välipohjat ovat teräsbetonirunkoisia ja niiden ilmatiiveyttä on parannettu edellisissä korjauksissa. Nyt tehdyissä merkkiainekokeissa todettiin vain pistemäisiä tai vähäisiä paikallisia ilmavuotoja rakenneliittymien kohdalla normaalissa käyttöolosuhteessa. Lattiapäällysteet ovat pääosin hyväkuntoisia. 

Yläpohjat

Rakennuksen yläpohja on kevytbetonirunkoinen ja vesikatteena on kumibitumikermi. Kevytbetonissa ei todettu halkeamia tai kosteusjälkiä eikä materiaalinäytteissä mikrobikasvua. Yläpohjassa ja laskettujen kattojen pinnoissa ei myöskään havaittu kosteusjälkiä. Laskettujen alakattojen yläpuolinen tila on aistinvaraisesti arvioituna pääosin puhdas, mutta kattolevyjen ylä- ja sivupinnat ovat kuitulähteitä.

Pölyt ja kuidut

Viiden tilan kalustepinnoilta kerättiin pölyä tarkempaan analyysiin. Pöly koostui pääosin kiviainestyyppisestä pölystä ja tavanomaisesta huonepölystä. Kahdessa tilassa havaittiin myös mineraalivillakuituja. Kahden viikon aikana pinnoille laskeutuneesta pölystä otettiin vielä näytteet, joista määritettiin kuitujen pitoisuus. Pitoisuudet olivat pieniä, alle toimenpiderajan. Kuituja voi pienessä määrin kulkeutua tiloihin esimerkiksi laskettujen alakattojen sivu- ja yläpinnoilta. Alakatto on kuitenkin varsin tiivis silloin kun sitä ei auota.

SISÄILMAN OLOSUHTEET

Havu-rakennuksessa sisäilman olosuhteita on seurattu maaliskuusta 2023 lähtien. 

Paine-ero sisä- ja ulkoilman välillä on nyt ilmanvaihdon säädön jälkeen optimaalisella tasolla vaihdellen välillä -5…+5 Pa. Silloin kun paine-ero on pieni, rakenteiden läpi ei kulkeudu juurikaan ilmavirtauksia sisäilmaan. Tällöin ei myöskään rakenteiden tai maaperän epäpuhtaudet kulkeudu sisäilmaan. Tämä on tärkeää hyvän sisäilman saavuttamiseksi. Viime keväänä ennen ilmanvaihdon säätöä tilat olivat hieman alipaineisempia ulkoilmaan nähden kuin mitä tällä hetkellä, jolloin myös ilmavirtauksia on voinut olla enemmän.

Sisäilman hiilidioksidipitoisuus on pysynyt pääosin hyvällä tasolla, alle 1000 ppm. Tämä kertoo siitä, että ilmanvaihto on käyttäjämäärään nähden riittävää. Ajoittain hiilidioksidipitoisuus on kohonnut 1200 ppm tuntumaan, jolloin ilma voi jo tuntua tunkkaiselta. Asumisterveysasetuksen toimenpiderajaa 1550 ppm ei ole ylitetty pois lukien kaukolämpöhäiriön aiheuttama vikatilanne 14.11.

Syksyllä sisäilman lämpötila on ollut pääosin hyvällä tasolla 20-22 asteen välillä. Joissakin tiloissa on ollut ajoittain tätä viileämpää. Mikäli huoneilma tuntuu liian viileältä, kannattaa ensin itse tarkistaa patteritermostaattien asento ja sen jälkeen olla tarpeen mukaan yhteydessä huoltoon. Sisäilman lämpötilan tulisi olla vähintään 20 astetta. Lämpötilaa voi helposti myös itse mitata.

Sisäilman suhteellinen kosteus on vaihdellut vuodenaikojen ja ulkoilman olosuhteiden mukaan eikä siihen juuri voida vaikuttaa. Kesällä sisäilman suhteellinen kosteus voi olla jopa 80 % ja talvella alle 20 %. Kuiva sisäilma voi itsessään aiheuttaa limakalvojen ärsytystä.

Kevään aikana saimme 35 palautetta tilojen käyttäjiltä. Eniten tyytymättömyyttä on ollut sisäilman raikkauteen ja hajumaailmaan liittyen. Syyslukukaudella palautteita on tullut vain neljä.

Kaarna-rakennuksessa aloitettiin olosuhteiden seuranta jo tammikuussa 2022. Yhä vielä seurantaa on pidetty kotitalouden luokissa, joissa ongelmana oli toistuvat viemärinhajut. Tilat olivat hyvin alipaineisia ulkoilmaan nähden, jolloin korvausilmaa tiloihin kulkeutui myös viemäreistä. Painesuhteet saatiin hallintaan ja tilanne on pysynyt vakaana jo viime keväästä saakka. Seuranta on nyt päätetty purkaa molemmista rakennuksista. Järjestelmä on vielä toiminnassa 9.1.2024 saakka. 

MAHDOLLISET HAITAT JA OIREILU 

On tavanomaista, että sisäympäristön tekijät aiheuttavat joissakin tilanteissa yleisiä haittoja, kuten epämiellyttävää hajua, vetoa tai tunkkaista ilmaa. Näistä on syytä ilmoittaa välittömästi huoltoon, jotta tilannetta saadaan korjattua.

Jos huoltaja epäilee oppilaan oireiden liittyvän sisäilmaan, on syytä ottaa yhteyttä kouluterveydenhuoltoon ja erityisesti kouluterveydenhuollon sisäilmaterveydenhoitajaan, katriina.baptista@vakehyva.fi.
Jos henkilöstö epäilee oireilunsa johtuvan sisäilmasta, on syytä ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon hoitopolun varmistamiseksi.

Oireilusta on syytä ilmoittaa myös rehtorille, jotta saadaan ajantasainen kokonaiskuva tilanteesta ja tehdä myös Tutka-ilmoitus. Sisäilmaan liitettyä oireilua voi olla mm. koulussa oloaikaan ajoittuva silmien punoitus, nenän ja hengitysteiden ärsytysoireet, ihoreaktiot, joskus päänsärky ja yleinen väsymys tai lämpöily. Oireet voivat olla epämääräisiä, mutta helpottuvat usein tiloista poistuttaessa. Vaikeat oireet ovat hyvin harvinaisia. Oireiluun suhtaudutaan aina vakavasti.

Vantaan verkkosivuilta tarkemmat ohjeet sisäilmaoireita epäileville henkilöille: https://www.vantaa.fi/node/4239

Koulun ja kouluterveydenhuollon tuki oppilaille, jos oppilas oireilee koulussa https://www.vantaa.fi/node/4242

Koulujen aiemmat tiedotteet: https://www.vantaa.fi/node/5296

LISÄTIETOA: sisailma@vantaa.fi