Peltolan koulussa tehty tutkimuksia, huoltotoimet käynnissä / Tiedote 15.3.2024

Koulun tiloissa on tehty lisää tutkimuksia, joissa on löytynyt monien pienten paikallisten huoltotarpeiden lisäksi myös muutama merkittävämpi korjattava asia, joista kerrotaan tarkemmin alempana. Huoltotoimet ovat käynnissä. Merkittävimmät korjaukset vaativat laajempaa suunnittelua, joten niitä ei pystytä toteuttamaan vielä kesällä 2024. Korjausten sisällöstä ja aikataulusta tiedotetaan todennäköisesti syksyllä 2024 korjaussuunnittelun edistyttyä. Koulun sisäilmaryhmä kokoontuu seuraavan kerran syyskuussa 2024.

Peltolan koulu on suuri, ikäkautensa mukainen rakennus, jonka tekniikkaa ja rakenteita rasittavat voimakkaat säämuutokset sekä suuren käyttäjämäärän jatkuva kulutus päivä- ja iltakäytössä. Tehdyt selvitykset eivät ole tuoneet esiin esteitä tilojen käyttöön, myös sisäilmaan liitetyn oireilun määrä on hyvin maltillinen. Jos epäilee oireilun liittyvän sisäilmaan, on syytä ottaa yhteyttä sekä terveydenhoitoon että rehtoriin, linkki ohjeisiin on tiedotteen lopussa.

Koulun sisäilmaryhmä on toiminnassa, ja viimeisimmässä kokouksessa helmikuussa käsiteltiin rakenteiden tutkimustuloksia ja tulevia toimenpiteitä. Sisäilmaryhmä kokoontuu seuraavan kerran syyskuussa.

Tulevia toimenpiteitä

Koko ilmanvaihtojärjestelmän nuohous ja säätö on tehty kesällä 2023. Tämä on voinut vähentää oireilua. Tutkimuksissa esiin tullut kahden ilmanvaihtokoneen kuitulähteiden poisto tehdään huhtikuussa. Ilmanvaihdon kautta leviävät kuidut voivat aiheuttaa esimerkiksi äänen käheytymistä tai silmäoireita. Oireet tyypillisesti helpottavat, kun tiloista poistutaan. Nykytietämyksen mukaan kuidut eivät aiheuta pysyviä sairauksia, mutta ikäviä ärsytysoireita, joka voi häiritä työntekoa.

Tilojen olosuhteita ja painesuhteita mitataan ja tarkkaillaan edelleen, ilmanvaihtoa pyritään saamaan mahdollisimman lähelle tasapainoa. Ilmanvaihto asetetaan toimintaan jatkuvatoimiseksi, myös yöt ja viikonloput. Näin saadaan paremmin hallittua rakennuksen painesuhteita. Auditorioon asennetaan myös olosuhdeseurantamittarit, jotta päästään seuraamaan hiilidioksidipitoisuutta ja ilman riittävyyttä.

Luokkatilassa 2014 on tehty valaisinmuutoksia, joiden toivotaan parantavan ilmanvaihdon ja ilmanjaon toimintaa luokkatilassa. Tilaan tehdään vielä kevään mittaan uusi savutesti, jolla selvitetään ilman liikkumista tilassa. Myös valaistuksen kirkkautta mitataan ja varmistetaan oikea valaistustaso. 

Huoltoon ohjataan tutkimuksissa havaitut pienemmät huolto- ja korjaustarpeet, kuten mm. läpivientien ja rakenteiden pienemmät tiivistykset. Tiivistykset voivat parantaa sisäilmatilannetta jo heti, esimerkiksi auditoriossa. 

Kevään aikana tehdään vielä täydentäviä pienempiä paikallisia rakenteellisia tutkimuksia, joiden tuloksista tiedotetaan erikseen. Tutkimukset kohdistuvat yläpohjarakenteeseen, ulkoseinän alaosan ja sokkelin rakenteeseen. Suurempien korjaustarpeiden aikataulua ja toteutusta suunnitellaan. Tulevista suuremmista korjauksista tiedotetaan erikseen. 

Tutkimustulokset

Peltolan koulussa on tehty edellisen kesän ja syksyn aikana rakenteiden tutkimuksia. Tavoitteena oli selvittää rakennuksen nykytilaa, aiemmin korjattujen tai tiivistettyjen rakenteiden toimivuutta ja mahdollista lisäkorjaustarvetta. Suurimmat sisäilman laatuun vaikuttavat tekijät ovat paikalliset kosteus- ja mikrobivauriot osassa toisen kerroksen luokista. Lisäksi sisäilman laatuun heikentävästi voivat vaikuttaa sisäilman kuidut, sekä muutamissa tiloissa kuilujen ja rakenteiden paikalliset epätiiveydet, jolloin rakenteiden läpi voi päästä hajuja ja epäpuhtauksia sisätilaan. 

Kosteusmittauksia tehtiin laajasti koko rakennuksen alueelle. Alapohjarakenteessa havaittiin tarkentavissa kosteusmittauksissa muutamilla alueilla (ruokala, porrastilan edusta) lievästi kohonneita kosteuslukemia, mutta näiden sisäilmavaikutukset ovat vähäisiä.

Maanvastaisissa seinissä ei havaittu kohonneita kosteuksia tai vaurioita. 

Rakennuksen alla kulkevat putkikanaalit ovat alipaineisia. Kanaalin luukut ovat epätiiviitä, mutta alipaineistuksen vuoksi luukkujen läpi ei pitäisi tulla ilmavuotoja. 

Merkkiainekokeiden avulla tutkittiin rakenteiden tiiveyttä ja aiempien tiivistysten toimintaa. Ulkoseinärakenteiden jalkalistojen ja putkiläpivientien kohdalla havaittiin pientä epätiiveyttä tiivistyskorjatuissa kohdissa. Pääasiassa aiemmin tehdyt tiivistykset olivat kuitenkin toimivia. Epätiiveyttä havaittiin myös alapohjan läpivientien kohdalla, sekä pilarien läpivientien kohdalla. Väestönsuojatilan katossa on vanha hiekkakerros eristeenä, hiekkakerroksesta havaittiin ilmareittejä sisätilaan. Talotekniikkakuiluista on jonkin verran epätiiveyttä portaikkoon. 

Ikkunoita oli tutkimushetkellä auki useita, jolloin sadevesi voi päästä ikkunarakoihin. Ikkunoiden ulkopuitteissa on kunnostustarvetta. Kattoikkunoiden rakenteissa ei havaittu suurempia vaurioita muuten kuin katolla olevien kupujen kohdalla. 

Rakenneavauksia ja mikrobinäytteitä otettiin yhteensä 15 kpl ulkoseinän eristemateriaaleista. Ulkoseinärakenteissa havaittiin kosteutta ja paikallista mikrobivaurioitumista muutamissa luokkatiloissa yläkerrassa, kosteudet johtuvat vesikattoliittymien puutteellisesta tiiveydestä. Ulkoseinärakenteita on korjattu näiltä osin jo aiemmin, mutta korjaukset eivät ole olleet kaikilta osin riittäviä tai vaurioita on päässyt muodostumaan uudestaan. Seinärakennetta vasten oleva vesikate ei ole täysin tiivis ja sieltä voi päästä ajoittain kosteutta seinärakenteeseen. 

Kuitulähteitä löytyi alakattojen päältä käytäväalueilla ja opettajanhuoneessa, sekä paikoitellen väliseinärakenteiden läpivientikohdissa, alakattojen päällä olevassa tilassa. Kuidut voivat heikentää sisäilman laatua.

Rakennuksen ilmanvaihtoa on pyritty tasaamaan ja mittausten mukaan tutkimusten aikana painesuhteet ovat olleet kohtalaisen tasaiset. Ilmanjakoa havainnoitiin savutestien avulla. Ilmanjako ei ole täysin toimiva, ilmasuihku osuu osassa tiloissa valaisimiin ja alakattorakenteisiin, jolloin raikas ilma ei pääse luokkatilojen toiseen päätyyn asti ja ilma voidaan kokea tunkkaisena. Osassa luokkatiloista ilmanjako on riittävä. Ilmanvaihtojärjestelmän puhtautta tarkasteltiin koneista ja kanavistosta pistokoemaisesti. Kuitulähteitä löydettiin yhdestä ilmanvaihtokoneesta, syynä voi olla vanhoja järjestelmään kertyneitä kuituja. Yhdessä ilmanvaihtokammiossa havaittiin lisäksi vielä poistamattomia kuitulähteitä. 

Muutamissa tiloissa pintojen pyyhintäpölynäytteissä havaittiin mineraalivillakuituja, mutta tarkemmissa kuitunäytteissä ei havaittu toimenpiderajaa ylittäviä määriä kuituja. 

Sisäilman olosuhteita ja painesuhteita mitattiin seurantamittauksilla viidessä tilassa muutaman viikon ajan. Olosuhteet pysyivät muuten hyvällä tasolla, mutta hellesäällä joissakin tiloissa auringon puolella oli lämmintä. Lämpötilat eivät kuitenkaan ylittäneet toimenpiderajaa. Paine-erot olivat mittauksen aikaan elokuussa sopivalla tasolla. 

Ulkopuolella havaittiin paikallisia pienempiä huoltokorjaustarpeita. 

Syksyn 2023 aikana on kahdesti tullut vettä sisälle ikkunakarmien läpi, poikkeuksellisen tuulen ja sateen aikana. Näitä vuotokohtia on huoltokorjattu ja tiivistetty. 

Jatkuvatoimiset olosuhdemittaukset

Koulun eri huonetiloissa on olosuhteita ja paine-eroja mittaavia mittareita, jotka jatkuvatoimisesti antavat tietoa tilanteesta. Mittauksia on tehty vuodesta 2021 asti. Lämpötilat ovat olleet käyttöaikoina sopivalla tasolla pääsääntöisesti, muutamissa luokkatiloissa viikonloppuisin ja loma-aikoina lämpötilat ovat käyneet välillä huomattavankin alhaisina, mutta nousseet käytön alkaessa hyväksyttävälle tasolle. Helleaikoina tilat ovat tietysti lämpimämpiä, mutta lämpötiloissa on pystytty kuitenkin kohtalaisen maltillisissa tasoissa käyttöaikoina. Kesäloman aikana luokkatilat ovat olleet kuumia. 

SisäilmanVOC-päästöt ovat kemiallisia ilmassa olevia yhdisteitä (hajuja), näitä myös mitataan muutamissa tiloissa. Mittaustuloksista näkyy, että rakennuksesta peräisin olevat päästöt ovat matalalla tasolla, mutta ajoittain muutamissa tiloissa VOC-päästöt nousevat kohtalaiselle tasolle, kunnes ilmanvaihto taas tuulettaa hajut pois. Päästöt vaikuttavat olevan peräisin tilan käyttäjistä, mahdollisesti voimakkaista hajusteista johtuvia. 

Hiilidioksidipitoisuudet ovat pysyneet sopivalla tasolla, mutta ajoittain viikonloppuisin ja iltaisin hiilidioksidipitoisuus on kasvanut joissakin luokkatiloissa. Jos tiloissa on ilta- tai viikonloppukäyttöä, on tärkeää muistaa ilmoittaa ilmanvaihdon käyntiaikojen muutostarpeista etukäteen. Rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmät on varustettu lisäaikapainikkeilla, joilla ilmanvaihdon saa itse painettua toimintaan normaalista käyttöajasta poikkeavina aikoina.

Painesuhteet pysyvät pääosin käyttöaikoina sopivina, pienessä alipaineessa. Yhden ilmanvaihtokoneen alueella on lievää ylipainetta. Mittausdatan mukaan iltaisin ja viikonloppuisin rakennuksessa on alipaineisuutta, paikoin voimakastakin. Voimakas alipaine voi lisätä sisäilman epäpuhtauksia, kun ilmaa virtaa rakenteiden epätiiveyskohdista sisälle. Käyttöaikojen ulkopuolisen alipaineen syytä selvitellään vielä kevään aikana ja tehdään tarvittavia muutoksia. Ilmanvaihto asetetaan nyt toimimaan jatkuvatoimisesti myös yöt ja viikonloput, kunnes painesuhteet saadaan jatkuvasti lähemmäksi tasapainotilaa. 

Lisätietoja: sisailma@vantaa.fi