Uomarinteen koulun tutkimus on valmistunut / Tiedote 17.9.2024

Tutkimuksen perusteella merkittävimmät sisäilman laatuun liittyvät tekijät ovat alapohjarakenteissa paikoin esiintyvä poikkeava kosteus. Kosteusrasitusta lisää huonosti toimivat salaojat. Myös uusituissa alapohjarakenteissa esiintyy kosteutta, tämä on todennäköisin peräisin rakentamisen ajalta. Ilmanvaihto toimii kokonaisuudessaan hyvin ja sisäilman olosuhteet olivat hyvällä tasolla. Tutkimustulosten perusteella on laadittu altistumisolosuhdearvio. Sen perusteella pääosassa tiloista tilanne on hyvä, ja tavanomaisesta poikkeava olosuhde on epätodennäköinen. Muutamassa opetustilassa tavanomaisesta poikkeava olosuhde on todennäköinen, näissä on siis todettu korjaustarvetta.

Tässä tiedotteessa kerrotaan tutkimustuloksista tarkemmin. Tutkimuksen tulokset on saatettu Kunnossapitotiimin tietoon, he vastaavat mahdollisista korjaustoimenpiteistä ja tiedottavat niistä myöhemmin.

Tutkimuksen tulokset

Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus toteutettiin kesällä 2023, ja niitä jatkettiin vielä alkuvuodesta 2024. Tutkimuksen kohteena oli vuonna 1973 valmistuneen Uomarinteen koulun B-rakennus. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rakenteiden kuntoa, ilmanvaihdon toimintaa ja sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä sekä mahdollinen korjaustarve. Tutkimus piti sisällään mm. aistinvaraista arviointia, kosteuskartoituksen, kosteusmittauksia, rakenneavauksia, materiaalinäytteiden analysointia, merkkiainekokeita, olosuhdeseurantaa sekä salaojien kuvauksen.

Rakennetekniset tutkimukset

Salaojat

Salaojien toimintakunto on tutkimuksen perusteella heikko monin paikoin. Salaojat tullaan huuhtelemaan ja uudelleenkuvaamaan syksyn aikana. 

Maanvastaiset seinät ja perustukset

Tutkimusten perusteella maanvastaiset seinät eivät merkittävästi heikennä sisäilman 

laatua. Maanvastaisten seinien lämmöneristeissä ei todettu mikrobivaurioita ja merkkiainekokeiden perusteella niiden ilmatiiveys on hyvä. Maanvastaisissa seinissä esiintyi poikkeavaa kosteutta vain paikallisilla aluilla. Erityisesti poikkeavaa kosteutta esiintyy opetusvälinevaraston B016 kohdalla, mutta kyseisessä rakenteessa ei esiinny aistinvaraisesti havaittavissa olevia kosteusvaurioita, eikä rakenteessa ole lämmöneristekerroksia, jotka voisivat mikrobivaurioitua. Salaojien huono toiminta lisää paikallisesti seinärakenteen kosteusrasitusta.

Alapohja

Rakennuksessa on useita erilaisia alapohjan rakennetyyppejä, ja osassa tiloista alapohjarakenteita on kokonaan uusittu. Tutkimuksen perusteella alapohjarakenteissa esiintyy paikoin poikkeavaa kosteutta, erityisesti 1. kerroksen uusituissa alapohjarakenteissa. Nämä rakenteet ovat kuitenkin kosteusteknisesti toimivia, joten poikkeava kosteus on todennäköisesti rakennusaikaista kosteutta.  

Kellarikerroksen alapohjarakenteet sen sijaan ovat kosteusteknisesti riskialttiita rakenteita. Alapohjan rakenteiden kosteusrasitusta lisää salaojien puutteellinen toiminta. Teknisentyön luokkatilan kumimattopinnoitteet ovat paikoin irti alustastaan ja alapuoliset liima- ja tasoitekerrokset ovat vaurioituneet liiallisen kosteuden vuoksi. Tässä tilassa aistittiin myös poikkeava kemiallinen haju. Merkkiainekokeissa todettiin myös paikallisia epätiiveyskohtia alapohja- ja ulkoseinäliittymissä. Ilmavuotojen mukana myös maaperän tai rakenteiden hajut ja epäpuhtaudet voivat kulkeutua sisälle heikentäen paikallisesti sisäilman laatua. Rakennuksen painesuhteet olivat kuitenkin varsin hyvin tasapainossa, mikä vähentää vuotoilmavirtausten määrää.

Ulkoseinät

Ulkoseinän eristemateriaaleista otetuissa näytteissä ei todettu mikrobivauriota yhdessäkään rakenneavauskohdassa, vaikka rakennuksen ulkoseinärakenteet ovat pääosin huonosti tuulettuvia tiili-villa-tiili/betonirakenteita, ja alaosat kosteusteknisesti riskialttiita valesokkelirakenteita. Yksittäisissä rakenneavauspaikoissa aistittiin mikrobiperäistä hajua. Tämä voi viitata siihen, että rakenteeseen on yhteys maaperästä, tai että jossain kohtaa rakennetta on kuitenkin paikallisia vaurioita. Merkkiainekokeiden perusteella ulkoseinärakenteissa esiintyy runsaasti ilmavuotoreittejä mm. ikkunoita ympäröivissä rakenteissa. Ilmavuotojen mukana myös maaperän tai rakenteiden hajut voivat kulkeutua sisälle heikentäen paikallisesti sisäilman laatua. Rakennuksen painesuhteet olivat kuitenkin varsin hyvin tasapainossa, mikä vähentää vuotoilmavirtausten määrää.

Välipohjat 

Välipohjat ovat paikalla valettuja ja ontelolaattarakenteisia. Niissä ei havaittu poikkeavaa kosteutta lukuun ottamatta yhtä WC-tilaa. Musiikkiluokkien välipohjan mineraalivillaeriste tutkittiin, siinä ei todettu mikrobivaurioita. Rakenteet eivät heikennä sisäilman laatua.

Väliseinät

Kellarikerroksen väliseinärakenteissa esiintyy paikallisilla alueilla poikkeavaa kosteutta ja kosteusjälkiä, erityisesti teknisentyön tiloissa. Rakenteet ovat kosketuksissa kostean pohjamaan kanssa ja kosteus nousee seinärakenteen alaosaan kapillaarisesti. Maaperän kosteutta lisää salaojien heikko toiminta.

Rakennuksen E- ja F-osien välissä väliseinän liikuntasaumana toimii puukuitulevy kahden betonirakenteen välissä. Aistinvaraisen arvion perusteella levy ei ole vaurioitunut. Liikuntasaumasta on kuitenkin ilmayhteys sisäilmaan.

Rakennuksen sisällä väliseininä on entisiä ulkoseinärakenteita. Seinistä on poistettu mineraalivillaeristeet. Normaaliolosuhteessa paine-eroa rakenteen yli ei juuri ole, tällöin ilmavuotoja rakenteen sisältä ei juuri tule.

Yläpohja ja vesikatot

Vesikatteet on uusittu vuonna 2000. Katot ovat aistinvaraisesti arvioituna hyvässä kunnossa. Paikallisia huoltokorjaustarpeita todettiin.

Kuilut ja kanaalit

Ryömintätilallisissa alapohjarakenteissa tai kanaalirakenteissa ei havaittu merkittäviä sisäilman laatua heikentäviä tekijöitä. Näissä tiloissa kulkee paljon talotekniikkaa.

Sisäilman olosuhteet ja kemialliset yhdisteet

Sisäilman lämpötilaa, suhteellista kosteutta, hiilidioksidipitoisuutta, pienhiukkaspitoisuutta sekä paine-eroa ulkovaipan yli seurattiin elokuussa 2023 kahden viikon ajan. 

• Sisäilman lämpötilaa seurattiin 14 tilassa. Seurantajakson aikana ulkolämpötila oli varsin korkea, mikä näkyi myös sisätilojen mittaustuloksissa. Ensimmäisen viikon aikana sisälämpötila oli pääosin 23…24 astetta ylemmässä kerroksessa, pohjakerroksessa vaihtelua oli enemmän. Toisen seurantaviikon aikana ulkolämpötilan nousun myötä sisälämpötilakin nousi 22…27 asteen välille. Asumisterveysasetuksen toimenpiderajat eivät ylittyneet.
• Sisäilman suhteellista kosteutta seurattiin 14 tilassa. Sisäilman suhteellinen kosteus oli ajankohdalle tyypillisen korkea ja seurasi ulkoilman olosuhteita. 
• Ilmanvaihdon riittävyyttä arvioitiin mittaamalla sisäilman hiilidioksidipitoisuutta kahdeksassa tilassa. Pitoisuus oli pääosin erinomaisella tai hyvällä tasolla, alle 950 ppm. Asumisterveysasetuksen toimenpideraja 1550 ppm ei ylittynyt missään seuratussa tilassa.
• Kolmessa tilassa seurattiin sisäilman pienhiukkaspitoisuuksia. Pitoisuudet olivat tavanomaisella tasolla, asumisterveysasetuksen toimenpideraja ei ylittynyt.
• Sisä- ja ulkoilman välistä paine-eroa mitattiin 11 tilassa. Paine ero oli pääosin hyvällä tasolla vaihdellen välillä +5…-5 Pa. Osa tiloista oli ylipaineisia ulkoilmaan nähden, jolloin ilmavirtaus on sisätiloista ulospäin.

Sisäilman haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuutta mitattiin kahdessa tilassa. Pitoisuudet olivat tavanomaista korkeammat. Tutkimusten perusteella poikkeavan tuloksen todennäköisenä syynä ovat tiloissa säilytettävät kemialliset aineet. Olisi hyvä, että puhdistusaineet säilytetään jatkossa muissa kuin oleskelutiloissa. 

Ilmanvaihto

Kiinteistössä on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä. Kaikki ilmanvaihtokoneet ovat uusittu 2008. Tutkimusten perusteella ilmanvaihto toimii kokonaisuudessaan hyvin. Koneet olivat hyvässä kunnossa, eikä suodattimien tiivisteissä ollut merkkejä ohivuodoista. Ilmanvaihtojärjestelmässä ei havaittu kuitulähteitä. Tuloilmakanavat olivat puhtaita. Ilmanvaihdon päätelaitteet ovat uudenaikaiset ja toimivat hyvin. Suunnitellut kokonaisilmamäärät toteutuvat pääosassa koneista hyvin. Liikuntasalisiiven alueella poikkeamaa poistoilmamäärissä oli enemmän, tätä selvitetään syksyn aikana tarkemmin. Myös tilakohtaisissa pistokoeluonteisissa ilmamäärämittauksissa todettiin jonkin verran poikkeamia suunnitteluarvoihin erityisesti poistoilmamäärissä.

Altistumisolosuhdearvio

Kaikkien tutkimustulosten perusteella laadittiin altistumisolosuhdearvio Työterveyslaitoksen (2017) ohjeen mukaan. Arviossa huomioidaan rakennus- ja talotekniikan sekä rakennuksesta peräisin olevien epäpuhtauslähteiden vaikutus sisäilman laatuun. Tutkimustulosten perusteella suurimmassa osassa tiloista tilanne on hyvä ja tavanomaisesta poikkeava olosuhde on epätodennäköinen. Kellarikerroksessa sijaitsevissa teknisentyön luokkatiloissa ja 1. kerroksen opetustilassa B103, kodinhoitotilassa B149, liikuntaterapiatilassa B150 sekä ruokalassa B155 tavanomaisesta poikkeava olosuhde on todennäköinen eli korjaustarvetta näissä on havaittu. Näihin tiloihin toimitetaan ilmanpuhdistimet, ne puhdistavat sisäilmaa siihen saakka, kun korjauksia odotetaan. Muutamissa toisarvoisissa tiloissa (varasto, porrashuone) tavanomaisesta poikkeava olosuhde on mahdollinen.

Lisätietoja: 

sisailma@vantaa.fi