Sisäilmahankkeita
Vantaa osallistuu aktiivisesti erilaisiin sisäilmahankkeisiin.
Vantaa haluaa olla mukana kehittämässä sisäilma-asioita yhdessä muiden toimijoiden kanssa.
Vantaan kaupunki osllistuu aktiivisesti kuntien sisäilmaverkostoon, joka kokoontuu säännöllisesti kehittämään yhteisiä parhaita toimintatapoja sisäilma-asioissa.
Sisäilmaverkoston toiminnan tavoitteena on, että kaikki julkiset tilat ovat kunnossa. Verkosto osallistuu aktiivisesti valtioneuvoston kanslian vetämään Terveet tilat 2028 -hankkeeseen.
Ympäristöministeriö on julkaissut Ilmanvaihdon katsastusoppaan osana Terveet Tilat 2028 -hanketta elokuussa 2022. Julkisiin rakennuksiin tarkoitettu katsastus on nopea ja kustannustehokas keino arvioida ilmanvaihtojärjestelmän kunto, toiminta ja puhtaus.
Laadittua katsastusopasta kokeiltiin kuuden kaupungin rakennuksissa, Vantaa oli yksi kokeilijoista.
Kokeilussa katsastus osoitti tarpeellisuutensa: vain yksi kiinteistö yhdestätoista läpäisi katsastuksen ilman korjauskehotusta. Yleisimpiä havaittuja vikoja olivat tulo- ja poistoilmavirtojen epätasapaino, poistoilmaventtiilien likaantuminen, lumen pääsy tuloilmakoneeseen ja suodattimiin sekä ongelmat automaatio-ohjauksessa. Nämä ovat tavanomaisia pulmia myös Vantaan kaupungin toimitiloissa.
Tarkemmin asiasta voi lukea hankkeen uutisesta.
Sisäilmaverkoston toiminnassa on tällä hetkellä mukana kahdeksan kaupunkia ja lisäksi Sisäilmayhdistys ry on osallistunut aktiivisesti verkoston yhteistyöhön. Vuodesta 2018 toiminut verkosto on muun muassa tehnyt kuntien ilmanvaihdon yleisohjeen, jonka linjauksiin myös Vantaa on sitoutunut.
Verkoston vetovastuu kiertää, vuonna 2021 se oli Vantaan kaupungilla. Silloin Vantaa järjesti kolme etätyöpajaa, jokaiseen niistä osallistui noin sata kuntien ammattilaista eri puolilta Suomea.
Vantaan kaupunki on ollut vuosina 2019–2021 mukana Aalto-yliopiston ja Työsuojelurahaston tutkimushankkeessa Julkisten rakennusten ilmanvaihdon käyttöaikojen vaikutus työolosuhteisiin ja sisäilman laatuun. Hankkeessa selvitettiin, miten julkisten rakennusten yöaikaista ilmanvaihtoa tulisi käyttää järkevästi siten, että voidaan ylläpitää hyvät sisäilmasto-olosuhteet ja välttää turhaa energiankulutusta. Tulokset osoittavat, että ilmanvaihdon käynnistys 2 tuntia ennen tilojen käyttöä on riittävä, ja jatkuvalla ilmanvaihdolla ei saada käyttöjakson alkuhetkellä parempia sisäilmaolosuhteita. Vantaa noudattaa tätä kuntien yhteisen ilmanvaihtosuositusten mukaista, energiatehokasta käytäntöä
Tutkimuksessa mitattiin yöaikaisen ilmanvaihdon vaikutuksia sisäilman laatuun ja lämpöoloihin 11 julkisessa rakennuksessa, joissa ei ollut aiemmin raportoituja sisäilmaongelmia. Tulokset osoittavat, että tilojen käytöllä oli suurin vaikutus tilojen TVOC-pitoisuuksiin. Yöilmanvaihdon käyttöstrategialla ei ollut systemaattista vaikutusta sisäilman mikrobipitoisuuksiin. Ilmanvaihtokoneen käynnistyksessä ei havaittu hiukkastason nousua tuloilmassa. Laboratoriokokeessa ei 3 kk:n mittauksen aikana saatu kosteissa olosuhteissa homekasvua syntymään.
Raporttia voi lukea ja ladata linkistä: https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/108821
Kuntien sisäilmaverkosto on laatinut ilmanvaihdon käytön yleisohjeen julkisten palvelurakennusten ylläpidon avuksi maaliskuussa 2019. Käyttäjille tavoitellaan hyviä ja viihtyisiä sisäolosuhteita. Vantaa on ollut mukana laatimassa ohjetta.
Ohje yhtenäistää ja parantaa ilmanvaihtokäytäntöjä muun muassa kouluissa, päiväkodeissa ja virastoissa, joissa käyttäjien määrä vaihtelee suuresti eri aikoina.
Ohjeessa painotetaan, että ilmanvaihto pitää säätää rakennuksen käytön ja ominaisuuksien mukaan. Tavoitteena on, että kunkin rakennuksen ilmanvaihto toimii olosuhteiden kannalta mahdollisimman hyvin.
Rakennusten ilmanvaihtoa ohjaava asetus muuttui vuoden 2018 alusta. Se ohjaa uusien rakennusten rakentamista ja koskee myös rakennusten laajennuksia. Linjaukset pyritään ottamaan huomioon myös vanhassa rakennuskannassa lähinnä peruskorjausten yhteydessä.
Vantaan kaupunki omistaa noin 500 rakennusta, ja niiden ilmanvaihto on suunniteltu ja toteutettu rakentamisajankohdan käyttötarkoituksen, henkilömäärien ja asetusten mukaisesti. Uusimman asetuksen mukaisen ilmanvaihdon järjestäminen vaatii vanhoissa rakennuksissa usein huomattavat muutostyöt ja investoinnit. Paljon on kuitenkin tehtävissä vanhojen laitteiden huolellisella säädöllä ja käytöllä.
Keskeisimmät suositukset
Kun ilmanvaihtojärjestelmä toimii oikein ja tehokkaasti, ilmanvaihtoa tarvitaan yleensä vain silloin, kun rakennusta käytetään, ja se kannattaa käynnistää pari tuntia ennen käytön alkamista. Käyttöajan ulkopuolella ilmanvaihto pitää asettaa sellaiseksi, että tilojen painesuhteet ovat hallinnassa, jolloin hallitsemattomat ilmavirrat rakenteiden kautta eivät aiheuta sisäilmaongelmia.
Joissakin tiloissa ilmanvaihto on kuitenkin syytä pitää käynnissä aina. Jos rakennuksessa on esimerkiksi kosteus- ja mikrobivaurioita, ilmanvaihto on hyvä pitää päällä jatkuvasti sen jälkeen, kun on varmistettu ilmanvaihtojärjestelmän vaikutus rakennuksen paineolosuhteisiin ja ilmavirrat tarvittaessa säädetty tasapainoon. Näissä erikoistapauksissa sisäilma-asiantuntija määrittää ilmanvaihdon käytön.
Suosituksen laatimisesta on vastannut vuonna 2018 perustettu kuntien sisäilmaverkosto.
Vantaan kaupunki oli mukana VTT:n, Aalto-yliopiston, Helsingin ja Espoon kaupunkien yhteisessä Smart & Clean -sisäilmaltaan laadukkaat ja kustannustehokkaat tilat -hankkeessa.
Hankkeessa selvitettiin hyvään sisäilmaan vaikuttavia tekijöitä kouluissa ja päiväkodeissa yhtä aikaa mittalaitteiden ja käyttäjien antaman palautteen avulla. Rakennuksen tiloissa antureilla mitattiin lämpötilaa, hiilidioksidipitoisuutta, suhteellista kosteutta, haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, pienhiukkasia sekä paine-eroja ulkoilman ja sisäilman välillä.
Mittaustieto ja käyttäjäpalaute ovat molemmat tärkeitä, näiden yhdistelmä osoittautui hyväksi keinoksi koota tietoa tilojen sisäilmatilanteesta, sillä mitatun aineiston ja palautteen välillä ei löytynyt selkeitä yhteyksiä.
VTT:n koordinoima hanke kuului pääkaupunkiseudun Smart & Clean -säätiön muutostekoihin, ja sen päärahoittajana on Uudenmaan liitto.
Vantaa teetti kyselytutkimuksen koulujen ja päiväkotien henkilöstölle ja käyttäjille vuoden 2018 lopulla. Mukana olivat kaupungin päiväkodit, alakoulut, yläkoulut ja ammattiopisto Varia. Tutkimus oli Vantaan merkittävä satsaus hyvinvoinnin edistämiseen.
Tuloksissa noin 10 % koulurakennuksista ja noin 15 % päiväkotirakennuksista oli käyttäjien arvion mukaan kunnossa. Alakoululaisista 89 % koki, että oma terveydentila on hyvä tai erinomainen. 70 % yläkoululaisista koki näin. Varhaiskasvatuksen lapsista 86 % :lla yleinen terveydentila oli heidän vanhempiensa mukaan hyvä tai erinomainen. Variassa vastaava luku oli 68 %, koko kaupungin henkilöstöllä 72 %. Kyselyyn vastasi 17 000 henkilöä eli 40 % kyselyn saaneista. Henkilökunnasta kyselyyn vastasi yli 60 %.
Pelkästään rakenneteknisellä arviolla ei välttämättä tunnisteta kaikkia ongelmakohteita, joissa käyttäjien mielestä esiintyy sisäilman olosuhdehaittoja ja oireilua. Tulosten jälkeen vuodesta 2019 alkaen Vantaa on selvittänyt tarkemmin ja tarvittaessa korjannut kyselyssä esiin nousseiden välittömiä toimenpiteitä vaatineiden tai merkittäviä haittoja aiheuttaneiden koulujen ja päiväkotien sisäilmatilanteen. Ajantasaisen tiedon koulun tai päiväkodin sisäilmatilanteesta saa kohdekohtaisista sisäilmatiedotteista.
Kyselyn kaikki raportit ovat julkisia asiakirjoja, joihin on linkki alempana. Valitettavasti ne eivät täytä teknisesti uuden saavutettavuusdirektiivin vaatimuksia. Tutkimusraportin tai kohdekohtaisen raportin voi tilata osoitteesta kirjaamo@vantaa.fi, tilauksessa on mainittava, mitä koulua tai päiväkotia tilaus koskee.
Mediatiedote 3.4.2019:
17 000 vantaalaisen vastaukset koottu: suuressa osassa kouluja koetaan sisäilmaongelmia(pdf, 190.58 KB)Oirekyselyn yleisraportti 5.4.2019 (tutkijan muokkaama):
Sisäilma oirekysely 145211_Loppuraportti_Vantaa_05042019.pdf(pdf, 2.22 MB)Oppilaitosten oirekyselyn 2018–2019 tulokset
Päiväkotien oirekyselyn 2018–2019 tulokset
Vantaan suomenkieliset lukiot osallistuivat vuonna 2018 Aalto-yliopiston SIBI-hankkeeseen, jossa tutkittiin pääkaupunkiseudun oppilaitoksissa ja päiväkodeissa käytettyjen siivouskemikaalien sekä biosidien vaikutuksia koettuun ja mitattuun sisäilman laatuun. Tutkimuskohteet edustavat tavanomaisia rakennuksia, joissa ei ole raportoituja sisäilmaongelmia ja joiden siivousmenetelmät ovat tavanomaisia.
Hankkeen tulosten julkaisuja:
Uutinen Sisäilmassa on paljon tutkittavaa
Siivouskemikaalien ja biosidien vaikutukset mitattuun ja koettuun sisäilman laatuun
Vantaalla testattiin keväällä 2017 eri ilmanpuhdistimien vaikutusta sisäilmaan. Toimitilojen ilmanvaihtoselvitys liitteineen löytyy teknisen lautakunnan kokouksen pöytäkirjasta 16.5.2017 osoitteesta http://paatokset.vantaa.fi.