Lapset ja nuoret – miten voit vaikuttaa Vantaalla?

Oppilaskuntatoiminta ala- ja yläkouluissa​

Vantaan jokaisessa koulussa on oppilaista muodostuva oppilaskunta. Oppilaskunnan tehtävänä on auttaa oppilaita tekemään keskenään yhteistyötä, kertomaan mielipiteitään ja vaikuttamaan omiin ja yhteisiin asioihin. ​ 

Opiskelijakuntatoiminta lukioissa ja Variassa

Lukion opiskelijakunnan hallituksessa opiskelija voi osallistua ja vaikuttaa oman oppilaitoksensa ja laajemmin myös Vantaan kaupungin toimintaan. Opiskelijakuntaan kuuluvat kaikki lukion opiskelijat, joista valitaan opiskelijakunnan hallitus. Opiskelijakuntatoiminnassa voi vaikuttaa koulun toimintaan, kuten esimerkiksi kouluruokailuun, viihtyvyyteen, opiskeluun, tapahtumien järjestämiseen ja toiminnan kehittämiseen.​ 

Varian opiskelijakuntatoiminnan aktiivina pääsee suunnittelemaan ja toteuttamaan erilaisia tapahtumia, kuten hyvinvointi- ja ystäväviikkoa sekä pääsiäistapahtumaa. Aktiivit voivat toimia opiskelijaedustajana Varian omissa työryhmissä, kuten hyvinvointiryhmässä. Edustamaan voi päästä myös Varian ulkopuolisiin tapahtumiin, kuten Varian ja lukion yhteistyöpäivään, Vaikuttajapäivään tai muihin opiskelijatapahtumiin.​ 

Miten pääset mukaan?​ 

Kaikki voivat asettua ehdolle oppilaskunnan tai opiskelijakunnan hallitukseen. Kysy lisää omalta opettajaltasi! ​ Lue lisää aiheesta:

Miten pääset mukaan?

Mitä nuorisotilat ovat?​ 

Nuorisotilat ovat maksuttomia, nuorille tarkoitettuja, turvallisia ja päihteettömiä ajanviettopaikkoja eri puolilla kaupunkia. Tilat ovat auki iltapäivisin, iltaisin ja viikonloppuisin. Nuorisotiloihin päästäkseen tarvitset maksuttoman jäsenkortin, jota huoltaja voi hakea sinulle verkossa. Nuoristotiloissa on aina paikalla henkilökuntaa auttamassa ja neuvomassa. ​ Tiloissa on monenlaista tekemistä, joka on suunnattu pääasiassa 10-17-vuotiaille: Tarjolla on pelaamista, kädentaitoja, kuntosalia ja liikuntaa, kokkailua, musiikkia, pajoja, tapahtumia ja muuten vain hengailua. Nuorisotilalla voit vaikuttaa siihen, millaista tekemistä tarjotaan. Jos mielessäsi on hyvä idea, niin kerro siitä nuorisotyöntekijälle! ​ 

Harrastuksia​ 

Tarjoamme monenlaisia harrastamisen mahdollisuuksia ilmaiseksi eri puolilla Vantaata. Nuorisopalvelut järjestää tapahtumia ja harrastustoimintaa nuorten toiveiden pohjalta yhdessä nuorten kanssa. Voit ideoida ja vaikuttaa myös harrastustoimintaan nuorisotilalla!​ 

Miten pääset mukaan?​ 

Hae ilmaista jäsenkorttia ja tule käymään lähimmällä nuorisotilallasi! Lisätietoa ja lähimmän nuorisotilan löydät osoitteesta:

Mikä on Vaikuttajapäivä? 

Vaikuttajapäivä on Vantaan kaupungin oma lasten ja nuorten vaikuttamisen tapahtuma. Kouluille, päiväkoteihin, lukioihin ja ammattioppilaitoksiin lähetetään syksyllä ennakkotehtävät, joissa käsitellään vuoden teemaa. Vaikuttajapäivä huipentuu keväällä Kaupungintalolla järjestettävään tapahtumaan, jonne kutsutaan joka koulusta kaksi lasta tai nuorta. Vaikuttajapäivässä lapset ja nuoret ovat päässeet vaikuttamaan esimerkiksi kaupungin rahoista päättämiseen ja kaupungin tulevaisuuden miettimiseen.​ 

Miten pääset mukaan?​ 

Osallistujat Vaikuttajapäivään valitaan kouluissa tai oppilaitoksissa. Ole yhteydessä oppilas- ja opiskelijakunnan ohjaaviin opettajiin, jos Vaikuttajapäivään osallistuminen kiinnostaa sinua. Ennakkotehtävien tekeminen on mahdollista ihan kaikille lapsille ja nuorille!​ Lisää Vaikuttajapäivästä löydät sen omilta verkkosivuilta:

Mikä on nuorisovaltuusto?​

Nuoret äänestävät joka toinen vuosi keskuudestaan edustajat Vantaan nuorisovaltuustoon. Valtuustoon valitaan 30 vantaalaista nuorta, ja he ovat mukana Nuorisovaltuustossa kaksi vuotta. 

Nuorisovaltuusto ajaa lasten ja nuorten asioita tekemällä ehdotuksia kaupungissa, järjestämällä tapahtumia ja olemalla mukana kaupungin päätöksenteossa, esimerkiksi lautakunnissa.​ 

Miten pääset mukaan?​ 

Nuorisovaltuustoon voi asettua ehdolle kaikki 13-18-vuotiaat vantaalaiset nuoret. Seuraavat vaalit järjestetään syksyllä 2025, joista päivitetään lisätietoja lähempänä ajankohtaa nuorisovaltuuston verkkosivuille

Mitä ovat Nuorten vaalit?​ 

Nuorten vaalit ovat koko Suomen äänestystapahtuma kouluissa, lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja muissa nuorten palveluissa. Vaalit järjestetään melkein kaikkien valtakunnallisten vaalien yhteydessä, esimerkiksi eduskuntavaalien, presidenttivaalien ja kunnallisvaalien kanssa. Nuorten vaaleissa nuoret voivat oppia vaaleista, puolueista ja ehdokkaista sekä pääsevät mukaan äänestämään keskenänsä. Nuorten vaalien tulokset eivät vaikuta valtakunnallisiin vaaleihin, mutta niistä kerrotaan usein valtakunnallisesti. Nuorten äänestystulokset kiinnostaa laajasti myös aikuisia. ​ 

Miten pääset mukaan?​ 

Nuorten vaaleja järjestää Nuorisoala ry (entinen Allianssi), joka auttaa ja tukee kouluja ja oppilaitoksia vaalien järjestämisessä. Kysy oman koulusi tai oppilaitoksesi oppilas- tai opiskelijakunnan ohjaavalta opettajalta, järjestetäänkö nuorten vaaleja sinun yksikössäsi!​

Lue vaaleista lisää Nuorisoalan nettisivuilta:

Vantaan kaupunki haluaa kuulla lasten ja nuorten ajatuksia ja mielipiteitä kaikessa heitä koskevassa rakentamisessa. Sellaisia rakennushankkeita ovat esimerkiksi nuorisotilojen, päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten rakentaminen tai korjaaminen, sekä myös puistojen, katujen ja liikenteen rakentaminen ja suunnittelu.​ 

Ottamalla lapset mukaan saadaan aikaan parempaa kaupunkia, joka on hyvä kaikille. Siksi kaupunki toteuttaa lasten ja nuorten kuulemista Lapset ja nuoret ympäristönsä rakentajina –mallin kautta: Mallissa jokaiseen lapsia ja nuoria koskevaan rakennushankkeeseen pyritään tekemään oma osallistamisen suunnitelma, jossa on mietitty erityisesti se, miten kuullaan lapsia ja nuoria.​ 

Lue lisää nettisivuilta:

Mikä on osallistuva budjetointi?​

Sinä päätät, kaupunki toteuttaa! Osallistuvassa budjetoinnissa asukkaat päättävät kaupungin rahojen käytöstä. Kaikki vantaalaiset voivat ideoida omalle asuinalueelleen, mihin olisi kaikkein tärkeintä käyttää rahaa. Osallistuvassa budjetoinnissa on tullut ehdotuksia esimerkiksi puistojen parantamisesta, lasten harrastusmahdollisuuksien lisäämisestä, ulkoilmaelokuvista, konserteista sekä monesta muusta. Kaupunki valitsee ideoista kaikki ne, mitkä on mahdollista toteuttaa. Tämän jälkeen kaupunkilaiset äänestävät näistä parhaimpia, joita aletaan toteuttaa.​ Vuonna 2024 äänestysikäraja oli 13 vuotta.

Miten pääset mukaan?​ 

Osallistuvaa budjetointia järjestetään säännöllisesti. Voit lukea lisää ja seurata ajankohtaisia asioita täällä:

Mikä on dialogi?

Dialogi tarkoittaa kahden tai useamman ihmisen keskustelua.

Kouluissa järjestetään erilaisia dialogeja joissa keskustellaan ryhmässä, yleensä 5-25 henkilön kesken. Keskustelua käydään jostakin tietystä aiheesta. Aikuinen johtaa keskustelua ja jakaa puheenvuoroja, ja kaikki saavat osallistua keskusteluun. Dialogin tavoitteena ei ole löytää ratkaisuja, vaan lisätä yhteistä ymmärrystä käsiteltävästä asiasta. Monesti ohjattu keskustelu synnyttää myös ideoita siitä, miten kyseisessä asiassa päästäisiin eteenpäin.

Joskus keskusteltavat asiat kirjoitetaan ylös ja lähetetään vaikkapa kaupungin päättäjille, mutta siitä kerrotaan etukäteen. Kaikki keskustelut ovat ehdottomasti luottamuksellisia eikä oppilaan asioita jaeta keskustelun ulkopuolisille, jos hän ei niin halua. 

Miten voin päästä mukaan?

Koulun aikuisille voi ehdottaa yhteisen dialogin järjestämistä vaikkapa sinua kiinnostavasta aiheesta tai oppinaineesta. Dialogin järjestämistä voi pyytää myös oppilaskunnan hallitukselta tai koulun rehtorilta.

Ehdota dialogia, kun haluat…

• Jutella porukalla jostakin yhteisestä, tärkeästä aiheesta
• Oppia uutta ja ymmärtää toisten erilaisia kokemuksia ja ajatuksia
• Aikuisten kuuntelevan lasten ja nuorten tärkeitä ajatuksia ja ideoita

Erilaisia dialogeja

Skididialogi on lasten ja nuorten keskustelumalli. Skididialogi kokoaa lapset, nuoret ja aikuiset tasavertaisina keskustelemaan rakentavasti. Lahden kaupunki on kehittänyt Skididialogin Erätauko-keskustelun pohjalta.

Erätauko-keskustelu on aikuisille suunnattu keskustelumalli. Keskustelulla ei koiteta ratkaista ongelmia, vaan ymmärtää paremmin toisia. Erätauko-keskustelun on kehittänyt Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra.

Lue lisää dialogimalleista:

Mikä Osallistuva Vantaa?​ 

Kaupunki kysyy vantaalaisilta mielipiteitä monien asioiden suunnitteluun, järjestämiseen ja toteutukseen. Usein voit vaikuttaa vastaamalla kyselyyn, jotka ovat kaikille avoimia. Osallistuvavantaa.fi -sivustolta löydät useimmat suunnitteluun liittyvät kyselyt. 

Mene vaikka heti katsomaan, mihin pääsee juuri nyt vaikuttamaan!

Mitä järjestöt tekevät?​ 

Vantaalla toimii useita lasten ja nuorten järjestöjä. Toimimalla järjestössä voi vaikuttaa sekä järjestön omaan toimintaan, että myös laajemmin. Kaupunki tekee yhteistyötä järjestöjen kanssa monin eri tavoin.

Miten pääset mukaan?​ 

Jos olet kiinnostunut järjestöjen toiminnasta, ota yhteyttä esimerkiksi oman nuorisotilasi työntekijöihin tai kaupungin järjestöyhteistyöstä vastaavaan osallisuusasiantuntijaan (Riikka Nenonen, riikka.nenonen (at) vantaa.fi).

Lue lisää paikallisista järjestöistä ja toiminnasta lähellä.fi -verkkopalvelusta:

Mikä on palautepalvelu?​ 

Voit antaa palautetta kaupungin palveluista, toiminnasta ja päätöksenteosta palautepalvelun kautta. Palautetta voi antaa eri aiheista, ja palaute menee kaupungin työntekijöille jotka ovat näiden aiheiden asiantuntijoita. Erilaisia aiheita ovat esimerkiksi koulujen, päiväkotien ja oppilaitosten toiminta, kaupungin rakennukset, puisto- ja piha-alueet, kadut ja liikuntapaikat sekä monta muuta. Saatua palautetta hyödynnetään toiminnan kehittämisessä.​ 

Voit antaa palautetta sivustolla:

Ketkä päättävät kaupungissa asioista?​ 

Vantaalaisten aikuisten vaaleilla valitsema kaupunginvaltuusto on kaupungin ylin päättäjä, ja se vastaa kaupungin toiminnasta. Kaupunginhallitus johtaa kaupungin toimintaa, hallintoa ja taloutta kaupunginvaltuuston päätösten mukaisesti.

• Kaupunginvaltuuston jäsenet ovat kuntavaaleilla valittuja luottamushenkilöitä. Valtuustossa on 67 jäsentä ja 15 varajäsentä.
• Kaupunginhallituksessa on 15 luottamushenkilöä, jotka kaupunginvaltuusto on valinnut.​ 
• Lautakunnat ovat kaupunginvaltuuston valitsemia pienempiä ryhmiä luottamushenkilöistä, jotka keskittyvät tarkemmin tiettyihin asioihin kaupungin päätöksenteossa. Vantaalla lautakuntia on kuusi: kasvatuksen ja oppimisen lautakunta, kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin lautakunta, kaupunkitilalautakunta, kaupunkiympäristölautakunta, keskusvaalilautakunta sekä tarkastuslautakunta.
• Vaikuttamistoimielimet edustavat erilaisia pienempiä vantaalaisryhmiä ja varmistavat, että he pääsevät myös osallistumaan ja vaikuttamaan päätöksentekoon. Vantaalla on viisi vaikuttamistoimielintä (tai valiokuntaa): nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto, vammaisneuvosto, monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta sekä ruotsinkielisten svenska kommittén. 
• Kunnallisvaalit järjestetään joka neljäs vuosi, ja niissä äänestetään kaupunginvaltuusto. Jokainen 18 vuotta täyttänyt kuntalainen voi äänestää oman kuntansa ehdokkaita ja voi asettua ehdolle.​ 
• Kaupunginjohtaja Vantaalla on Pekka Timonen. Kaupunginjohtajan valitsee kaupunginvaltuusto. ​ Kaupungin toiminta on jaettu neljään eri toimialaan, joita johtaa apulaiskaupunginjohtajat. Toimialat ovat: kasvatuksen ja oppimisen toimiala, kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin toimiala, kaupunkiympäristön toimiala sekä konsernijohdon ja elinvoiman toimiala. Apulaiskaupunginjohtajina toimivat Katri Kalske, Riikka Åstrand sekä Tero Anttila.​ 

Miten pääset mukaan päätöksentekoon?​ 

Nuorisovaltuuston edustajat osallistuvat kaupunginvaltuuston sekä lautakuntien toimintaan, ja voivat ehdottaa asioita kaupungin päättäjille. Saat ideoita, ajatuksia ja mielipiteitäsi kuuluviin nuorisovaltuuston edustajien välityksellä, sekä oppilas- ja opiskelijakuntien ja Vaikuttajapäivän kautta.​ 

Lue lisää kaupungin päätöksenteosta:​