Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa

Auta miestä mäessä älä mäen alla 

Huoltajien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön ensikohtaaminen on hyvin merkityksellinen, koska se luo huoltajille mielikuvan päiväkodin ilmapiiristä sekä vaikuttaa heidän toiveisiinsa ja odotuksiinsa.  

Päiväkotiin voi milloin hyvänsä ilmestyä huoltajia kyselemään esimerkiksi varhaiskasvatuspaikkaa lapselleen. Yhteistä kieltä ei välttämättä löydy ensikohtaamisessa, mutta se ei ole este ymmärretyksi tulemiselle. Vuorovaikutuksen tukena käytettävät eleet, ilmeet ja tilanteeseen sopivat äänensävyt mahdollistavat kohtaamisen. Tämä ensimmäinen kohtaaminen synnyttää huoltajille mielikuvan päiväkodista ja luo pohjan luottamuksen kehittymiselle.  

Yksi peruna kerrallaan  

Lapsiryhmässä keskustellaan uuden lapsen ryhmään tulosta lasten kanssa. Tästä alkaa iloinen ja innostunut odotus päästä tutustumaan uuteen ystävään.  

Lasten kanssa pohditaan, kuinka he voisivat olla tulevan ystävän tukena. Lapset saattavat miettiä, osaako hän jo suomea. Mahtaako hän tietää, missä lelut sijaitsevat ja mitä leikkejä ryhmässä on leikitty? Lasten kanssa valmistellaan yhdessä kuvia, joita uusi lapsi voi hyödyntää, ja mietitään etukäteen esimerkiksi ruokailu- ja lokeropaikat. 

Alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo 

Huoltajien ja henkilökunnan välisen yhteistyön lähtökohtana on aina lapsen etu. Henkilökunnan vastuulla on sujuvan yhteistyön aloittaminen, toteutuminen, ja ylläpitäminen.  

Tiimissä sovitaan etukäteen, kuka työntekijöistä vastaanottaa uuden perheen. Hänelle varataan riittävästi aikaa päiväkodin tilojen, toimintojen ja lapsiryhmän esittelyyn sekä huoltajien kanssa käytävään keskusteluun. Keskustelussa käytetään tarvittaessa tulkkia. Mikäli päiväkodissa on samaa kieltä puhuvia lapsia tai aikuisia, pyydetään heidät mahdollisuuksien mukaan osallistumaan jo ensitapaamiseen. On hyvä muistaa, että henkilöstö ei voi toimia virallisena tulkkina. Oppimisympäristöön on hyvä laittaa näkyville tervehdyksiä perheen äidinkielellä, jotta perhe tuntee olonsa tervetulleeksi. 

Hiljaa hyvä tulee ja niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan 

Varhaiskasvatuspolun alkupäässä on tärkeää olla kiinnostunut perheen taustasta ja lapsen aiemmista kokemuksista. Henkilöstöltä vaaditaankin herkkyyttä ja läsnäolon taitoa.

Rauhallinen, kiireetön ja turvallinen aloittaminen varhaiskasvatuksessa rakentaa luottamusta lapsen, huoltajien ja henkilöstön välille. Luottamus rakentuu ja vahvistuu päivittäisissä kohtaamisissa huoltajien kanssa ja yhteisissä ilonhetkissä lasten parissa.

Ei kysyvä tieltä eksy 

Yhteistyö huoltajien ja henkilökunnan välillä edellyttää henkilöstöltä aloitteellisuutta ja vuorovaikutusta. Yhteisissä kohtaamisissa huomioidaan perheiden moninaisuus, yksilölliset tarpeet ja huoltajuuteen liittyvät kysymykset. 

Suomeen muuttaa jatkuvasti perheitä lapsineen. Näiden perheiden kohdalla on tärkeää huomioida kotoutumiseen vaikuttavia tekijöitä, kuten menneisyyden muistoja, epävarmuutta tulevaisuudesta sekä huolta niistä sukulaisista, jotka ovat lähtömaassa. Henkilöstön kiinnostus perhettä kohtaan tukee kotoutumista. 

Luulo ei ole tiedon väärti 

Yhteistyö huoltajien kanssa rakentuu luottamukselle, tasa-arvoiselle vuorovaikutukselle ja keskinäiselle kunnioitukselle, jossa kohdataan ensin ihminen ja vasta sitten tietyn kulttuurin edustaja. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet velvoittavat henkilöstöä kertomaan huoltajille suomalaisen varhaiskasvatustoiminnan ja koulutusjärjestelmän tavoitteista, sisällöistä ja menetelmistä sekä yhteiskunnan pelisäännöistä.

Jokainen ihminen ottaa asioita haltuunsa omaan tahtiin. Vieraassa ympäristössä kyky vastaanottaa ja käsitellä asioita voi vaihdella suurestikin. Perheeltä on hyvä kysyä asioita, jotta vältytään ennakko-oletuksilta. Toisesta kulttuurista tulevan perheen kohtaamisessa on hyvä muistaa, että varhaiskasvatuksen tavoitteet, sisällöt ja menetelmät, kuten myös arkiset käytännöt, saattavat tuntua perheestä hyvin vierailta. Näistä asioista on tärkeää kertoa konkreettisesti ja käytännönläheisesti. Huoltajia kutsutaan rohkeasti mukaan varhaiskasvatuksen arjen toimintaan. Samalla huoltajille tarjotaan mahdollisuuksia tutustua toisiinsa, koska uudessa maassa tunne yksinäisyydestä voi olla käsinkosketeltavaa.  

Sen lauluja laulat, kenen leipää syöt 

Työssämme edustamme työnantajaamme ja meidän tulee noudattaa alaamme liittyviä lakeja, asetuksia ja velvoittavia asiakirjoja. Nämä velvoittavat lähtökohdat antavat selkärangan toiminnallemme ja luovat yhteisen arvopohjan. 

Kirjoittajat: 

Vantaan varhaiskasvatuksen kieli- ja kulttuurikoordinaattorit Niina Nevalainen-Pohjala, Maria Partanen, Kirsi Pennanen, Tuija Ruonala ja Nina Thurin

Lähteet:

• Arvola, O. (2021). Varhaiskasvatus eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osallisuuden ja oppimisen mahdollistajana. Turun yliopiston julkaisuja B:539.
• Opetushallitus. (2022). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022. Määräykset ja ohjeet 2022: 2a. Helsinki: Opetushallitus.