Väestön koulutusrakenne 2023

Tutkinnon suorittaneiden osuus kasvoi Vantaalla vuoteen 2020 saakka, jolloin 25 vuotta täyttäneestä väestöstä 74,1 prosentilla oli tutkinto. Tämän jälkeen osuus on pikkuhiljaa laskenut ja vuonna 2023 tutkinnon suorittaneita oli 73,2 prosenttia. Miehillä tutkinnon suorittaneiden osuus on laskenut viimeiset neljä vuotta, osuuden ollessa 70,5 prosenttia vuonna 2023. Se on kaksi prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2019. Naisilla osuus on kasvanut lähes joka vuosi ja tutkinto on 76 prosentilla 25 vuotta täyttäneistä naisista.

Vuoden 2023 lopun tietojen mukaan Vantaan 25 vuotta täyttäneestä väestöstä 27 prosenttia oli suorittanut enintään perusasteen, 37 prosenttia toisen asteen ja 36 prosenttia korkea-asteen tutkinnon. Korkea-aste voidaan jakaa kolmeen osaan, joista alimman korkea-asteen suorittaneita oli 8 prosenttia, alemman korkeakouluasteen 15 prosenttia ja ylemmän korkeakouluasteen 13 prosenttia. Toinen aste sisältää erikoisammattikoulutuksen ja ylempi korkeakouluaste tutkijakoulutuksen, koska molempia tutkintoja oli vain yhdellä prosentilla 25 vuotta täyttäneistä vantaalaisista.

Enintään perusasteen käyneet ja koulutukseltaan tuntemattomat lasketaan samaan luokkaan. Tämän ryhmän osuus laski Vantaalla vuosikymmenten ajan, mutta viime vuosina osuus on hieman kasvanut. Samaan aikaan toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on tippunut 38 prosentista 37 prosenttiin. Korkeasti koulutettujen osuus on kuitenkin pysynyt 36 prosentissa vuosina 2018–2023. Kuten alla olevasta kuviosta voi huomata, alemman ja ylemmän korkeakouluasteen suorittaneiden osuus on itse asiassa kasvanut joka vuosi, mutta alimman korkea-asteen suorittaneiden osuus on laskenut.

Koulutusrakenteessa on eroja sukupuolen mukaan, sillä 25 vuotta täyttäneet vantaalaiset naiset olivat korkeammin koulutettuja kuin miehet. Vuonna 2023 naisissa oli enemmän korkea-asteen suorittaneita (41 %) kuin toisen asteen suorittaneita (35 %), kun miehissä oli selvästi enemmän toisen asteen (39 %) kuin korkea-asteen (32 %) suorittaneita. Naisilla oli miehiä enemmän kaikkia korkea-asteen koulutukseen kuuluvia tutkintoja eli alimman korkea-asteen, alemman korkeakouluasteen sekä ylemmän korkeakouluasteen tutkintoja.

Miehillä koulutusasteen muutokset ovat olleet vähäisiä 2010-luvulta lähtien eikä koulutustaso ole pysyvästi noussut. Viime vuosien kehitys näyttää jopa päinvastaiselta, kun toisen asteen suorittaneiden osuus on kääntynyt hienoiseen laskuun ja ilman koulutusta olevien osuus nousuun. 

Naisilla koulutustaso on selvästi noussut. Vuodesta 2010 vuoteen 2023 korkea-asteen suorittaneiden osuus on kasvanut 37 prosentista 41 prosenttiin, kun taas ilman koulutusta olevien osuus on laskenut 29 prosentista 24 prosenttiin. Toisen asteen osalta muutokset olivat pienempiä, mutta sielläkin osuus on kasvanut 33 prosentista 35 prosenttiin.

Naisissa erityisen koulutettuja olivat 45–49-vuotiaat, joista yli puolella oli korkea-asteen tutkinto ja vain 16 prosenttia oli ilman perusasteen jälkeistä koulutusta. Miehissä koulutetuimpia olivat 60–64-vuotiaat, joista 36 prosentilla oli korkea-asteen koulutus ja 23 prosenttia oli ilman koulutusta. Naiset olivat miehiä koulutetumpia kaikissa alle 65-vuotiaiden ikäluokissa.

Tutkinnon suorittaneita voidaan myös tarkastella koulutusalan mukaan. Vuonna 2023 Vantaan 25 vuotta täyttäneestä väestöstä 24 prosenttia oli valmistunut tekniikan aloilta ja seuraavaksi yleisimmät alat olivat kauppa, hallinto ja oikeustieteet (21 %) sekä terveys- ja hyvinvointialat (15 %). Alla olevasta kuviosta näkee, miten eri koulutusaloille sijoittuminen on muuttunut 30 vuodessa. Verrattuna vuoteen 1990, tekniikan alojen osuus on selvästi pienentynyt, kun taas terveys- ja hyvinvointialojen sekä ICT-alan osuus on kasvanut.

Vantaalaiset miehet ja naiset kouluttautuvat eri aloille. Vantaalaisista miehistä peräti 41 prosenttia oli valmistunut tekniikan aloilta, kun seuraavaksi suosituimmalta, kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden, alalta oli valmistunut 16 prosenttia. Naisilla kaksi suosituinta alaa erottuivat selvästi: kaupan, hallinnon tai oikeustieteiden tutkinto oli 26 prosentilla ja terveys- tai hyvinvointialojen tutkinto 25 prosentilla.

Verrattuna vuoteen 1990, miehillä on kasvanut etenkin ICT-alojen osuus ja naisilla terveys- ja hyvinvointialojen osuus. Osuus on pienentynyt miehillä eniten tekniikan aloilla ja naisilla yleissivistävässä koulutuksessa.

Työssäkäyvien vantaalaisten koulutustaso vaihteli sen mukaan, millä toimialalla he olivat töissä. Vuonna 2023 eniten tutkinnon suorittaneita oli sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollon, julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen sekä koulutuksen toimialoilla (96 %). Näillä toimialoilla työskentelevillä oli myös eniten korkea-asteen tutkintoja. Kun tarkastellaan pelkästään ylemmän korkeakouluasteen suorittaneita, oli osuus selvästi suurin (59 %) koulutuksen toimialalla.

Ilman koulutusta olevien tai koulutukseltaan tuntemattomien osuus oli suurin rakentamisen toimialalla, 41 prosenttia, ja toiseksi suurin majoitus- ja ravitsemistoiminnassa, 36 prosenttia. On kuitenkin syytä huomioida, että näillä toimialoilla työskentelee keskimääräistä enemmän ulkomaalaistaustaisia, joilla on puutteita koulutustiedoissa (asiasta kerrottu enemmän sivuston lopussa). Rakentamisen toimialalla ilman koulutusta olevien osuus on myös kasvanut eniten, vuodesta 2010 vuoteen 2023 osuus on noussut 27 prosentista 41 prosenttiin.

Alla olevassa kuviossa on esitetty 25 vuotta täyttäneen väestön kotimaan nettomuutto muuttajien koulutuksen mukaan vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2021–2023 Vantaa menetti muualle Suomeen 1 600 henkeä, joilla oli toisen asteen koulutus, ja 720 henkeä, joilla oli korkea-asteen koulutus. Tätä ennen Vantaa oli saanut joka vuosi muualta Suomesta muuttovoittoa korkea-asteen tutkinnon suorittaneista ja joinain vuosina myös toisen asteen suorittaneista.

Kun summataan yhteen vuosien 2010–2023 tiedot, Vantaa on saanut saman verran muuttovoittoa sekä korkeakoulutetuista (+2 700) että ilman koulutusta olevista (+2 700). Samana ajanjaksona toisen asteen suorittaneista Vantaa sai muuttotappiota 1 900 henkeä. 25 vuotta täyttäneet muuttajat ovat siis vaikuttaneet monella tapaa Vantaan koulutusrakenteeseen: muuttoliike on pitkällä aikavälillä kasvattanut korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrää, mutta se on kasvattanut myös ilman koulutusta olevien (tai koulutukseltaan tuntemattomien) määrää. Lisäksi muuttoliike on vähentänyt toisen asteen tutkinnon suorittaneiden määrää.

Alla olevissa kuvioissa on esitetty työllisten ja työttömien kotimaan nettomuutto Vantaalla muuttajien koulutuksen mukaan (kaikenikäiset muuttajat). Työllisten ja työttömien muuttoliikkeessä oli eroa koulutustaustan mukaan, mutta myös vuosivaihtelu oli varsin suurta. 

Työllisistä Vantaa sai muuttovoittoa kaikista koulutusluokista lähes joka vuosi aikavälillä 2010–2020. 2020-luvun alkupuolella tilanne muuttui ja Vantaa on menettänyt työllistä väestöään muualle Suomeen. Vuosien 2021–2023 aikana toisen asteen suorittaneista muuttotappiota on kertynyt 1 200 henkeä ja korkeasti koulutetuista lähes 500 henkeä. Ainoastaan ilman koulutusta olevien työllisten nettomuuttoliike jäi positiiviseksi 300 hengen verran, vaikkakin myös tämän ryhmän nettomuutto kääntyi negatiiviseksi vuonna 2023.

Työttömistä Vantaa on saanut muuttovoittoa viimeiset kymmenen vuotta. Koulutuksen mukaan tarkasteltuna eniten muuttovoittoa vuosina 2014–2023 on tullut ilman koulutusta olevista työttömistä, 1 300 henkeä. Samalla aikajaksolla korkeasti koulutetuista työttömistä tuli muuttovoittoa 340 henkeä ja toisen asteen tutkinnon suorittaneista 150 henkeä. Vuosi 2022 oli poikkeuksellinen, sillä monen vuoden jälkeen Vantaa menetti muualle Suomeen työttömiä, joilla oli toisen tai korkea-asteen koulutus.

Kun tarkastellaan suurten kaupunkien ja koko maan 25 vuotta täyttänyttä väestöä, tutkinnon suorittaneiden osuus oli vuonna 2023 suurin Oulussa (86 %) ja alhaisin Vantaalla (73 %). Kuluvalla vuosituhannella osuus on vertailualueista kasvanut eniten koko maassa, 61 prosentista 79 prosenttiin. Vähiten kasvua on ollut jo ennestään hyvin koulutetussa Espoossa, jossa tutkinnon suorittaneiden osuus on noussut 75 prosentista 81 prosenttiin vuosien 2000–2023 aikana.

Korkea-asteen suorittaneiden osuus oli korkein Espoossa (55 %) ja toiseksi korkein Helsingissä (52 %). Alhaisin osuus oli Vantaalla (36 %). Vantaa oli suurista kaupungeista ainoa, jossa toinen aste oli yleisin tutkinto, kun muissa suurissa kaupungeissa se oli korkea-aste. Vantaan asema koulutusvertailussa on laskenut verrattuna vuoteen 2000. Vuonna 2000 Turussa ja etenkin koko maassa koulutustaso oli alhaisempi kuin Vantaalla, mutta vuonna 2023 koulutustaso oli alhaisin Vantaalla. 

Eri alueiden koulutuseroja voi tarkastella myös koulutustasomittaimen avulla, joka mittaa perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräistä pituutta per henkilö. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Vuonna 2023 koulutustasoluku oli vertailualueista korkein Espoossa (495) ja matalin Vantaalla (367). Koulutustasoluku on kuitenkin noussut kaikilla alueilla vuodesta 2000 lähtien. Lukema on koko ajan ollut korkein Espoossa, mutta ero muihin alueisiin, etenkin Helsinkiin, on kaventunut.

Kaikille vertailualueille yhteistä oli se, että naiset olivat korkeammin koulutettuja kuin miehet. Naisissa oli enemmän korkea-asteen suorittaneita, kun taas miehissä oli enemmän sekä toisen asteen suorittaneita että kokonaan ilman tutkintoa olevia. 

Alla olevassa taulukossa on koko Suomen ja kuuden suurimman kaupungin koulutusrakenne sukupuolen mukaan. Sivuston lopusta löytyy myös Koulutustilasto Excel, jossa tiedot ovat Excel-muodossa.

Koulutus näyttäisi myös suojaavan työttömyydeltä. Vuoden 2023 tietojen mukaan työssäkäyvistä, 25 vuotta täyttäneistä, vantaalaisista ainoastaan 17 prosenttia oli ilman perusasteen jälkeistä koulutusta ja 43 prosentilla oli korkea-asteen koulutus. Työttömistä 42 prosenttia oli ilman koulutusta ja korkea-asteen koulutus oli 20 prosentilla. 

Verrattuna vuoteen 2010, työllisillä on lisääntynyt etenkin alemman ja ylemmän korkeakouluasteen tutkinnot. Työttömilläkin korkeimpien koulutustasojen osuus on kasvanut, mutta myös ilman tutkintoa olevien osuus on kasvanut.

Kaikilla vertailualueillakin työssäkäyvien koulutustaso oli selvästi korkeampi kuin työttömillä. Alueiden väliset erot pysyivät kuitenkin melko samanlaisina. Sekä työllisillä että työttömillä korkea-asteen suorittaneiden osuus oli suurin Espoossa ja Helsingissä ja alhaisin Vantaalla. Tutkinnon suorittaneiden osuus oli puolestaan korkein Oulussa, olipa kyse koko väestöstä, työllisistä tai työttömistä.

Vantaalla opiskelevista tutkintoon johtavan koulutuksen keskeytti kokonaan 7,2 prosenttia opiskelijoista lukuvuotena 2022/2023. Eniten keskeyttäneitä oli ammatillisessa koulutuksessa (10,6 %), jonka jälkeen tuli ammattikorkeakoulutus (8 %). Lukioissa keskeyttämisprosentti oli huomattavasti alhaisempi (2,0 %).

Kolmen vuoden ajan koulutuksen keskeyttäneiden osuus laski Vantaalla, mutta lukuvuonna 2022/2023 osuus kääntyi jälleen nousuun. Eniten keskeyttäneiden osuus nousi ammattikorkeakoulutuksessa, 6,6 prosentista 8 prosenttiin, mutta myös ammatillisessa koulutuksessa keskeyttäneitä oli aiempaa enemmän.

Kun tarkastellaan koko Suomea ja kuutta suurinta kaupunkia lukuvuotena 2022/2023, keskeyttäneiden osuus vaihteli Tampereen 5,2 prosentista Vantaan 7,2 prosenttiin. Kaikilla vertailualueilla keskeyttäneiden osuus oli suurin ammatillisessa koulutuksessa, joka jäi useimmin kesken Espoossa (12,1 %) ja harvimmin Oulussa (7,4 %). Ammattikorkeakoulutuksen keskeyttäneiden osuus oli alhaisin Turussa (5,7 %) ja korkein Vantaalla (8 %). Kaikilla alueilla keskeyttämisprosentit olivat selvästi alhaisimpia lukiokoulutuksessa.

Vuonna 2023 Vantaan suuralueilla oli jonkin verran eroja koulutustasossa. Aviapoliksen suuralueella enintään perusasteen suorittaneiden osuus oli alhaisin (19 %) ja korkea-asteen suorittaneiden osuus korkein (47 %). Hakunilan suuralueella enintään perusasteen suorittaneiden osuus oli korkein (32 %) ja korkea-asteen suorittaneiden osuus alhaisin (29 %). Toisen asteen osalta suuralueiden väliset erot olivat pienemmät.

Sukupuolen mukaan tarkasteltuna kaikille suuralueille yhteistä oli se, että ilman koulutusta olevissa sekä toisen asteen suorittaneissa oli enemmän miehiä kuin naisia. Korkea-asteen suorittaneissa oli puolestaan selvästi enemmän naisia. Suurin sukupuolten välinen ero oli Kivistössä, 12 prosenttiyksikköä. Kivistöläisistä naisista korkea-asteen oli suorittanut 46 prosenttia ja miehistä 34 prosenttia.

Vantaan kaupunginosista eniten tutkinnon suorittaneita oli Ylästössä, Helsingin pitäjän kirkonkylässä ja Linnaisissa (87–89 %), kun alhaisin osuus oli Havukoskella (56 %). Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli suurin Linnaisissa (66 %) ja Ylästössä (62 %). Nämä kaupunginosat olivat kärjessä myös silloin, kun tarkasteltiin pelkästään ylemmän korkeakouluasteen suorittaneiden osuutta (26–28 %). 

Alla olevassa taulukossa on Vantaan suuralueiden koulutusrakenne 2023. Sivuston lopusta löytyy Koulutustilasto Excel, jossa on suuralueiden lisäksi myös kaupunginosien koulutustiedot Excel-muodossa.

Vantaan koulutusrakenteessa erottuu enintään perusasteen suorittaneiden suuri osuus. Osittain tämä johtuu siitä, että Vantaalla asuu paljon vieraskielistä väestöä, joiden koulutustiedot ovat puutteelliset. Koulutustiedot saadaan Tilastokeskuksen tutkintorekisteristä, jonne tiedot on voitu viedä vain niille henkilöille, joilla on suomalainen henkilötunnus. Tästä syystä tutkintorekisteristä puuttuvat monien ulkomaalaisten tutkintotiedot. Koska koulutukseltaan tuntemattomat lasketaan samaan luokkaan kuin pelkän perusasteen käyneet, se nostaa etenkin vieraskielisillä ”perusasteen/tuntematon” luokan osuutta. Koulutustietojen puutteellisuuden takia vieraskielisten koulutusrakenteesta ei saada oikeanlaista kuvaa.

Sekä Tilastokeskuksen että MoniSuomi -tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että ulkomaalaistaustaiset ovat huomattavasti koulutetumpia kuin tilastot antavat ymmärtää. Aiheesta voit lukea lisää esimerkiksi Tilastokeskuksen sivuilta: Ulkomaalaistaustaisten koulutusrakenne samankaltainen kuin muulla väestöllä – täydennyskyselyillä tutkintorekisteriin 45 000 uutta tutkintoa.

Alla olevaan kuvioon on otettu mukaan Vantaalla asuvat, 25 vuotta täyttäneet, kotimaankieliset henkilöt. Kotimaankielisillä korkea-asteen suorittaneiden osuus on kasvanut 31 prosentista 41 prosenttiin vuosina 2000–2023. Samaan aikaan toisen asteen suorittaneiden osuus on noussut 34 prosentista 41 prosenttiin. Pelkän perusasteen varassa olevien osuus on laskenut huomattavasti, sillä vuonna 2000 heitä oli 35 prosenttia, kun vuonna 2023 osuus oli 18 prosenttia.

Alla olevaan tiedostoon on koottu muutama keskeisin koulutustilasto Excel-muodossa sekä koulutusta koskevat käsitteet ja määritelmät. Excel sisältää seuraavat välilehdet:

• Käsitteet ja määritelmät
• Vantaan 25 vuotta täyttäneen väestön koulutusrakenne (%) suuralueittain ja kaupunginosittain 2023
• Koko Suomen ja kuuden suurimman kaupungin 25 vuotta täyttäneen väestön koulutusrakenne (%) sukupuolen mukaan 2023