Dickursby förskola, tutkimuksen tulokset valmistuneet / Tiedote 28.5.2024

Rakennuksessa on tehty viimeisin perusparannus vuonna 2014, tällöin on esimerkiksi lisätty koneellinen ilmanvaihto. Kevään aikana rakennuksen kuntoa ja ilmanvaihdon toimintaa tutkittiin, koska tiloissa oli aistittu poikkeavaa hajua.

Tutkimuksen perustella sisäilman laatua heikentää erityisesti ilmanvaihtojärjestelmän epäpuhtaudet, ilmavuodot ryömintätilasta sisäilmaan sekä paikalliset rakenteiden vauriot. Tämän lisäksi huonokuntoiset ikkunat ja epätiiviit ovet aiheuttavat vedon tunnetta. Tutkimuksessa todettiin siis korjaustarvetta. Tieto on saatettu tiedoksi Kunnossapitotiimille, joka vastaa mahdollisten korjausten suunnittelusta ja toteuttamisesta. Tässä tiedotteessa kerrotaan tutkimuksen tuloksista tarkemmin sekä käyttöä turvaavista toimenpiteistä.

TULOKSET

Dickursby förskola rakennusta tutkittiin helmi-maaliskuussa 2024. Tutkimukset kohdistuivat koko rakennukseen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää syitä poikkeavalle hajulle. Rakenteiden kuntoa ja ilmanvaihdon toimintaa selvitettiin aistinvaraisesti havainnoimalla, tekemällä kosteusmittauksia ja ilmamäärämittauksia sekä seuraamalla sisäilman olosuhteita. Rakenteiden kuntoa tutkittiin tarkemmin rakenneavausten kautta ja materiaalinäytteiden avulla. Vuotoilmavirtauksia tarkasteltiin aistinvaraisesti merkkisavun ja lämpökameran avulla.

Pihat

Piha-alueen kallistukset ovat pääosin hyvät, maa kallistuu rakennuksesta poispäin. Mukulakiviosuuksilla sekä pohjoispäädyssä kallistuksissa on paikallisesti puutteita. Näissä kohdin sade- ja sulamisvedet pääsevät kulkeutumaan rakennuksen vierustalle ja voivat vaurioittaa alimpia puurakenteita. Sadevesikaivot toimivat hyvin.

Alapohjarakenne

Rakennuksessa on kauttaaltaan puurakenteinen ryömintätilallinen alapohja ja tuuletusluukuilla varustetut luonnonkiviperustukset. Ryömintätila katselmoitiin kokonaisuudessaan. Yleisesti ottaen ryömintätila oli siisti. Yksittäinen vanha kosteusvaurio wc-tilan alapuolella alapohjan puurakenteissa todettiin. Ryömintätilan yhdessä osassa (tilan 106p alapuoli) todettiin runsaasti höylättyä puusilppua maan päällä, tästä johtuen alueella oli muusta ryömintätilasta poikkeava mikrobiperäinen haju. Lisäksi havaittiin paikallisesti notkahtaneita puupalkkeja, jotka ovat tällä kuormituksella vain esteettinen haitta. Ryömintätilan ja käyttötilojen välisiä epätiiviitä läpivientejä todettiin runsaasti. Epätiiviiden läpivientien kautta ilmavirtauksia voi kulkeutua ryömintätilasta sisäilmaan. Tällä voi olla vaikutuksia sisäilman laatuun.

Lattian pintamateriaalit, muovimatto tai lautalattia, ovat hyvässä tai tyydyttävässä kunnossa. Lattiarakenteet olivat mittausten perusteella kuivia. Alapohjan eristeet ovat painuneet, minkä vuoksi eristeen ja lattiarakenteen väliin jää ilmarako. Tämä ilmarako mahdollistaa kylmät ilmavirtaukset talvisin, jolloin lattiapinnat tuntuvat kylmiltä ja vetoisilta. Alapohjan eristemateriaalinäytteitä analysoitiin kahdeksan, näistä kahdessa todettiin mikrobikasvua. Epäpuhtaudet voivat päästä sisäilmaan epätiiviiden rakenneliittymien kautta. Tämä voi heikentää sisäilman laatua ainakin paikallisesti.

Alapohjarakenteessa todettiin myös tervapahvia, joka sisältää PAH-yhdisteitä, ja asbestipitoista bitumikermiä. Näillä materiaaleilla ei ole vaikutusta sisäilman laatuun, mutta materiaalit tulee huomioida korjauksessa vaarallisena jätteenä. Kellarissa ei havaittu ylimääräistä kosteutta tai poikkeavaa hajua.

Ulkoseinärakenne

Rakennuksen julkisivut ja ulkoseinien hirsikehikot olivat pääosin tyydyttävässä kunnossa. Rakenneavauksissa kuitenkin todettiin alimpien hirsien olevan pinnastaan paikallisesti lahovaurioituneita.

Osassa tiloista on ulkoseinissä lisälämmöneristeenä puukuitulevy, ilmarako ja pinnassa lastulevy. Levyjen takaa todettiin kulkeutuvan epämiellyttävää hajua sisätiloihin ilmavirtauksen mukana.

Ulkoseinän ja ikkunan karmiliittymiin tehtiin neljä rakenneavausta. Yhdessä ikkunan tilke-eristenäytteessä todettiin mikrobikasvua. Tämän lisäsi kahdesta rakenneavauksesta välittyi tunkkaista hajua, vaikka materiaalissa ei todettu mikrobikasvua. Hajut voivat kulkeutua sisäilmaan ilmavirtausten mukana.

Alkuperäiset ikkunat ovat tyydyttävässä tai heikossa kunnossa. Kaikkia ikkunoita ei saatu auki, ikkunoista tulee myös vetoa sisätiloihin. Tilan 113p ikkunaan oli asennettu lisälasi ja muovinen tiiviste, joka haisi epämiellyttävästi auringon lämmittäessä ikkunaa. Ulko-ovet ovat hyvässä kunnossa, mutta myös ne ovat talvella vetoisia, koska ovet eivät tiivisty rakenteisiin kunnolla. 

Väliseinät

Väliseinät ovat hyväkuntoisia, mutta rakenneliittymät alapohjaan ovat epätiiviitä. Lastulevyseinissä havaittiin materiaalille tyypillinen ominaishaju.

Yläpohja ja vesikatto

Sisäkattojen pinnat ovat pääosin hyväkuntoisia, mutta niissäkin havaittiin epätiiviitä läpivientejä ja rakenneliittymien epätiiveyksiä. Yläpohjan ullakkotilat ovat pääosin siistit. Yläpohjassa ei vanhalla osalla ole höyrynsulkua, jolloin sisäilman kosteus pääsee estettä yläpohjatilaan. Yläpohjatilan tuulettuvuus on heikko ja veden kondensoitumista peltikatteen alapintaan havaittiin. Vesikatto on aluskatteeton. Aktiivisia vesivuotoja ei havaittu. Tutkimuksessa ei havaittu kantavien yläpohjarakenteiden vaurioita. Vesikatteen ulkopinnalla on kauttaaltaan maalipinnan kulumaa.

Sisäilman olosuhteet ja pöly

Sisäilman lämpötilaa, suhteellista kosteutta ja hiilidioksidipitoisuutta sekä paine-eroa sisä- ja ulkoilman välillä mitattiin kahden viikon ajan helmi-maaliskuussa. Mittauksia tehtiin kymmenessä tilassa eri puolilla rakennusta.

Sisäilman lämpötila oli hyvällä tasolla vaihdellen rakennuksen käyttöaikana välillä 20…23,5 astetta. Sisäilman suhteellinen kosteus oli vuodenajalle tyypillisen alhainen ja tilojen käytöstä aiheutuva kosteuslisä pieni alle 1 g/m3. Sisäilman hiilidioksidipitoisuus pysyi hyvällä tasolla, alle 1000 ppm. Tämä kertoo ilmanvaihdon olevan riittävää nykyiselle käyttäjämäärälle.

Sisä- ja ulkoilman välinen paine-ero on keskimäärin lähellä nollaa eli tasapainotilassa. Paine-ero vaihtelee ajoittain jonkin verran muun muassa tuulen paineen vaikutuksesta. Paine-ero ei yleensä muodostu suureksi tämän tyyppisissä hirsirakennuksissa, joiden ilmatiiveys on heikko.

Yleisesti ottaen kalusteiden ja valaisimien yläpinnoilla oli runsaasti pölyä. Kalustepinnoilla oli myös paljon tavaroita, mikä vaikeuttaa siivousta. Pöly koostui pääosin tavanomaisesta huonepölystä, yhdessä pölynäytteessä todettiin myös teollisia mineraalivillakuituja ja yhdessä homeitiöitä.

Ilmanvaihto

Rakennuksessa on koneellinen tulo-poistoilmanvaihto vuodelta 2014. Ilmanvaihtokone sijaitsee erillisessä komerotilassa ryhmähuoneessa 108p. Ilmanvaihtokoneessa havaittiin useita puutteita, joilla voi olla sisäilmaa heikentäviä vaikutuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi tulosuodattimen ja suodatinkehikon sekä ilmanvaihtokoneen oven puutteellinen tiiveys, mikä aiheuttaa ohivirtausta. Ilmanvaihtokoneessa oli likaa, pölyä ja roskia. Ilmanvaihtokanavistoon ja päätelaitteisiin on kertynyt myös jonkin verran pölyä koneen ohivirtausten vuoksi. Ilmanvaihdon kautta sisäilmaan voi myös kulkeutua teollisia mineraalikuituja.

Ilmamääriä mitattiin pistokoeluonteisesti. Huonekohtaisesti tarkasteltuna tulo- ja poistoilmamäärät eivät ole tasapainossa. Tämä voi lisätä ilmavirtauksia tilojen välillä ja rakenteiden yli. Merkkisavun avulla tarkasteltiin tuloilman kulkeutumista tilassa. Havaintojen perusteella tuloilma huuhtelee tiloja hyvin.

TOIMENPITEET

Huoltokorjaukset on jo viety huollon tietoon ja niitä toteutetaan viipymättä. Tällaisia toimenpiteitä ovat mm.
-    ilmanvaihtokoneen huolto ja puhdistus 
-    paikalliset tiivistykset mm. sähköpääkeskuksen alapohjan tiivistys (tehty)
-    pattereiden seinäkiinnitysten tarkistus ja uusinta tarvittavilta osin (tehty)
-    ryömintätilan puhdistus höylätystä puusilpusta.

Suunnittelua vaativien toimenpiteiden toteutusta valmistellaan ja näistä tiedotetaan myöhemmin. Tällaisia korjauksia ovat mm.
-    ilmanvaihtojärjestelmän puhdistus ja ilmamäärien säätö tehdään koneiden puhdistuksen ja huollon jälkeen syksyllä 2024
-    vaurioituneiden rakenteiden korjaus
-    alapohjarakenteen palkkien tuenta
-    rakenteiden ilmatiiveyden parantaminen
-    ikkunoiden ja ovien huoltokorjaus.

Lisätietoja: 

Tarvitsetko lisätietoa tutkimustuloksista? Kysy lisää osoitteesta sisailma@vantaa.fi