Henrica, Jyri ja Aino valitsivat yhteisasumisen omakotitalossa Vapaalassa: ”Vantaa tuntuu hyvältä paikalta olla”

Artikkeli

Tässä omakotitalossa Vapaalassa riittää elämää. Saman katon alla nukkuvat yhdeksän asukasta, jotka eivät ole keskenään perhettä eivätkä alkujaan tunteneet toisiaan.

Yhteisasumiseen perustuva kommuuni syntyi noin kymmenen vuotta sitten. Kommuunin perustaja Henrica Fagerlund oli juuri eroamassa, eikä muutto yksin pienen lapsen kanssa tuntunut oikealta. Hän halusi, että niin hänelle kuin hänen lapselleen olisi seuraa kotona.

- Tykkään siitä, että on paljon ihmisiä ympärillä. Olen itse kasvanut isossa perheessä, Fagerlund kertoo.  

Kanssa-asujia alkoi löytyä nopeasti Facebook-ryhmien kautta. Varsinkin alkuvaiheessa kommuunissa asui paljon pieniä lapsia ja erovanhempia.

"Luonto on lähellä ja Helsinkiin sopiva matka"

Kodin löytyminen nimenomaan Länsi-Vantaan Vapaalasta oli täysin sattumaa, mutta sijainti osoittautui ihanteelliseksi.

- Itselleni luonto on hirveän tärkeä, mutta en kuitenkaan voi olla liian kaukana Helsingistä. Tämä on täydellinen yhdistelmä: luonto on lähellä ja Helsinkiin päin on sopiva matka.  

Vapaala kuuluu Myyrmäen suuralueeseen, ja Myyrmäen kauppoihin ja muihin palveluihin onkin Vapaalasta lyhyt matka. Kiitoksia saa myös Vapaalan omakotitaloalueen rauhallisuus ja omalla tontilla sijaitseva metsäkaistale. 

Vuosien varrella asukkaita on tullut ja mennyt. Edelleen asukkaiden vaihtuvuus on suuri; jotkut ovat asuneet kommuunissa jo vuosia, osa muuttaa pois toisia nopeammin. Tämänhetkiset asukkaat ovat kotoisin Suomesta, Etiopiasta, Argentiinasta ja Yhdysvalloista. Kommuunin kuuluvat myös kissat Lulu ja Kiki.

Kotoisa tunnelma välittyi heti

Kommuunissa kaksi vuotta asunut Aino Ylä-Outinen on viihtynyt nykyisessä kodissaan hyvin, ja aika on mennyt nopeasti. Hän löysi kommuunin aikoinaan Facebookista. Kun hän vieraili talossa ensimmäistä kertaa, hyvä ja kotoisa tunnelma välittyi heti. Ylä-Outinen on kotoisin Lappeenrannan lähettyviltä. Lisäksi hän on asunut useammassa paikassa Helsingissä sekä pienen pätkän Irlannissa ja Hollannissa.

- Olin juuri ollut Hollannissa vaihdossa, ja Suomeen palattuani mietin, miten haluaisin asua. En halunnut asua silloisen kumppanini kanssa, mutta halusin kuitenkin asua ihmisten kanssa ja lähellä luontoa. Tämä oli minulle ideaali ratkaisu, ja taisi olla toinen tai kolmas kommuuni, jota kävin katsomassa.

- Vantaa tuntuu hyvältä paikalta olla. Käyn Espoossa töissä, joten sekin on lähellä. Puolet ajasta teen etätyötä.

Kodin vastuut jaettu

Kommuuniasuminen mahdollistaa monta asiaa: perheen kaltaisen yhteisön, pienemmät asumiskustannukset, enemmän neliöitä ja halutessaan sosiaalisen ympäristön kellon ympäri.  

Kommuunin tuoreimmalle asukkaalle Jyri Salmiselle ratkaisevia tekijöitä olivat hyvä sijainti ja edellistä asuntoa alhaisempi vuokra.  

- Tähän on ollut helppo tulla, ja olen tullut hyvin toimeen kaikkien kanssa, hän kertoo.

Alun perin Imatralta kotoisin oleva Salminen on asunut kommuuneissa myös aiemmin.

- Olen ollut monessa kommuunissa mukana, ja yleensä riidat syntyvät siivouksesta ja erilaisista siisteysstandardeista. Tässä kaikki on mielestäni toiminut hyvin.

Myös soluasunnoissa asunut Ylä-Outinen on samaa mieltä. 

Talossa kaikki tekevät lähtökohtaisesti omat ruokansa, mutta joskus syödään myös yhdessä. Kodin vastuut ja siivousalueet on myös jaettu asukkaiden kesken. Fagerlund on talon päävuokralainen, ja näin siis vastuussa vuokran ja yhteisten kulujen maksusta.

- Tämä on mielestäni ihanteellinen ihmissuhdemuoto, Fagerlund kuvailee suhdettaan muihin asukkaisiin.

Yhdessäoloa ja omaa rauhaa

Kaikkien kanssa on erilaiset suhteet, mutta mukana on myös tietynlaista perhemäisyyttä. Yhdessä he ovat tänä kesänä käyneet esimerkiksi uimassa, syömässä, kirpputoreilla ja tapahtumissa. Joskus myös grillaillaan vanhojen asukkaiden kanssa.

Verrattuna taas perinteisiin kaverisuhteisiin, kämppäkaverina ei ole pakko jutella koko ajan tai tehdä suunnitelmia. Kotona voi halutessaan hengailla rauhassa ilman sosiaalistakin kanssakäymistä.

- Aina voi lähteä myös kotiin eli omaan huoneeseen, Ylä-Outinen lisää naurahtaen.

Tänä päivänä Facebook on vähemmällä käytöllä, ja uudet asukkaat löytyvät lähinnä ihmisiltä kyselemällä, sosiaalisten ympyröiden kautta. Koskaan ei tiedä, milloin uusi henkilö liittyy kotiin.