MoniSuomi-tutkimuksesta arvokasta lisätietoa kotoutumisen kehittämiseen

Mikä on MoniSuomi-tutkimus?

Monisuomi-tutkimus on osa Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen (THL) -väestötutkimuskokonaisuutta. Vuosina 2022–2023 THL:n toteuttamassa kysely- ja haastattelututkimuksessa selvitettiin Suomessa asuvan ulkomailla syntyneen aikuisväestön terveyttä, hyvinvointia sekä sosiaali- ja terveyspalvelukokemuksia. Tämä tieto rikastaa rekistereistä saatavaa tietoa ulkomaalaistaustaisesta väestöstä ja tarjoaa arvokasta tietoa kotoutumisen kehittämiseen.

MoniSuomi-tutkimukseen valittiin Suomesta satunnaisotannalla 18 600 ulkomaalaistaustaista 20–74-vuotiasta ja vastauksia saatiin yhteensä 7 838. MoniSuomi-tutkimuksen tuloksia on esitetty koko maan tasolla ja alueittain THL:n verkkosivuilla.⁴ Vantaalta tutkimukseen osallistui 733 henkilöä.

Tälle verkkosivustolle on tehty nostoja erityisesti Vantaalle muuttaneiden ulkomaalaistaustaisten tuloksista. Tulosten taustalla on useita eri lähteitä ja ne on koottu sivun loppuun.

MoniSuomi-tutkimuksen yhteistyökumppaneina ja rahoittajina toimivat työ- ja elinkeinoministeriön kotoutumisen osaamiskeskus sekä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Turun kaupungit.

Pääkaupunkiseudun tuloksista on julkaistu monipuolinen ja kattava raportti², joka keskittyy erityisesti työllisyyteen, sosiaalisiin suhteisiin ja koettuun syrjintään sekä yhteiskunnalliseen osallistumiseen liittyviin kysymyksiin. Raportin tuloksia täydentää artikkeli³, jossa keskitytään terveyteen ja psyykkiseen kuormittuneisuuteen. Molemmat julkaisut käsittelevät tuloksia pääkaupunkiseututasoisesti, kuntia tarvittaessa vertaillen.

On hyvä huomioida, että verkkosivustolla esitetyt tulokset ovat pääosin THL:n MoniSuomi-tutkimuksen tulossivuilla⁴ esitettäviä vakioimattomia prosenttiosuuksia, jolloin eri ryhmien väliset erot esimerkiksi sukupuoli ja ikäjakaumassa saattavat vaikuttaa esitettyihin tuloksiin. Mikäli tälle verkkosivulle nostetut tulokset herättävät mielenkiinnon, kannattaa aiheeseen tutustua vielä tarkemmin yllä mainittujen julkaisujen^2,3 sekä THL:n MoniSuomi-verkkosivuston¹ kautta.

Tämä verkkosivusto käyttää Tilastokeskuksen määritelmää: ulkomaalaistaustaisella eli syntyperältään ulkomaalaisella tarkoitetaan henkilöä, jonka molemmat vanhemmat tai ainut tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Lisäksi ulkomaalaistaustaisiksi lasketaan myös ne ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa väestötietojärjestelmässä.

Joka neljäs muuttanut Suomeen työperusteisesti

Ulkomaalaistaustaisista vantaalaisista neljäsosa ilmoitti tulleensa Suomeen työperusteisesti, joka viides oli tullut pakolaisena tai turvapaikanhakijana ja vajaa viidenneksellä muuton taustalla oli perhesyyt. Nämä Vantaan luvut ovat hyvin samankaltaiset kuin koko pääkaupunkiseudulla². Tutkimuksen tulokset osoittivat, että Suomeen muuton syissä on eroa sukupuolten välillä. Miehistä noin kolmannes oli muuttanut Suomeen työperusteisesti, kun naisilla vastaava osuus oli vajaa 15 prosenttia. Perhesyyt olivat puolestaan naisilla selvästi miehiä useammin Suomeen muuton tärkein syy.

Maahanmuuttosyyryhmät poikkeavat ikärakenteen osalta toisistaan jonkin verran koko pääkaupunkiseudulla². Eniten muista ryhmistä poikkeavat opiskelutaustaiset, jotka ovat keskimäärin muita ryhmiä nuorempia. Vantaalla heistä noin viidesosa oli 20–29-vuotiaita ja lähes kolme neljästä alle 40-vuotiaita. Inkerinsuomalaisista kaksi viidestä on puolestaan yli 50-vuotiaita. Muissa maahanmuuttosyyryhmissä ikärakenne oli samansuuntainen, 20–49-vuotiaita oli 70–80 prosenttia.

Ulkomailta Vantaalle työperusteisesti muuttaneista noin 40 prosenttia on virolaistaustaisia. Pakolaistaustaisista suurella osalla on puolestaan tausta Lähi-idässä tai Pohjois-Afrikassa (noin 60 %) tai muussa Afrikassa (noin 20 %). Opiskeluperusteisesti tulleiden sekä näiden perheenjäsenten joukossa korostuu muu Aasia ja muut maat, johon sisältyvät esimerkiksi Kiina, Intia ja näitä pienempänä ryhmänä Yhdysvallat. Inkerinsuomalaisista ylivoimaisella osalla on taustamaana entinen Neuvostoliitto, mutta noin viidesosalla myös viro.

Suomeen muuton syy: MoniSuomi-tutkimuksessa kysyttiin vastaajan syytä tai syitä muuttaa Suomeen. Hänellä oli mahdollisuus vastata yhteen tai useampaan kohtaan, ja lisäksi osoittaa erikseen tärkein syy. Vastausvaihtoehdot olivat: oma työ, jonka sain ennen muuttoa; oma työnhaku Suomessa; puolison työ; oma opiskelu; puolison opiskelu; oma pakolaisuus, turvapaikan haku tai kansainvälinen suojelu; puolison pakolaisuus, turvapaikan haku tai kansainvälinen suojelu (perheenyhdistäminen); muut perhesyyt (avioliitto, rakkaus); inkeriläisenä tai suomensukuisena paluumuuttajana; tai muu syy, mikä? Vastanneet on luokiteltu tärkeimmän maahantulosyyn mukaisesti siten, että vastausvaihtoehdoista ”oma työ, jonka sain ennen muuttoa” tai ”oma työnhaku Suomessa”, on muodostettu luokka “oma työ tai työnhaku”. Ryhmään “puolison työ tai opiskelu” luokiteltiin vastausvaihtoehdot ”puolison työ” ja ”puolison opiskelu”. Ryhmään “pakolaisuus tai turvapaikanhaku” luokiteltiin vastausvaihtoehdot ”oma pakolaisuus, turvapaikan haku tai kansainvälinen suojelu” sekä ”puolison pakolaisuus, turvapaikan haku tai kansainvälinen suojelu (perheenyhdistäminen)” vastanneet.

Taustamaa: Henkilön taustamaa on ensisijaisesti henkilön äidin syntymämaa, toissijaisesti henkilön isän syntymämaa tai henkilön oma syntymämaa, jos tietoja vanhemmista ei ole saatavilla. Tämän tutkimuksen taustamaiden ryhmittelyn alkuperä on vuoden 2014 Ulkomaista syntyperää olevien työ- ja hyvinvointitutkimuksessa (UTH). Ryhmät Venäjä ja Neuvostoliitto, Viro, Lähi-Itä ja Pohjois-Afrikka sekä Afrikka (pl. Pohjois-Afrikka) on luokiteltu täsmälleen UTH-tutkimuksen tavoin. Niistä poiketen Kaakkois-Aasia on erotettu omaksi ryhmäksi, koska siltä alueelta Suomeen muuttaneiden osuus on kasvanut merkittävästi vuoden 2014 jälkeen. Yksinkertaisuuden vuoksi myös kaikki Euroopan maat (pois lukien Venäjä ja Viro) on yhdistetty samaan ryhmään. Kaikki muut taustamaat on yhdistetty viimeiseen ryhmään (muu Aasia, Amerikka ja Oseania).

Kielitaito heikoin työ- tai opiskeluperusteisesti muuttaneilla

Ulkomaalaistaustaisten arvio omasta suomen tai ruotsin kielen taidosta on pääkaupunkiseudun eri kaupungeissa hyvin samankaltainen². Vantaalla noin joka neljäs ulkomaalaistaustainen arvioi oman suomen tai ruotsin kielen taitonsa erinomaiseksi. Toisaalta noin kymmenesosa ilmoitti, että eivät puhu lainkaan kumpaakaan kotimaan kieltä ja vajaa kolmannes arvioi olevansa aloittelijan tasolla. Kielitaito oli heikko erityisesti monilla työ- tai opiskeluperusteisesti tulleilla. Inkerinsuomalaisten paluumuuttajien ja heidän perheenjäsenten suomen tai ruotsin kielen taito on selvästi korkeimmalla tasolla.

Kielitaito perustuu kysymykseen: “Kuinka hyvin puhut suomen tai ruotsin kieltä?”. Vastausvaihtoehtoina esitettiin: en puhu lainkaan, aloittelijana - selviän yksinkertaisista arkisista tilanteista, keskitasoisesti - pystyn aktiivisesti osallistumaan keskusteluihin, erinomaisesti - osaan käyttää suomea monipuolisesti eri tilanteissa (esim. pystyn asioimaan viranomaisten kanssa suomen kielellä).

Itse ilmoitettu koulutustaso rekisteritietoja korkeampi

MoniSuomi-tutkimuksesta tehdyssä tuoreessa raportissa² pääkaupunkiseudulla asuvien ulkomaalaistaustaisten koulutustietoja on tarkasteltu kyselyn tulosten lisäksi rekisteristä saatavilla tiedoilla. Raportin mukaan pääkaupunkiseudun ulkomaalaistaustaiset ovat MoniSuomi-kyselytutkimuksen mukaan selvästi koulutetumpia kuin mitä tutkintorekisteriin perustuvien virallisten koulutustilastojen perusteella voi päätellä.

Pääkaupunkiseudulla lähes puolella (46 %) ulkomaalaistaustaisista oli oman ilmoituksen mukaan vähintään alempi tai ylempi korkeakoulututkinto, kun tutkintorekisterin mukaan vastaava osuus oli 26 %. Vastaavasti korkeintaan perusasteen varaan jääneiden osuus oli kyselyyn vastanneiden mukaan noin viidennes (19 %) ja tutkintorekisterin mukaan noin joka toinen (52 %). Vantaalle muuttaneista ulkomaalaistaustaisista noin joka kolmannella oli oman ilmoituksen mukaan vähintään alempi tai ylempi korkeakoulututkinto, kahdella viidestä toisen asteen koulutus ja joka neljännellä korkeintaan perusasteen tutkinto. Yllä mainitussa raportissa² on ulkomaalaistaustaisten koulutusta käsitelty monipuolisesti ja kannattaa tutustua aiheeseen vielä tarkemmin sen kautta.

MoniSuomi-tutkimuksessa kysyttiin vastaajan korkeinta Suomessa tai ulkomailla suorittamaa tutkintoa. Vastausvaihtoehtoina esitettiin 1) minulla ei ole Suomessa/ulkomailla suoritettua tutkintoa, 2) vähemmän kuin peruskoulu (vain osa peruskoulua tai vastaavaa), 3) peruskoulu (tai vastaava oppimäärä), 4) ylioppilastutkinto, 5) ammatillinen tutkinto (esim. kokki tai hitsaaja), 6) ammattikorkeakoulututkinto (esim. sosionomi, restonomi), 7) alempi korkeakoulututkinto (kandidaatti, bachelor), 8) yliopisto tai ylempi korkeakoulututkinto, 9) lisensiaatin tai tohtorin tutkinto, 10) en osaa sanoa. Ryhmään “perusaste tai vähemmän” luokiteltiin vastausvaihtoehdot 1–3, ryhmään “toinen aste” luokiteltiin vastausvaihtoehdot 4–5 ja ryhmään “korkea-aste” luokiteltiin vastausvaihtoehdot 6-9.

Kaksi kolmasosaa ulkomaalaistaustaisista työllisiä

Vantaalle muuttaneista ulkomaalaistaustaisista noin kaksi kolmasosaa oli oman ilmoituksen mukaan työllisiä². Osuudet olivat rekisteripohjaisia tietoja suurempia. Miesten työllisyysaste on selvästi naisia korkeampi ja naisista miehiä suurempi osa on vastaavasti opiskelijana tai perhevapaalla/kotiäitinä. Osuudet olivat hyvin samanlaiset Vantaalla kuin pääkaupunkiseudulla keskimäärin.

Työmarkkinoille sijoittumista, työpaikan saamista ja työllistymisen esteitä on käsitelty monipuolisesti tuoreessa raportissa² ja kannattaa tutustua aiheeseen laajemmin suoraan siinä esiteltyjen tulosten valossa.

MoniSuomi-tutkimuksessa selvitettiin vastaajan pääasiallista toimintaa. Kysymys oli muotoiltu siten, että tutkimukseen osallistuneille annettiin yhdeksän vastausvaihtoehtoa. Vastausvaihtoehdot olivat: 1) kokopäivätyössä, 2) osa-aikatyössä, 3) eläkkeellä iän perusteella, 4) työkyvyttömyyseläkkeellä tai kuntoutustuen saajana, 5) osa-aikaeläkkeellä, 6) työtön tai lomautettu, 7) perhevapaalla, kotiäiti tai -isä, 8) opiskelija tai opintovapaalla, tai 9) jokin muu. Vastaajaa pyydettiin valitsemaan hänen tilannettaan tällä hetkellä parhaiten kuvaava vaihtoehto

Joka kuudes kokee olevansa osittain tai täysin työkyvytön

Vantaalle muuttaneesta ulkomaalaistaustaisesta väestöstä noin joka kuudes koki olevansa osittain tai täysin työkyvytön. Osuus oli korkein vanhemmissa ikäryhmissä. Esimerkiksi Vantaalla noin kolmannes 50–74-vuotiaista ulkomaalaistaustaisista vastasi olevansa osittain tai täysin työkyvytön, kun vastaava osuus 20–29-vuotiailla oli viidennes. Suomeen muuton syyn näkökulmasta tarkasteltuna itsensä osittain tai täysin työkyvyttömäksi kokeneiden osuus oli pienin opiskeluperusteisesti muuttaneilla (4 %). Suurin osuus oli vastaavasti pakolaistaustaisilla, lähes 30 prosenttia.

Yhtä suuri osuus koko Suomen ulkomaalaistaustaisista kuin koko maan väestöstä koki olevansa osittain tai täysin työkyvyttömiä². Työkyvyttömyyden kokemus oli kuitenkin selvästi yhteydessä ulkomaalaistaustaisten taustamaahan. Koettu työkyky oli joissakin taustamaaryhmissä parempi kuin koko väestössä, näin oli esimerkiksi Kaakkois-Aasiasta muuttaneiden naisten sekä Euroopasta ja Amerikasta muuttaneiden miesten osalta. Osittaisen tai täyden työkyvyttömyyden kokemus oli puolestaan yleisin Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta muuttaneilla. Taustamaatarkasteluja ei Vantaan osalta ole saatavilla pienen otoksen takia.

MoniSuomi -tutkimuksessa käytetty kolmiportainen arvio nykyisestä työkyvystä perustuu THL:n väestötutkimuksissa jo vuosikymmeniä käytettyyn kysymykseen (Koskinen ja Sainio 2018): “Riippumatta siitä oletteko ansiotyössä vai ette arvioikaa, minkälainen työkykynne on nykyisin” Vastausvaihtoehtoina esitettiin 1) täysin työkykyinen 2) osittain työkyvytön 3) täysin työkyvytön. Tässä raportissa tarkastellaan vastausvaihtoehdon 2) tai 3) valinneiden osuutta eli itsensä täysin tai osittain työkyvyttömäksi kokevien osuutta.

Lähes puolet kokee elämänlaatunsa keskimäärin hyväksi

Elämänlaatunsa keskimäärin hyväksi tunsi lähes puolet Vantaalle muuttaneista ulkomaalaistaustaisista, mikä oli saman verran⁴ kuin koko Suomen ulkomaalaistaustaisilla. Vantaalle muuttaneista ulkomaalaistaustaisista naisista hieman suurempi osuus koki elämänlaatunsa miehiä paremmaksi. Myös ihmissuhteisiin tyytyväisten osuus oli naisilla miehiä suurempi. Suurempi osa nuoremmista kuin vanhemmista vastaajista koki elämänlaatunsa hyväksi ja oli tyytyväisiä terveyteensä.

Elämänlaadun eri ulottuvuuksista ulkomaalaistaustaiset arvioivat heikoimmaksi rahan riittävyyden. Vantaalle muuttaneista 42 prosenttia arvioi, että heillä on tarpeisiin nähden riittävästi rahaa. Ihmissuhteisiin ja asuinalueen olosuhteisiin oli puolestaan valtaosa ulkomaalaistaustaisista tyytyväisiä. Kaksi kolmasosaa vastaajista oli tyytyväisiä terveyteensä.

THL:n tulossivuston⁴ mukaan ulkomaalaistaustaisten kokemus elämänlaadusta oli koko Suomen väestöön verrattuna heikompi ja havaittujen erojen suuruus riippui elämänlaadun ulottuvuudesta. THL käytti vertailuun TerveSuomi 2022 -tutkimuksesta⁵ saatuja tuloksia, joiden mukaan maan koko väestöstä elämänlaatunsa hyväksi tunsi 52 prosenttia vastaajista ja esimerkiksi 62 prosenttia koki, että heillä on riittävästi rahaa tarpeisiin nähden. Vastaavat osuudet ulkomaalaistaustaisilla olivat 48 prosenttia ja 46 prosenttia. Muissa elämänlaadun ulottuvuuksissa erot koko Suomen ja ulkomaalaistaustaisen väestön välillä olivat pienempiä.

MoniSuomi-aineistoa hyödyntäneen tuoreen tutkimusraportin³ mukaan heikko elämänlaatu oli yksinäisyyden ja heikon osallisuuden kokemuksen ohella selkeästi yhteydessä ulkomaalaistaustaisen väestön psyykkiseen kuormittuneisuuteen. Elämänlaatunsa heikoksi kokeneilla oli yli kolminkertainen todennäköisyys kokea myös psyykkistä kuormittuneisuutta.

Kokee elämänlaatunsa hyväksi, %: Elämänlaatuindikaattori muodostettiin WHO8-EUROHIS- mittarin sisältämien kahdeksan kysymyksen pohjalta. Kysymykset mittaavat elämänlaatua psyykkisellä, fyysisellä, sosiaalisella ja ympäristöulottuvuudella. Ensimmäisenä oli yleiskysymys “Millaiseksi arvioit elämänlaatusi?”. Vastausvaihtoehdoiksi esitettiin 1) erittäin huono, 2) huono, 3) ei hyvä eikä huono 4) hyvä 5) erittäin hyvä. “Miten tyytyväinen olet” -kysymyssarja jakaantui viiteen alakysymykseen: “terveyteesi”, “kykyysi selviytyä päivittäisistä toimistasi”, “itseesi”, “ihmissuhteisiisi” ja “asuinalueesi olosuhteisiin”. Vastausvaihtoehtoina esitettiin 1) erittäin tyytymätön, 2) tyytymätön, 3) en tyytyväinen enkä tyytymätön, 4) tyytyväinen, 5) erittäin tyytyväinen. “Missä määrin olet viimeisten kahden viime viikon aikana kokenut seuraavia asioita” -kysymyssarja sisältää kaksi alakysymystä: “onko sinulla riittävästi tarmoa arkipäivän elämääsi varten?” ja “onko sinulla tarpeeksi rahaa tarpeisiisi nähden?”. Vastausvaihtoehtoina esitettiin 1) ei lainkaan 2) vähän 3) kohtuullisesti 4) lähes riittävästi 5) täysin riittävästi. Vastaukset pisteytettiin välille 1-5 pistettä (1) erittäin huono/erittäin tyytymätön/ei lainkaan = 1p, …, 5) erittäin hyvä/erittäin tyytyväinen/täysin riittävästi = 5p) ja laskettiin pisteiden keskiarvo. Elämänlaatunsa keskimäärin hyväksi tunteviksi määriteltiin ne henkilöt, joiden WHO8-EUROHIS-mittarin kahdeksan kysymyksen keskiarvo on vähintään 4.

Tyytyväinen terveyteensä, ihmissuhteisiinsa, itseensä ja asuinalueen olosuhteisiin, %: Perustuvat kysymykseen: “Miten tyytyväinen olet ollut viimeksi kuluneiden kahden viikon aikana erilaisiin asioihin elämässäsi?”. Kysymyspatterin alakysymyksinä esitettiin: “terveyteesi”, ”ihmissuhteisiisi”, ”itseesi” ja ”asuinalueesi olosuhteisiin”. Vastausvaihtoehtoina esitettiin: 1) erittäin huono, 2) huono, 3) ei hyvä eikä huono, 4) hyvä, 5) erittäin hyvä. Tarkastelussa on niiden osuus, jotka vastasivat vaihtoehdolla 4) hyvä tai 5) erittäin hyvä. Osuuksille on laskettu 95 % luottamusvälit huomioiden otanta-asetelma.

Riittävästi rahaa tarpeisiin nähden, %: Perustuu kysymykseen: “Onko Sinulla tarpeeksi rahaa tarpeisiisi nähden?”. Vastausvaihtoehtoina esitettiin: 1) ei lainkaan, 2) vähän, 3) kohtuullisesti, 4) lähes riittävästi, 5) täysin riittävästi. Tarkastelussa on niiden osuus, jotka vastasivat vaihtoehdolla 4) lähes riittävästi tai 5) täysin riittävästi. Osuuksille on laskettu 95 % luottamusvälit huomioiden otanta-asetelma.

Terveysongelmat ja toimintarajoitteet koko väestöä harvinaisempia

Vantaalle muuttaneista ulkomaalaistaustaisista runsas kolmannes koki terveytensä enintään keskitasoiseksi ja lähes vastaavan kokoinen osuus ilmoitti, että heillä on pitkäaikaissairauksia tai terveysongelmia. Lisäksi noin joka viides koki, että heillä on toiminnanrajoitteita terveysongelmiensa vuoksi. THL:n verkkosivuilla⁴ esitettyjen tulosten mukaan Vantaalla asuvien ulkomaalaistaustaisten henkilöiden osuudet olivat hyvin samankaltaiset kuin koko maan ulkomaalaistaustaisilla. Mutta verrattuna koko Suomen väestöön ulkomaalaistaustaisilla henkilöillä oli keskimääräisesti vähemmän pitkäaikaissairauksia ja terveysongelmia sekä näistä johtuvia toimintarajoitteita. Myös pääkaupunkiseudun ulkomaalaistaustaisiin keskittyvässä tutkimuksessa³ tehtiin sama havainto: kun pitkäaikaissairauksia tai terveysongelmia raportoiva ikävakioitu osuus oli kaikilla suomalaisilla 50 prosenttia, oli se ulkomaalaistaustaisilla sekä koko maassa että pääkaupunkiseudulla hieman yli kolmannes.

Ulkomaalaistaustaisilla naisilla oli miehiin verrattuna heikompi koettu terveys, ja he ilmoittivat miehiä enemmän pitkäaikaissairauksia ja terveysongelma sekä näistä johtuvia toimintarajoitteita. Esimerkiksi Vantaalla 36 prosenttia ulkomaalaistaustaisista naisista ilmoitti, että heillä on pitkäaikaissairauksia tai terveysongelmia, kun miehillä vastaava osuus oli 25 prosenttia. Vastaavasti 23 prosenttia naisista ilmoitti terveysongelmista johtuvia toimintarajoitteita, kun miehistä näin teki 14 prosenttia. On kuitenkin hyvä huomioida, että nämä havainnot on tehty vakioimattomilla prosenttiosuuksilla, jolloin esimerkiksi miesten ja naisten erilainen ikäjakauma saattaa heijastua tuloksiin.

Eroja on havaittavissa myös ikäryhmien välillä, sillä korkeampi ikä oli selvästi yhteydessä heikompaan koettuun terveyteen, pitkäaikaissairauksiin ja terveysongelmiin sekä näistä johtuviin toimintarajoitteisiin. Esimerkiksi Vantaalla 52 prosenttia 50–74-vuotiaista ulkomaalaistaustaisista ilmoitti pitkäaikaissairauksia tai terveysongelmia, kun vastaava osuus 20–29-vuotiailla oli 15 prosenttia. Vastaavasti joka neljäs 50–74-vuotias koki sairauksista tai terveysongelmista johtuvia toiminnanrajoitteita, kun 20–29-vuotiaista näin teki 10 prosenttia.

Kokee terveytensä enintään keskitasoiseksi, %: Perustuu kysymykseen “Onko terveydentilasi mielestäsi nykyisin:” Vastausvaihtoehtoina esitettiin: 1) hyvä, 2) melko hyvä, 3) keskitasoinen, 4) melko huono ja 5) huono. Tarkastelussa on vastausvaihtoehtoihin 3) keskitasoinen, 4) melko huono ja 5) huono vastanneiden osuus.

Pitkäaikaissairauksia tai terveysongelmia ilmoittaneet, %: Perustuu kysymykseen: “Onko sinulla jokin pitkäaikainen sairaus tai muu pitkäaikainen terveysongelma?” Vastausvaihtoehtoina esitettiin 1) kyllä 2) ei. Tarkastelussa on vastausvaihtoehtoon 1) kyllä vastanneiden osuus.

Kokee toimintarajoitteita terveysongelmien vuoksi, %: Perustuu kysymykseen: “Rajoittaako jokin terveysongelma sinua toimissa, joita ihmiset tavallisesti tekevät?”, jossa vastausvaihtoehtoina esitettiin 1) rajoittaa vakavasti 2) rajoittaa, mutta ei vakavasti 3) ei rajoita lainkaan, sekä kysymykseen “Onko rajoituksia ollut vähintään kuuden viime kuukauden ajan?”, jossa vastausvaihtoehtoina esitettiin 1) kyllä 2) ei. Tarkastelussa on niiden osuus, jotka ensimmäisessä kysymyksessä vastasivat vaihtoehtoihin 1) rajoittaa vakavasti tai 2) rajoittaa, mutta ei vakavasti, ja toisessa kysymyksessä vastasivat 1) kyllä.

Psyykkinen kuormittuneisuus koko väestöä yleisempää

Vantaalle muuttaneista ulkomaalaistaustaisista joka neljäs koki olevansa psyykkisesti merkittävästi kuormittunut. Vastaavasti hermostuneisuutta raportoi noin kaksi viidestä ja kolmasosa vastaajista ilmoitti kärsineensä matalasta mielialasta. Sukupuolten välillä ei ollut havaittavissa suuria eroja, mutta ikä oli käänteisessä yhteydessä psyykkiseen kuormittuneisuuteen: mitä korkeampi ikä, sitä todennäköisemmin vastaaja koki merkittävää kuormittuneisuutta. Vantaalle muuttaneista 20–29-vuotiaista ulkomaalaistaustaisista vastaajista 14 prosenttia raportoi merkittävää kuormittuneisuutta, kun vastaava osuus 50–74-vuotiailla oli 28 prosenttia.

THL:n tulossivujen⁴ sekä MoniSuomi-aineistoa hyödyntäneen tutkimusraportin³ mukaan psyykkinen kuormittuneisuus oli Suomen ulkomaalaistaustaisessa väestössä koko väestöä hieman yleisempää. Kun osuus koko väestössä oli 18 prosenttia, vaihteli se ulkomaalaistaustaisessa väestössä koko maassa ja pääkaupunkiseudun kaupungeissa 22–25 prosentin välillä. Vantaalla osuus oli pääkaupunkiseudun kaupungeista korkein. Tulosten³ mukaan työelämän ulkopuolisuus ja koetut talousvaikeudet selittivät erityisesti pakolaistaustaisten muuttajien psyykkistä kuormittuneisuutta.

Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneet, %: Psyykkistä kuormittuneisuutta kartoitettiin MHI-5-kysymyspatterilla. MHI-5 muodostuu viidestä kysymyksestä, jotka kartoittavat ahdistuneisuutta, masentuneisuutta ja positiivista mielialaa. Vastaus sijoittuu jatkumolle, jonka toinen ääripää edustaa psyykkistä kuormitusta ja toinen positiivista mielialaa. “Kuinka suuren osan ajasta olet 4 viime viikon aikana: Valitse yksi vaihtoehto joka riviltä.” Kysymyspatterin alakysymyksinä kysyttiin a) ollut hyvin hermostunut, b) tuntenut mielialasi niin matalaksi, ettei mikään ole voinut piristää sinua c) tuntenut itsesi tyyneksi ja rauhalliseksi d) tuntenut itsesi alakuloiseksi ja apeaksi ja e) ollut onnellinen. Vastausvaihtoehtoina esitettiin 1) koko ajan, 2) suurimman osan aikaa, 3) huomattavan osan aikaa, 4) jonkin aikaa, 5) vähän aikaa, 6) en lainkaan. Kuhunkin kysymykseen vastataan asteikolla 1-6. Lopullisen pistemäärän laskemiseksi pistemäärät kysymyksiin c) ja e) muunnetaan käänteiseen järjestykseen, minkä jälkeen pisteet lasketaan yhteen (summapistemäärä välillä 5-30) ja muutetaan asteikolle 0-100. Psyykkinen kuormittuneisuus voidaan raportoida jatkuvana muuttujana tai käyttää katkaisukohtana pistemäärää 52, jolloin 52 tai sen alle pistettä saavilla on jo kliinisesti merkittävää psyykkistä kuormittuneisuusoireilua. Tarkastelussa ovat skaalatun pistemäärän enintään 52 pisteen vastanneiden osuus.

Hermostunut vähintään jonkin aikaa viime kuukauden aikana, %: Perustuu kysymykseen: “Kuinka suuren osan ajasta olet 4 viime viikon aikana ollut hyvin hermostunut?”. Vastausvaihtoehtoina esitettiin 1) koko ajan, 2) suurimman osan aikaa, 3) huomattavan osan aikaa, 4) jonkin aikaa, 5) vähän aikaa, 6) en lainkaan. Tarkastelussa on niiden osuus, jotka vastasivat vaihtoehdon 1) koko ajan, 2) suurimman osan aikaa, 3) huomattavan osan aikaa tai 4) jonkin aikaa.

Matala mieliala vähintään jonkin aikaa viime kuukauden aikana, %: Perustuu kysymykseen: “Kuinka suuren osan ajasta olet 4 viime viikon aikana tuntenut mielialasi niin matalaksi, ettei mikään ole voinut piristää sinua?”. Vastausvaihtoehtoina esitettiin: 1) koko ajan, 2) suurimman osan aikaa, 3) huomattavan osan aikaa, 4) jonkin aikaa, 5) vähän aikaa, 6) en lainkaan. Tarkastelussa on niiden osuus, jotka vastasivat vaihtoehdon 1) koko ajan, 2) suurimman osan aikaa, 3) huomattavan osan aikaa tai 4) jonkin aikaa.

Miehet liikunnallisesti naisia aktiivisempia, muut elintavat epäterveellisempiä

Vantaalle muuttaneesta ulkomaalaistaustaisesta väestöstä 44 prosenttia saavutti suositusten mukaisen kestävyysliikunnan määrän⁴. Osuus oli hieman alhaisempi kuin koko maan ulkomaalaistaustaisilla (50 %)⁴. Liikuntasuosituksen toteutuminen oli yleisempää Venäjältä, Virosta ja Euroopasta muuttaneilla kuin muualta muuttaneilla. Tulokset myös osoittivat, että ulkomaalaistaustaiset naiset saavuttavat liikuntasuosituksen taustamaasta riippumatta miehiä harvemmin. Ikäryhmien välillä ei havaittu eroja.

Ulkomaalaistaustaisista vantaalaisista noin joka neljäs ilmoitti syövänsä ravitsemussuositusten mukaisesti kasviksia, hedelmiä ja marjoja useita kertoja päivässä⁴. Osuus oli miehillä (17 %) naisia (38 %) alhaisempi. Tulokset olivat samansuuntaiset kuin koko maan ulkomaalaistaustaisilla ja koko Suomen väestössä⁴. Ravitsemussuositusten mukaisen tavoitteen saavuttaneiden osuus kasvoi iän myötä koko maan ulkomaalaistaustaisilla; 20–29-vuotiaat saavuttivat tavoitteen harvemmin (14 % miehistä ja 23 % naisista) kuin 30–49-vuotiaat (21 % miehistä ja 34 % naisista) tai 50–74-vuotiaat (28 % miehistä ja 41 % naisista). Vantaalle muuttaneilla ulkomaalaistaustaisilla tulokset olivat saman suuntaiset, mutta pienten vastausryhmien takia tuloksia ei ole mahdollista esittää vastaavalla tavalla.

Suurempi osa Vantaalle muuttaneista ulkomaalaistaustaisista miehistä kuin naisista tupakoi päivittäin tai oli alkoholin riskikäyttäjiä⁴. Päivittäinen tupakointi oli yleisempää ulkomaalaistaustaisilla koko Suomen väestöön verrattuna. Esimerkiksi noin joka viides ulkomaalaistaustaisista miehistä tupakoi, kun vastaava osuus koko Suomen väestössä oli noin joka kymmenes. Alkoholin osalta havaittiin vastakkainen ilmiö, sillä tulosten mukaan ulkomaalaistaustaisessa väestössä käytetään alkoholia selvästi harvemmin ja vähemmän kuin koko Suomen väestössä. Poikkeuksena mainittiin Virosta tulleet miehet, joilla humalakulutus on vielä yleisempää kuin koko Suomen miehillä. Vähiten alkoholia käyttävät Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta sekä muualta Afrikasta tulleet. Sukupuolten välinen ero oli selvä ja esimerkiksi Vantaalle muuttaneista ulkomaalaistaustaisista miehistä alkoholin riskikäyttäjiä oli noin 16 prosenttia, kun vastaava osuus naisilla oli noin 4 prosenttia.

Ulkomaalaistaustaisten ylipainoisten ja lihavien osuus on alhaisempi koko väestöön verrattuna⁴. Lisäksi naisilla oli vähemmän ylipainoa miehiin verrattuna sekä ulkomaalaistaustaisessa että koko Suomen väestössä. Vantaalle muuttaneista ulkomaalaistaustaisista miehistä 64 prosenttia oli ylipainoisia, kun naisilla vastaava osuus oli 47 prosenttia. Ylipainoisten osuus kasvoi iän myötä sekä ulkomaalaistaustaisilla että koko maan väestössä. Esimerkiksi Vantaalle muuttaneista 20–29-vuotiaista ulkomaalaistaustaisista noin joka kolmas (34 %) oli ylipainoinen kun 30–49-vuotiailla osuus oli 70 %.

Liikuntasuosituksen saavuttavien osuus, %: Perustuu seuraavaan kysymyspatteriin ja sen alakysymyksiin: Kuinka paljon kaikkiaan liikut viikoittain? Ajattele 12 viime kuukautta. Ota huomioon kaikki säännöllisesti viikoittain toistuva liikunnallinen rasitus. Vastaa tarvittaessa useammalle riville. Ensimmäisenä alakohtana esitettiin: a) ei juurikaan mitään säännöllistä viikoittaista liikuntaa -> voit siirtyä seuraavaan kysymykseen. Seuraavissa 3 alakohdassa kysyttiin viikottaisen liikunnan määrää seuraavasti: yhteensä ____ tuntia ja ____ minuuttia viikossa. Alakysymykset olivat: b) verkkaista ja rauhallista liikuntaa (=ei hikoilua tai hengityksen kiihtymistä, esim. rauhallinen kävely), c) ripeää ja reipasta liikuntaa (= jonkin verran hikoilua ja/tai hengityksen kiihtymistä, esim. reipas kävely), d) rasittavaa ja voimaperäistä liikuntaa (=voimakasta hikoilua ja/tai hengityksen kiihtymistä, esim. hölkkä tai juoksu). Tarkastelussa on niiden osuus, jotka ilmoittavat liikkuvansa vähintään 2 tuntia 30 minuuttia kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa, tai 1 tunti 15 minuuttia raskasta kestävyysliikuntaa viikossa.

Useita kertoja päivässä kasviksia sekä hedelmiä ja marjoja syövien osuus, %: Perustuu kysymykseen: “Kuinka usein tavallisesti käytät seuraavia ruokia ja juomia?”. Kysymyspatterin alakohtina esitettiin mm. a) hedelmät, marjat (ei mehuja), b) vihannekset, juurekset (ei perunaa). Vastausvaihtoehdot olivat 1) en lainkaan, 2) kerran viikossa tai harvemmin, 3) 2–6 kertaa viikossa, 4) 1-2 kertaa päivässä, 5) 3 kertaa päivässä tai useammin. Tarkastelussa ovat ne, jotka ovat vastanneet molempiin alakohtiin a) ja b) joko vastausvaihtoehdon 4) 1–2 kertaa päivässä tai 5) 3 kertaa päivässä tai useammin.

Riittämättömästi nukkuvien osuus, %: Perustuu seuraavaan kysymykseen: Nukutko mielestäsi tarpeeksi? a) kyllä, lähes aina, b) kyllä, usein, c) harvoin tai tuskin koskaan, d) en osaa sanoa. Tarkastelussa ovat vastausvaihtoehdon c) harvoin tai tuskin koskaan valinneiden osuus.

Päivittäin tupakoivien osuus %: Perustuu kysymykseen: “Tupakoitko nykyisin (savukkeita, sikareita tai piippua)?”. Vastausvaihtoehtoina esitettiin 1) kyllä, päivittäin, 2) satunnaisesti, 3) en lainkaan, 4) en ole koskaan tupakoinut. Tarkastelussa ovat vastausvaihtoehdon 1) kyllä, päivittäin vastanneiden osuus.

Alkoholin riskikäyttäjien osuus, %: Perustuu AUDIT-C:n kolmeen kysymykseen: “Kuinka usein juot olutta, viiniä tai muita alkoholijuomia? Ota mukaan myös ne kerrat, jolloin nautit vain pieniä määriä, esim. pullon keskiolutta tai tilkan viiniä. Valitse se vaihtoehto, joka lähinnä vastaa omaa tilannettasi.” Vastausvaihtoehtoina esitettiin 1) en koskaan, 2) noin kerran kuukaudessa tai harvemmin, 3) 2–4 kertaa kuukaudessa, 4) 2–3 kertaa viikossa ja 5) 4 kertaa viikossa tai useammin. “Kuinka monta annosta alkoholia yleensä olet ottanut niinä päivinä, jolloin käytit alkoholia? Katso oheista laatikkoa.” Vastausvaihtoehtoina olivat 1) 1–2 annosta, 2) 3-4 annosta, 3) 5-6 annosta, 4) 7-9 annosta ja 5) 10 tai enemmän. “Kuinka usein olet juonut kerralla kuusi tai useampia annoksia?” Vastausvaihtoehtoina olivat 1) en koskaan, 2) harvemmin kuin kerran kuukaudessa, 3) kerran kuukaudessa, 4) kerran viikossa ja 5) päivittäin tai lähes päivittäin. Kukin kysymys pisteytettiin 0–4 ja pisteet laskettiin yhteen, jolloin kokonaispistemääräksi voi saada 0–12. Tarkastelussa on huomioitu kysymykseen “Oletko käyttänyt alkoholijuomia 12 viime kuukauden aikana?” vastausvaihtoehdon “en” vastanneet siten, että niille, jotka eivät ole käyttäneet alkoholia on annetut kokonaispistemääräksi nolla pistettä. Tarkastelussa riskikäytön pisterajoina on 20–64-vuotiailla miehillä vähintään 6 pistettä, 20–64-vuotiailla naisilla vähintään 5 pistettä, ja 65 vuotta täyttäneillä miehillä ja naisilla yli 4 pistettä saaneiden osuus.

Ylipainoisten osuus, %: Pituutta kysyttiin kysymyksellä: “Kuinka pitkä olet? Merkitse senttimetrin tarkkuudella”. Painoa kysyttiin kysymyksellä: “Miten paljon painat kevyissä vaatteissa? Merkitse kilogramman tarkkuudella”. Pituudesta ja painosta on laskettu kehon painoindeksi (BMI) jakamalla paino (kiloina) pituuden (metriä) neliöllä, kg/m2. Kehon painoindeksi on yleisimmin käytetty menetelmä lihavuuden asteen määrittämiseksi. Painoindeksi ≥= 25 kg/m2 on kansainvälisesti hyväksytty raja-arvo ylipainolle. Tarkastelussa ovat painoindeksin arvon vähintään 25 kg/m2 saaneiden osuus.

Joka kolmas kokee lääkärin vastaanottopalvelut riittämättömiksi

THL:n verkkosivujen⁴ sekä MoniSuomi 2022-aineistosta julkaistun tilastoraportin⁶ mukaan joka kolmas Suomeen muuttanut ulkomaalaistaustainen koki, ettei ollut saanut riittävästi lääkärin vastaanottopalveluja tarpeeseensa nähden kuluneen vuoden aikana. Osuus oli kasvanut selvästi, kun vuoden 2018 tietoja verrattiin vuoden 2022 tilanteeseen (25 % vrt. 33 %). Lääkärin vastaanottopalvelua tarvinneista riittämättömästi palvelua saaneiden osuus oli selvästi korkeampi ulkomaalaistaustaisilla verrattuna koko Suomen väestöön (33 % vrt. 25 %). Ikäryhmien tai sukupuolten välillä ei havaittu merkittäviä eroja. Myös Vantaalle muuttaneista ulkomaalaistaustaisista noin kolmannes koki saaneensa riittämättömästi lääkärin vastaanottopalveluja.

Vantaalle muuttaneista ulkomaalaistaustaisista hieman vajaa kolmannes koki myös hoitajan vastaanottopalvelujen saatavuuden riittämättömäksi. Osuus oli samaan suuruinen kuin koko Suomen ulkomaalaistaustaisessa väestössä. Ulkomaalaistaustaisen väestön kokema riittämätön hoitajan vastaanottopalvelujen saaminen oli kuitenkin koko väestöä yleisempää (27 % vrt. 17 %)⁴.

Mielenterveyspalveluita tarvinneista ulkomaalaistaustaisista lähes kaksi kolmesta (60 %) koki palveluiden saatavuuden Vantaalla riittämättömäksi. Osuus oli suurempi kuin koko Suomen ulkomaalaistaustaisilla (54 %)⁴. On kuitenkin hyvä tietää, että nämä luvut ovat puhtaita prosentti lukuja ilman vakiointeja, jolloin erot esimerkiksi ikä- tai sukupuolijakaumissa voivat vaikuttaa tuloksiin. Lisäksi hieman vajaa puolet (47 %) Vantaalle muuttaneista ulkomaalaistaustaisista koki hammaslääkäripalvelut riittämättömäksi niitä tarvittaessa. Vastaava osuus on Suomeen muuttaneilla ulkomaalaistaustaisilla selvästi koko väestöä suurempi (40 % vrt. 27 %)⁴.

Pitkät hoitojonot koettiin yleisimmäksi hoitoon pääsyn esteeksi⁴. Esimerkiksi Vantaalle muuttaneista ulkomaalaistaustaisista noin 60 prosenttia ilmoitti pitkien jonojen olevan este hoitoon pääsylle. Vastaavasti lähes puolet ilmoitti esteeksi korkeat asiakasmaksut ja noin 40 prosenttia yhteisen kielen puutteen.

Terveyspalveluita riittämättömästi saaneet palvelua tarvinneista, %: Perustuu kysymykseen: “Oletko mielestäsi saanut riittävästi seuraavia terveyspalveluita 12 viime kuukauden aikana? Huomioi kunnan, työterveyshuollon ja yksityisen palveluntarjoajan tuottamat palvelut.” Kysymyspatterin alakysymyksenä esitettiin erikseen mm. “lääkärin vastaanottopalvelut, hoitajan vastaanottopalvelut, mielenterveyspalvelut ja hammaslääkärin palvelut”. Vastausvaihtoehtoina esitettiin 1) en ole tarvinnut, 2) olisin tarvinnut, mutta en saanut, 3) olen käyttänyt, ei ollut riittävää, 4) olen käyttänyt, oli riittävää. Tarkastelusta poistettiin vastausvaihtoehdon 1) en ole tarvinnut vastanneet ja tämän jälkeen tarkastelussa ovat vastausvaihtoehdon 2) olisin tarvinnut, mutta en saanut, 3) olen käyttänyt, ei ollut riittävää vastanneiden osuus.

Tekijät, joiden koettiin haittaavan hoidon saantia, %:Perustuu kysymykseen: “Ovatko seuraavat asiat haitanneet terveyspalveluiden saamista 12 viime kuukauden aikana? Kysymys ei koske koronarokotuksessa tai -testissä käyntejä.”. Kysymyspatterissa esitettiin erikseen kysymykset mm. seuraavista “en tiennyt, miten hakeutua hoitoon, aukioloajat olivat hankalat, hoitopaikka oli hankalan matkan päässä, liian pitkät jonotusajat, liian korkeat maksut ja yhteisen kielen puuttuminen vaikeutti asioiden hoitamista ”. Vastausvaihtoehdot olivat: 1) aina, 2) useimmiten, 3) joskus, 4) ei koskaan. Tarkastelussa ovat vaihtoehdon 1), 2) tai 3) vastanneet.

Lähteet

1. MoniSuomi-tutkimuksen verkkosivusto (THL) 2. Suomeen muuttaneet pääkaupunkiseudulla MoniSuomi-tutkimuksen tulosten valossa 3. Pääkaupunkiseudun ulkomaalaistaustaisten terveys/psyykkinen kuormittuneisuus 4. MoniSuomi-tutkimuksen 2022–2023 perustulokset (THL) 5. Aikuisväestön hyvinvointi ja terveys – Terve Suomi 2022 (THL) 6. Ulkomaalaistaustaisen aikuisväestön terveys ja hyvinvointi – MoniSuomi 2022