Tiesitkö tämän Koivukylästä? Katso 10 yllättävää tietoa suuralueesta

Keskiaikainen lahjoitus muodostaa suuren osan nykyisestä Koivukylän suuralueesta

Tilallinen Anders Räckhals lahjoitti kahden ystävänsä kanssa kirkolle maata vastineeksi sielunmessusta. Helsingin pitäjän seurakunta sai lahjoituksen vuonna 1401.

Lahjoitetut maat muodostavat nykyään suuren osan Rekolan, Asolan, Koivukylän ja Havukosken alueesta. Anders Räckhalsin eli Rekolan Antin perintö säilyy myös Rekolan kaupunginosan nimessä.

Nykyisen Koivukylän alueelta tunnetaan 1500-luvulta viisi kantatilaa

Pejas-tilan muisto elää edelleen Peijaksen sairaalan nimessä. Muut kantatilat olivat Heikas, Lill Petas, Stor Petas ja Stors.

Koivukylän laajat pientaloalueet saivat alkunsa siirtokarjalaisten ja rintamamiesten asutustiloista

Ensimmäiset pientaloalueet perustettiin Rekolaan 1940-luvulla. Vuoden 1945 maanhankintalaki velvoitti seurakunnan luovuttamaan alueeltaan 115 tonttia siirtokarjalaisille ja rintamamiehille.

Suojeltu Havukosken lähiö on Vantaan merkittävin 1970-luvun aluerakentamiskohde

Havukosken lähiö on suojeltu rakennushistoriallisten arvojensa vuoksi vuoden 2019 maakuntakaavassa. Alueella on säilynyt perinteinen Hanabölen kylän miljöö ja sitä ympäröivä viljelysmaisema. Ne ovat Vantaan merkittäviä kulttuuriympäristöjä.

Havukoskesta suunniteltiin aikanaan Itä-Vantaan keskusta. Sinne oli tarkoituksena rakentaa asuntoja jopa 100 000 asukkaalle. Alueella suu nyt noin 8 000 asukasta.

Asola on saanut nimensä sodanjälkeiseltä jälleenrakennuskaudelta

Asolan alueen ensimmäiset talot rakennettiin 1940- ja 1950-luvuilla rintamamiestalon mallipiirustusten mukaan. Taloihin asettuivat asumaan ne, jotka joutuivat muuttamaan talvisodan, jatkosodan ja Lapin sodan seurausten vuoksi. Asolan nimi tulee maatalousministeriön asutusasiainosastosta (ASO). Osasto vastasi jälleenrakennuksesta ja sodan vuoksi kotinsa menettäneiden asuttamisesta.

Koivukylän ja Korson suuralueiden välimaastossa on käynnistynyt kaupungin suurin liikuntahanke

Elmon urheilupuisto on 2020-luvun suurin liikuntahanke Vantaalla. Elmo levittäytyy noin 18 hehtaarin suuruiselle alueelle Asolanväylän varrelle.

Urheilupuistoon valmistuu uimahalli vuonna 2026. Uimahallia ympäröivä urheilupuisto rakennetaan vaiheittain tulevien vuosien aikana. 

Leinelän taidekaupunginosa on erityisesti lapsiperheiden suosiossa 

Leinelässä on tuotu taide eri muodoissaan osaksi julkisia tiloja. Asukkaat järjestävät yhdessä kaupungin kanssa yhteisöllisiä tapahtumia ja taidekierroksia. Leinelän varhaiskasvattajat ovat ottaneet taiteen mukaan päiväkotien toimintaan.

Koivukylän aseman vieressä luvallinen graffitiseinä

Varvikkokujalla sijaitsevalle 35 metrin pituiselle seinälle voi maalata omatoimisesti kuka tahansa. Seinä on ollut osa kokeilua vuoden 2024 ajan, ja sen jatkosta päätetään vuonna 2025.

Muoviset Futuro-talot valmistettiin alkujaan Vantaan Hiekkaharjussa

Avaruusalusta muistuttavia Futuro-taloja tehtiin Polykem Oy:n tehtaalla Hiekkaharjussa vuosina 1968–1978. Arkkitehti Matti Suurosen suunnittelemat talot olivat ellipsoidin muotoisia. Futuro-talojen halkaisija oli kahdeksan metriä ja korkeus enimmillään oli neljä metriä.

Ensimmäinen sarjavalmisteinen Futuro-talo on nyt näyttelykeskus WeeGeen omistuksessa ja nähtävillä Espoossa.

Suomen ensimmäinen metsäpäiväkoti toimii Leinelässä

Metsäryhmä Naavanuppuset viettää aamupäivänsä päiväkodin lähimetsässä. Ryhmässä on 3–4-vuotiaita lapsia. Olosuhteiden salliessa he nauttivat lounaan ja päivänokoset metsän siimeksessä.

Metsä ruokkii lasten uteliaisuutta ja halua oppia ympäristöstä. Lasten kanssa harjoitellaan myös luonnon kunnioittamista.