Luonto otetaan huomioon kaupungin suunnittelussa yhä paremmin

Artikkeli

Uusien asuntojen, palvelujen ja katujen rakentaminen vaatii usein metsän kaatamista. Luontohaittoja pystytään kuitenkin minimoimaan, ja aiheutettua haittaa voidaan hyvittää parantamalla luonnon tilaa muualla. 

Sorsa lammen rannalla.

Vantaan ottaa periaatteekseen, ettei vantaalaisen luonnon monimuotoisuutta heikennetä, vaikka kaupunkiin rakennetaan paljon uutta.  

“Käytännössä tämä tarkoittaa, että luonnolle aiheutettua haittaa pyritään eri tavoin välttämään, ja se haitta, joka joudutaan uutta rakennettaessa aiheuttamaan, hyvitetään”, kertoo ympäristösuunnittelija Ville Selonen. 

Kaavoitus ohjaa monimuotoisten luontoalueiden säilyttämiseen

Rakentaminen on suurin yksittäinen asia, joka aiheuttaa haittaa luonnolle. Kun rakennetaan uusille alueille, joudutaan usein kaatamaan metsää. 

Kaikki uusi rakentaminen vaatii, että rakennettavalla alueella on voimassa oleva, rakentamisen salliva asemakaava. Siksi kaupungin ensisijainen keino ohjata rakentamista kaupungin alueella on kaavoitus.  

Vantaan tavoitteena on säästää mahdollisimman paljon luontoalueita, ja ohjata rakentaminen kaavoituksella jo rakennetuille kaupunkialueille. Erityisesti rakentamista halutaan ohjata hyvien joukkoliikenneyhteyksien, kuten raiteiden, varteen.  

Koko Vantaan alueella on voimassa yleiskaava, jossa on määritelty, mitkä Vantaan alueet varataan mm. asuinalueiden, yritysalueiden tai merkittävien liikenneväylien rakentamiseen. Lisäksi yleiskaavaan on merkitty Vantaan arvokkaimmat luontoalueet, joille ei tulla rakentamaan. Nämä ovat alueita, jotka ovat luonnon monimuotoisuudelle erityisen tärkeitä. Niillä on esimerkiksi vanhaa puustoa ja monipuolinen lajisto.

Yleiskaavan lisäksi luontoalueiden säästämiseen ohjataan rajatuille alueille tehtävillä asemakaavoilla. Asemankaavojen laajuus vaihtelee useiden korttelien laajuisesta alueesta yksittäisen tontin kokoiseen alueeseen.

Asemakaavaa laadittaessa selvitetään kaavoitettavan alueen mahdolliset luontoarvot, kuten se, elääkö alueella uhanalaisia kasvi- tai eläinlajeja. Jos kaavoitettavan alueen jollain osalla on tällaisia tärkeitä luontoarvoja, pyritään kyseinen alue rajaamaan rakentamisen ulkopuolelle.  

Joskus luontoalueelle rakentaminen on perusteltua - haitat minimoiden

Joskus rakentaminen luontoalueillekin on kuitenkin perusteltua. Luontoalueille sallitaan rakentamista, jos se on esimerkiksi kaupungin kehityksen ja hiilineutraaliustavoitteiden näkökulmasta perusteltua.  

On esimerkiksi liikenteen päästöjen vähentämisen näkökulmasta tarkoituksenmukaista keskittää rakentamista hyvien liikenneyhteyksien varteen, kuten junaradan läheisyyteen. Tällöin alueella asuvat ja työskentelevät voivat käyttää julkista liikennettä, mikä vähentää liikenteen päästöjä.

Jos luontoalueille päädytään rakentamaan, tehdään kaksi asiaa. Yhtäältä haitta pyritään minimoimaan vahingoittamalla mahdollisimman vähän luontoa. Luontohaitan minimointiin voidaan ohjata asemakaavassa.

Lisäksi se haitta luonnolle, joka haitan minimoinnin jälkeen vielä aiheutuu, hyvitetään.  

Luontohaitan hyvityksen periaatteet 

Luontohaitan hyvitys tarkoittaa, että jonkin toisen luontoalueen tilaa parannetaan, tukemalla luontoalueen muuttumista monimuotoisemmaksi. Esimerkiksi talousmetsää voidaan ennallistaa luonnontilaisemmaksi. Hyvitystä kutsutaan ekologiseksi kompensaatioksi.  

Vantaa ottaa vähitellen käyttöön ekologisen kompensaation kaikissa niissä kaavahankkeissa, joista aiheutuu haittaa luonnon monimuotoisuudelle. Hyvityksen toteuttaa ja sen kulut maksaa haitan aiheuttaja.  

Hyvitystä edellytetään aina, jos joudutaan rakentamaan alueille, joilla on monimuotoista luontoa. Käytännössä monimuotoinen luonto tarkoittaa ilman ihmisen vaikutusta luonnossa syntyneitä luontotyyppejä, joita ovat esimerkiksi lehto ja kangasmetsä.

Sen sijaan haittaa, joka aiheutuu ihmisen luomille luontoalueille, ei hyvitetä. Tällaisia ovat muun muassa puistot ja umpeen kasvamassa olevat pellot. Näillä alueilla luonto on usein lajistoltaan yksipuolista.

Avainsanat

Luonnon monimuotoisuus Asukaslehti 2/2025