Kielet ja kansalaisuudet

Vuonna 2024 suomenkielisten osuus tippui Vantaalla alle 70 prosentin. Väestöstä 69,1 prosenttia oli suomenkielisiä, 2,1 prosenttia ruotsinkielisiä ja 28,7 prosenttia vieraskielisiä. Saamenkielisiä oli 26 henkeä. Suomen- ja ruotsinkielisten osuudet ovat laskeneet koko 2000-luvun ajan ja vieraskielisten osuus on noussut. Vielä 2000-luvun alussa Vantaan väestöstä suomenkielisiä oli 92 prosenttia. Pudotus on ollut suurin Hakunilan suuralueella, jossa suomenkielisiä on lähes 7 200 vähemmän kuin 2000-luvun alussa. Suomenkielisten osuus on laskenut 91 prosentista 61 prosenttiin.

Vantaalla asui 5 350 ruotsinkielistä vuonna 2024. Ruotsinkielisten osuus on vuosituhannen vaihteen 3,4 prosentista pikkuhiljaa laskenut 2,1 prosenttiin. Ruotsinkielisten osuuksissa ei ole nykyään isoja eroja suuralueittain. Vuonna 2024 ruotsinkielisten osuus oli matalin Korsossa (1,4 %) ja korkein Aviapoliksessa (2,6 %).

Vuonna 2024 Vantaalla asui 72 150 vieraskielistä (äidinkieli muu kuin suomi, ruotsi tai saame), mikä oli 28,7 prosenttia koko väestöstä. Vantaan jälkeen suhteellisesti eniten vieraskielisiä asui Espoossa (25 %), Närpiössä (21,8 %) ja Helsingissä (20,4 %). Koko Suomessa vieraskielisten osuus oli 10,8 prosenttia.

Vieraskielisten osuus kasvoi Vantaalla edellisvuodesta 1,8 prosenttiyksikköä. Vantaan väestö kasvoi jo viidettä vuotta peräkkäin ainoastaan vieraskielisten ansiosta. Vuonna 2024 vieraskielisten määrä lisääntyi 5 570 hengellä, kun kotimaankielisten määrä väheni 1 740 hengellä. Vantaa oli kuudesta suurimmasta kaupungista ainoa, jossa kotimaankielisten määrä väheni.

Vieraskielisten osuus koko väestöstä vaihtelee ikäryhmän mukaan. Vuonna 2024 eniten vieraskielisiä oli 30–44-vuotiaissa sekä 0–6-vuotiaissa, joihin kuuluvista vantaalaisista 37–40 prosenttia oli vieraskielisiä. Väliin jäävissä ikäryhmissä, 7–15- ja 16–29-vuotiaissa, vieraskielisiä oli noin 34 prosenttia. Vanhemmissa ikäryhmissä osuudet olivat selvästi alhaisempia ja esimerkiksi 60 vuotta täyttäneistä ainoastaan yhdeksän prosenttia oli vieraskielisiä.

Vantaan osa-alueet eroavat toisistaan vieraskielisten osalta. Vuonna 2024 vieraskielisten osuus oli pienin Aviapoliksen (21 %) ja suurin Hakunilan suuralueella (37 %). Iän mukaan tarkasteltuna kaikilla suuralueilla vieraskielisten osuus oli suurin joko 0–6-vuotiaissa tai 30–44-vuotiaissa.

Kaupunginosista suhteellisesti eniten vieraskielisiä asui Havukoskella ja Länsimäessä, joissa vieraskielisiä oli yli puolet alueen väestöstä (55–57 %). Seuraavaksi suurin vieraskielisten osuus oli Hakunilassa (48 %) ja Mikkolassa (43 %). Alhaisin vieraskielisten osuus oli Sotungissa ja Helsingin pitäjän kirkonkylässä, alle kuusi prosenttia. 

Iän mukaan tarkasteltuna vieraskielisten osuus oli suurin Havukoskella ja Länsimäessä kaikissa alle 60-vuotiaiden ikäryhmissä. Eniten vieraskielisiä oli 0–6-vuotiaissa: Havukoskella 80 prosenttia ja Länsimäessä 76 prosenttia ikäluokasta. Seuraavaksi eniten vieraskielisiä oli molemmilla alueilla 7–15-vuotiaissa ja 30–44-vuotiaissa, vähintään 70 prosenttia ikäluokasta. 60 vuotta täyttäneiden vieraskielisten osuus oli selvästi suurin Veromiehen kaupunginosassa, 24 prosenttia.

Vantaalla puhuttiin äidinkielenä suomen, ruotsin ja saamen lisäksi 121 eri kieltä vuonna 2024. Vantaan yleisin vieras kieli oli venäjä, jota äidinkielenään puhui 4,3 prosenttia väestöstä. Sen jälkeen tulivat viro (3,4 %), arabia (2,4 %), albania (2,0 %) ja somali (1,3 %). 

Toisin kuin Helsingissä ja Espoossa, Vantaalla on enemmän venäjän- ja vironkielisiä kuin ruotsinkielisiä. Venäjänkielisten määrä on kasvanut koko ajan ja kahtena viime vuotena lisäystä on tullut 300–400 henkeä per vuosi. Vironkielisten kasvu alkoi hidastua 2010-luvun loppupuolella ja viimeiset kaksi vuotta määrä on jopa vähentynyt, yhteensä 185 hengellä. Vuonna 2024 Vantaalla asui 10 750 venäjänkielistä ja 8 500 vironkielistä.

Viime vuosina arabiankielisten määrä on kasvanut noin 400–500 ja albaniankielisten 400–700 henkeä vuosittain. Arabiankielisten määrä ohitti ruotsinkielisten määrän vuonna 2023 ja nykytahdilla myös albaniankielisiä tulee olemaan enemmän kuin ruotsinkielisiä. Vuonna 2024 Vantaalla asui 6 100 arabiankielistä, vajaa 5 400 ruotsinkielistä ja 5 000 albaniankielistä.

Kahtena viime vuotena kaikista eniten on kuitenkin kasvanut ukrainankielisten määrä, 900 hengellä vuonna 2023 ja 600 hengellä vuonna 2024. Ukrainankielisiä asui Vantaalla 2 130 henkeä vuonna 2024 ja se on noussut 10. yleisimmäksi vieraaksi kieleksi. Ukrainalaiset ovat voineet hakea kotikuntaoikeutta Suomesta vuoden 2023 maaliskuusta lähtien, kun he ovat asuneet maassa vähintään vuoden.

Iän suhteen tarkasteltuna vieraskieliset (32 vuotta) olivat vuonna 2024 keski-iältään selvästi nuorempia kuin ruotsinkieliset (44 v.) tai suomenkieliset (42 v.). Erot ikärakenteessa näkyvät hyvin alla olevassa kuviossa, jossa vieraskielisten huippu sijoittuu nuoriin aikuisiin. 60 vuotta täyttäneessä väestössä vieraskielisiä on suhteellisesti paljon vähemmän kuin suomen- tai ruotsinkielisiä.

Kun tarkastellaan yksittäisiä kieliä, on ikä- ja sukupuolijakauma varsin erilainen. Tarkasteluun on otettu mukaan suomen ja ruotsin lisäksi 25 yleisintä vierasta kieltä.

Vantaan koko väestössä alle 16-vuotiaita oli 17 prosenttia, 16-39-vuotiaita 35 prosenttia ja 40-64-vuotiaita 32 prosenttia. Tätä vanhempien ikäluokkien osuus oli 16 prosenttia. Alle 16-vuotiaita oli eniten somalin-, tamilin ja- urdunkielisissä, 30–32 prosenttia. 16–39-vuotiaita oli selvästi eniten nepalinkielisissä (70 %) sekä uzbekkin ja bengalin puhujissa (63 %). 40–64-vuotiaissa erottuivat thain- ja vironkieliset, joista 43–48 prosenttia kuului tähän ikäryhmään. Yli 64-vuotiaita oli eniten ruotsinkielisissä (27 %) ja suomenkielisissä (21 %). Muissa kielissä ikäryhmän osuus oli selvästi alhaisempi, sillä kolmanneksi eniten heitä oli venäjänkielisissä, kahdeksan prosenttia.

Vantaalla asuvista vieraskielisistä hieman yli puolet (54 %) oli miehiä, mutta yksittäisissä kielissä oli suuriakin eroja sukupuolten kesken. Suurin naisenemmistö oli thain kielessä, jonka puhujista 79 prosenttia oli naisia. Seuraavaksi naisvaltaisin kieli oli tagalog 59 prosentin osuudellaan. Selvästi miesvoittoisin kieli oli uzbekki, jonka puhujista 83 prosenttia oli miehiä. Toiseksi eniten miehiä oli romaniankielisissä (62 %).

Vantaalla asui 46 100 ulkomaan kansalaista vuonna 2024, mikä oli 18,3 prosenttia koko väestöstä. Ulkomaan kansalaisista 50 prosenttia oli tullut Euroopasta, 38 prosenttia Aasiasta ja 10 prosenttia Afrikasta. Muiden maanosien osuus oli ainoastaan kolme prosenttia. Euroopan kansalaisista 60 prosenttia oli tullut Vantaalle toisesta EU-maasta. 

Euroopasta tulleiden osuus oli korkeimmillaan ennen 2010-luvun puoliväliä, 65 prosenttia kaikista ulkomaan kansalaisista. Alla olevassa kuviossa Eurooppa on jaettu EU:n alueelta ja muualta Euroopasta tulleisiin. EU-kansalaisten osuus on laskenut viimeiset kymmenen vuotta. 2010-luvun puolivälissä EU-kansalaisten osuus nousi 46 prosenttiin, josta se on vuosi vuodelta laskenut nykyiseen 30 prosenttiin. Samaan aikaan Aasian kansalaisten määrä alkoi selvemmin kasvaa ja osuus on noussut 2010-luvun puolivälin 23 prosentista 38 prosenttiin. Nykyisin Vantaalla asuu siis selvästi enemmän Aasian maiden kansalaisia kuin EU-maiden kansalaisia.

Kun tarkastellaan muuta Eurooppaa ilman EU-kansalaisia, on muun Euroopan osuus kasvanut viime vuosina. Vuonna 2024 joka viides Vantaalla asuva ulkomaan kansalainen oli tullut muusta Euroopasta. Afrikan alueelta tulleita oli joka kymmenes ja osuus on hieman laskenut 2010-luvun alkuun verrattuna.

Alla olevasta kuviosta näkee, miten paljon eri alueiden kansalaisuudet ovat Vantaalla määrällisesti lisääntyneet vuosina 2010–2024. EU-kansalaisten määrä on lisääntynyt 4 600 asukkaasta 13 900 asukkaaseen ja muiden eurooppalaisten 3 400 asukkaasta 9 300 asukkaaseen. Aasian kansalaisten määrässä on tapahtunut hurja kasvu. Vuonna 2010 aasialaisia asui Vantaalla 3 100 henkilöä, kun vuonna 2024 määrä oli kasvanut jo 17 300 henkilöön. Viimeisten viiden vuoden aikana Aasian kansalaisten määrä on kaksinkertaistunut.

Alla olevassa kuviossa Aasian maanosa on jaettu neljään ryhmään, jotta nähdään tarkemmin eri alueilta tulleiden kehitystä. Ensimmäinen kasvuaalto tuli 2010-luvun jälkipuoliskolla Länsi- ja Keski-Aasiasta. Alueen kasvu on jatkunut 2020-luvullakin, mutta viimeisinä vuosina hieman hitaammin. Länsi- ja Keski-Aasian suurimmat ryhmät Vantaalla ovat irakilaiset, 2 300 henkeä, ja uzbekistanilaiset, 1 500 henkeä. Näiden kansalaisuuksien määrä on myös kasvanut eniten vuodesta 2010. Suhteellisesti kasvu on ollut suurinta Syyrian kansalaisilla, koska heitä asui Vantaalla hyvin vähän 2010-luvun alussa.

Etelä-Aasian kansalaisten määrä on kasvanut etenkin 2020-luvulla. Kasvu on ollut niin jyrkkää, että Vantaalla asuu jo enemmän Etelä-Aasian alueen kansalaisia kuin Länsi- ja Keski-Aasian kansalaisia. Vuodesta 2010 vuoteen 2024 ryhmään kuuluvien osuus on kasvanut 700 hengestä 6 300 henkeen. Suurin ryhmä ovat Intian kansalaiset, 1 540 henkeä, mutta vähintään tuhat henkeä on myös Afganistanin, Nepalin ja Bangladeshin kansalaisia. Vuodesta 2010 lähtien määrällisesti eniten on kasvanut intialaisten määrä ja suhteellisesti nepalilaisten. 

Kaakkois-Aasian suurin ryhmä ovat filippiiniläiset, 1 400 henkeä, ja heidän osuutensa on kasvanut sekä määrällisesti että suhteellisesti eniten. Seuraavaksi suurimmat Kaakkois-Aasian kansalaisuudet ovat vietnamilaiset ja thaimaalaiset. Itä-Aasian kansalaisista valtaosa (87 %) on kiinalaisia, joiden määrä on kasvanut 200 hengestä 1 200 henkeen vuosina 2010−2024.

Kun tarkastellaan yksittäisiä maita vuonna 2024, kaikista Vantaalla asuvista ulkomaan kansalaisista 21 prosenttia oli tullut Virosta, 7 prosenttia Venäjältä ja 6 prosenttia entisen Serbian ja Montenegron alueelta.

Vuonna 2024 eniten kasvoi Ukrainan kansalaisten määrä, 670:lla. Se oli kuitenkin 330 vähemmän kuin vuonna 2023. Seuraavaksi eniten kasvoivat Filippiineiltä, Nepalista, Intiasta ja Bangladeshista tulleiden määrät, noin 300 henkeä per kansalaisuus. Kaikkien näiden maiden kansalaisuuksien määrä on selvästi kasvanut viimeiset kolme vuotta. 

Kun kansalaisuuksien määrän kasvua tarkastellaan viimeisen kolmen vuoden ajalta yhteensä (2022–2024), on kärjessä edelleen ukrainalaiset 1 800 hengen kasvullaan. Seuraavaksi eniten on kasvanut entisen Serbia ja Montenegron (+1 018) sekä Filippiinien kansalaisten (+832) määrät.

Ulkomaalaistaustaisiksi määritellään henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Vuonna 2024 Vantaalla asui 73 500 ulkomaalaistaustaista, joka oli 29,2 prosenttia koko väestöstä. Ulkomaalaistaustaisia on huomattavasti enemmän kuin ulkomaan kansalaisia (46 100 henkilöä), joten tässä kappaleessa käsitellään lyhyesti ulkomaalaistaustaisten määrän kehitystä.

2010-luvun alussa ulkomaalaistaustaisia asui Vantaalla hieman yli 20 000 henkilöä, josta määrä on vuosi vuodelta kasvanut nykyiseen 73 500 henkilöön. Vaikka kasvu on ollut suhteellisen nopeaa, on Suomessa syntyneiden osuus pysytellyt samalla tasolla. Kaikkina näinä vuosina noin joka viides ulkomaalaistaustainen on syntynyt Suomessa. Afrikkalaistaustaisilla osuus on muita taustamaanosia suurempi, sillä 31 prosenttia Vantaalla asuvista afrikkalaistaustaisista on syntynyt Suomessa.

Alla olevasta kuviosta näkee, miten paljon ulkomaalaistaustaisten määrät ovat Vantaalla lisääntyneet taustamaan mukaan. Eurooppalaistaustaisia asui Vantaalla 2010-luvun alussa 11 400 henkeä, josta määrä on kasvanut 33 200 henkeen vuonna 2024. Kun Eurooppa jaetaan EU:hun ja muuhun Eurooppaan, niin EU-taustaisten määrä on lisääntynyt 4 000 asukkaasta 13 600 asukkaaseen ja muiden eurooppalaistaustaisten 7 300 asukkaasta 19 600 asukkaaseen.

Aasialaistaustaisten määrä on ollut jyrkässä kasvussa 2010-luvun loppupuolelta lähtien. Vuonna 2010 aasialaistaustaisia asui Vantaalla 5 300 henkilöä, kun vuonna 2024 määrä oli kasvanut 27 500 henkilöön. Afrikkalaistaustaisia oli 2010-luvun alussa 3 200 henkilöä, josta se on kasvanut 10 200 henkilöön.

Kun tarkastellaan yksittäisiä maita, 12 000 henkilön taustamaa oli joko Venäjä tai entinen Neuvostoliitto vuonna 2024. Tämä oli 16 prosenttia kaikista ulkomaalaistaustaisista. Viro oli taustamaana 9 600:lla (13 %) ja Irak 4 700 ulkomaalaistaustaisella (6 %).

Vuonna 2024 Suomen kansalaisuus myönnettiin 1 322 Vantaalla asuvalle ulkomaalaiselle, mikä oli toiseksi suurin määrä koko 2000-luvulla. Tätä enemmän kansalaisuuksia myönnettiin vuonna 2023, peräti 1 500 ulkomaalaiselle. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kansalaisuuden saaneita on ollut vuosittain keskimäärin 1033.

Vuonna 2024 Suomen kansalaisuuden saaneissa oli edustajia 86 eri kansalaisuudesta, mutta eniten kansalaisuuksia myönnettiin irakilaisille (17 % kaikista kansalaisuuden saaneista). Seuraavaksi eniten kansalaisuuksia myönnettiin venäläisille (11 %) sekä virolaisille ja afganistanilaisille (6 %). Vuosina 2003–2022 venäläiset olivat suurin kansalaisuuden saanut ryhmä, mutta vuosina 2023–2024 irakilaisia on ollut selvästi enemmän. 

Koko Suomessa kansalaisuuksia myönnettiin 11 500 ulkomaan kansalaiselle. Mutta toisin kuin Vantaalla, koko Suomessa eniten kansalaisuksia myönnettiin venäläisille ja vasta toiseksi eniten irakilaisille.

Kun ajanjaksoa pidennetään 2020-lukuun, voidaan kansalaisuuden saaneita tarkastella sukupuolen ja iän mukaan. Tarkastelussa ovat mukana kansalaisuudet, joissa oli vähintään 30 Suomen kansalaisuuden saanutta ko. ajanjaksolla. Vuosina 2020–2024 kansalaisuuden saaneista vantaalaisista hieman yli puolet oli naisia (52 %), mutta eri kansalaisuuksissa oli sukupuolten välisiä eroja. Suurin naisenemmistö kansalaisuuden saaneissa oli Thaimaan kansalaisilla (83 %), jonka jälkeen tuli Filippiinit (72 %) ja Sri Lanka (68 %). Miesenemmistö oli suurin Irakin (64 %) ja Pakistanin kansalaisilla (62 %).

Vuosina 2020–2024 Suomen kansalaisuuden saaneista 43 prosenttia oli alle 25-vuotiaita, joista yli puolet oli alle 15-vuotiaita. Seuraavaan ikäluokkaan, 25–54-vuotiaisiin, kuului 52 prosenttia, mutta tätä vanhempaa väestöä kansalaisuuden saaneissa oli varsin vähän. Ainoastaan viisi prosenttia oli vähintään 55-vuotiaita. 

Eri kansalaisuuksissa oli eroja myös iän mukaan. Suomen kansalaisuuden saaneista alle 25-vuotiaiden osuus oli suurin kamerunilaisilla (58 %) ja alhaisin ruotsalaisilla (14 %). 25–54-vuotiaiden ikäluokkaan kuului eniten marokkolaisia (74 %) ja vähiten virolaisia (38 %). Vanhimmassa, 55 vuotta täyttäneiden, ikäryhmässä osuus oli suurin ruotsalaisilla (28 %). Monen maan kohdalla tähän ryhmään ei kuulunut yhtään henkilöä, vaan kaikki kansalaisuuden saaneet olivat alle 55-vuotiaita.

PALAA VANTAAN VÄESTÖ 2024/2025 PÄÄSIVULLE