Tiesitkö tämän Kivistöstä? Katso 10 yllättävää tietoa suuralueesta
Puukerrostalo Puumera oli valmistuessaan vuonna 2015 pinta-alaltaan tiettävästi Euroopan suurin yksittäinen puukerrostalo.
Kivistössä on enemmän puurakennuksia kuin missään muualla Vantaalla
Vantaa tunnetaan puurakentamisesta, ja Kivistössä puutaloja on erityisen paljon. Suuralueella on puukerrostaloja, perinteisiä pientaloalueita ja maatiloja sekä vanhaa kartanomiljöötä. Kivistön koillispuolelle on kaavoitettu puurakentamiseen tarkoitettu Puu-Kivistön alue.
Puutuoteteollisuus ja Kuntaliitto palkitsivat Vantaan vuonna 2024 julkisen puurakentamisen edelläkävijänä. Puurakentamisella pyrimme myös pienentämään hiilijalanjälkeä ja vähentämään hiilipäästöjä.
Keimolan ja Kivistön alue tunnettiin pitkään Marja-Vantaana
Nimi sai alkunsa alueelle suunnitellusta junaradasta, Marja-radasta eli Martinlaakson radan jatkeesta. Martinlaakson radan ja pääradan yhdistämistä suunniteltiin 1970-luvulta saakka aina 2000-luvulle asti.
Marja-radan sijasta valmistui vuonna 2015 kehärata. Se yhdisti Martinlaakson radan Länsi-Vantaaseen ja toi suoran junayhteyden lentoasemalle. Kehäradan myötä Vantaalle rakennettiin uusia kaupunginosia ja yritysalueita, kuten Leinelä ja Vehkala.
Keimolan moottoriradan muisto säilyy Keimolanmäen asuinalueen paikannimissä ja katuverkossa
Keimolanmäki on uusi asuinalue Keimolan vanhan moottoristadionin paikalla. Ensimmäiset uudet asuintalot valmistuivat sinne vuonna 2016. Alueella oli moottorirata vuosina 1966–1978.
Urheiluhistoria elää alueen paikannimissä, joita ovat muun muassa Ajolenkki, Ajoportti, Lincolninaukio, Ruutulipunkuja, Saunalenkki, Vauhtikuja ja Varikkokaarre.
Lincolninaukio viittaa Curt Lincolniin. Hän oli suomalainen autourheilija ja perusti Keimolan moottoriradan.
Saunalenkki muistuttaa moottoriradan kaarteesta, jossa oli tunnettu makkaramainos.
Vauhtikuja viittaa Keimolan moottorirataa edeltäneisiin Helsingin Eläintarhan ajoihin. Eläintarhan katuradan tunnusomainen kaarre tunnetaan nykyisin nimellä Vauhtitie.
Moottoristadionin valvontatorni on säilytetty soivana tilataideteoksena. Teoksen ympärillä on betoninen soittoalusta, joka värähtelee ympäristön liikkeestä. Kävijä voi siis muodostaa liikkumalla oman ääniteoksensa.
Ensimmäinen linja-autolinja kulki Keimolasta Helsinkiin jo 1930-luvulla
Vuoroja oli yksi aamulla ja yksi illalla. Keimolan asukkaat alkoivat 1940–50-luvuilla käydä yhä yleisemmin töissä Helsingissä ja bussivuoroja tuli lisää.
Marraskuussa 2023 Kivistöön avautui uusi bussiterminaali. Se sijaitsee Kiviksen kauppakeskuksen yhteydessä, ja se korvasi avautuessaan aseman vanhat linja-autopysäkit.
Vaihtoyhteyksiä voi nyt odotella lämpimissä sisätiloissa. Odotustilasta näkee kuudelle lähtölaiturille, ja tila on avoinna kauppakeskuksen aukioloaikoina.
Rakennuksen ympärille on tuotu vehreyttä rakentamalla kasvikumpareita. Terminaalin katoksen päällä on kasvikatto, joka imee ja pidättää sadevesiä.
Kivistön keskustassa toimi 1960-luvulla kaksi sekatavarakauppaa, joista sai tilaamalla lähes mitä hyvänsä
Kivistön keskustassa sijaitsi kahden sekatavarakaupan lisäksi myös Elannon ruokakauppa.
Toista sekatavarakauppaa kutsuttiin helsinkiläisen tavaratalon mukaan Kivistön stockaksi. Rakennuksessa oli monta myymälää. Niistä sai paperitavaraa, urheiluasuja ja sekatavaraa aina perämoottoreista televisioihin.
Loppuvuodesta 2023 Kivistöön avattiin Kaupunkikulttuurikeskus Mosaiikki ja Kauppakeskus Kivis. Alueen palvelut lisääntyivät kertaheitolla. Mosaiikissa on muun muassa kirjasto, nuorisotila, tapahtumatiloja ja hyvinvointialueen palveluja.
Ensimmäinen nainen kunnanvaltuuston puheenjohtajistossa oli Hjördis Allén Keimolasta
Maalaistalon emäntä Hjördis Allén oli silloisen Helsingin maalaiskunnan kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja 1960-luvun alussa.
Varapuheenjohtajistoon valittiin Allénin jälkeen muun muassa Marketta Johansson, Irma Rihtiniemi-Koski ja Ritva Markkula. Ensimmäinen naispuolinen puheenjohtaja Vantaan kaupunginvaltuustossa oli Kaarina Dromberg vuonna 1995.
Kivistön pientaloalueet saivat alkunsa, kun Keimolan kylässä lohkottiin asuntotontteja Linnan kartanon maista
Tonttien lohkominen alkoi 1950-luvun alussa. Keimolan alueelle rakennettiin muutamien vuosien kuluessa yli 200 omakotitalon kylä.
1960-luvulla rakentaminen levittäytyi muun muassa Kannistoon, Koivupäähän, Vestraan, Riipilään ja Männikköön.
Kivistö tunnettiin 1950-luvulla öljylamppukylänä
Kivistön omakotitaloaluetta alettiin rakentaa 1950-luvulla, mutta sinne ei aluksi saatu vedettyä sähköjä Keimolan radiomaston vuoksi. Avosähköjohtojen pelättiin aiheuttavan radioliikenteeseen häiriöitä.
Kivistö sai sähkövalot vuonna 1957, kun asukasyhdistys oli perustanut oman sähköyhtiön. Ensimmäiset sähköjohdot vedettiin koemielessä radiomastoa lähinnä olevaan taloon. Työtä jatkettiin, kun johdot eivät aiheuttaneetkaan häiriöitä radioliikenteeseen.
Ensimmäinen kirjallinen maininta Keimolan kylästä on vuodelta 1527
Kylästä tunnetaan ainakin suurimmat tilat Linna, Backas, Gyras, Saras ja Petas. Ne mainitaan vuodelta 1540 olevassa maakirjassa.
1500-luvun kuuluisimmat kivistöläiset olivat Martinkylässä asuneet talonpoikaispurjehtijat Göran ja Per Bonde
Bonden veljekset kuljettivat Suomenlahden yli Rääveliin eli nykyiseen Tallinnaan halkoja, lautaa, nahkoja ja tervaa. Heillä oli käytössään jaalatyyppisiä aluksia.
Tutustu Kivistön suuralueeseen kuvin
Palvelut keskittyvät Kivikseen, Colosseum-kortteliin sekä Topaasi- ja Safiiriaukioille. Kaupunkitaidetta edustavat Kaisa Berryn Pilviportti, Kaarina Kaikkosen Kotikuusi ja moottoriradan tornin tilataide. Katrinebergin kartanossa on yhteisöllisiä tapahtumia. Vestran metsiä on ennallistettu.
