Väestön ennakkotiedot vuonna 2025
Vantaan väestö kasvoi vuoden 2025 aikana 2 045 asukkaalla, joka oli lähes 1 800 henkeä vähemmän kuin edellisvuonna. Väestönkasvun väheneminen johtuu suurelta osin pienentyneestä maahanmuutosta, mutta myös kotimaan muuttotappio lisääntyi. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen ennakkotietoihin.
Vantaan väestönkasvu tippui edellisistä vuosista
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Vantaan väkiluku oli 253 314 vuoden 2025 lopussa. Väestö kasvoi 2 045 asukkaalla (0,8 %), joka toteutuessaan olisi 1 780 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2024. Vuodesta 2010 lähtien väestönkasvu on jäänyt tätä alhaisemmaksi ainoastaan kerran, vuonna 2021.
Maahanmuutto laski huippuvuosia edeltävälle tasolle
Väestönkasvun väheneminen johtui suurelta osin pienentyneestä maahanmuutosta. Vantaa sai ennakkotietojen perusteella ulkomailta muuttovoittoa 2 150 henkilöä, joka oli 1 450 henkeä vähemmän kuin vuonna 2024. Ulkomaan nettomuutto kohosi historiallisen korkeaksi vuosina 2022–2024, mutta nyt palattiin huippuvuosia edeltävälle tasolle.
Kotimaan nettomuutto jäi puolestaan negatiiviseksi, sillä Vantaalta muutti 730 henkeä enemmän muualle Suomeen kuin sieltä muutettiin Vantaalle. Verrattuna vuoteen 2024, kotimaan muuttotappio kasvoi 300 hengellä.
Vuonna 2025 Vantaalla syntyi 2 570 vauvaa ja kuolleita oli 1 760 henkeä. Luonnollinen väestönkasvu (+808) oli samalla tasolla kuin edellisvuonna.
Muuttoliike Helsingin kanssa kääntyi miinukselle
Ulkomailta saadun muuttovoiton (+2 150) lisäksi Vantaa sai muuttovoittoa Helsingin seudun ulkopuolisesta Suomesta, 960 henkeä. Tämä oli yli 400 enemmän kuin vuonna 2024. Suurimmat muuttovoitot Vantaa keräsi Jyväskylästä ja Vaasasta, 130 henkeä kummastakin.
Merkittävin muutos kotimaan muuttoliikkeessä oli se, että Vantaa kärsi muuttotappiota Helsingin kanssa lähes 800 henkeä. Tätä ennen nettomuutto Helsingin kanssa on ollut miinuksella ainoastaan kerran, vuonna 1995, ja silloinkin muuttotappio jäi selvästi alhaisemmalle tasolle (-291). Vuosina 2018–2020 Helsingistä saatu muuttovoitto oli poikkeuksellisen korkealla tasolla, noin 2 000 henkeä vuosittain, mutta sen jälkeen muuttovoitto on tippunut rajusti joka vuosi. On kuitenkin syytä huomioida, että Helsingin kotimaan muuttovoitto kohosi ennätyksellisen korkeaksi vuonna 2025 eli Helsinki sai poikkeuksellisen paljon muuttovoittoa muualtakin kuin Vantaalta.
Vantaa menetti jälleen eniten väestöään Helsingin seudun kehysalueelle eli KUUMA-kuntiin. Ennakkotietojen perusteella muuttotappiota kertyisi vajaa 900 henkeä, joka olisi samaa tasoa kuin vuonna 2024. Kun katsotaan yksittäisiä KUUMA-kuntia, Vantaan muuttotappio oli suurinta Tuusulan (-270) ja Nurmijärven kanssa (-190). Viiden vuoden ajan Vantaa on menettänyt väestöään myös Espooseen, mutta vuonna 2025 muuttotappio (-58) jäi edellisvuosia pienemmäksi.
Kotimaankielisten poismuutto jatkuu edelleen
Viimeiset viisi vuotta Vantaa on kärsinyt kotimaan muuttotappiosta, mutta sitä kertyy ainoastaan kotimaankielisistä. Vantaa menettää siis muualle Suomeen kotimaankielistä väestöä, mutta saa muuttovoittoa vieraskielisistä. Vuoden 2025 ennakkotietojen mukaan kotimaankielisten muuttotappio oli lähes 1 900 henkeä, joka oli 200 enemmän kuin edellisvuonna. Vieraskielisistä Vantaa sai muuttovoittoa vajaa 1 200 henkeä, joka oli sata vähemmän kuin vuonna 2024.
Kun kotimaan nettomuuttoa vuonna 2025 tarkastellaan kymmenen suurimman kaupungin osalta, sai Helsinki selvästi eniten muuttovoittoa kotimaankielisistä, 3 000 henkeä. Toisessa päässä erottui Vantaa, jossa kotimaankielisten nettomuutto oli 1 900 henkeä miinuksella. Vantaan lisäksi ainoastaan Pori menetti kotimaankielistä väestöä. Vieraskielisestä väestöstä muuttovoittoa sai eniten Helsinki (+3 000), jonka jälkeen tulivat Espoo ja Vantaa (~1 200).
Vantaan väestönkasvu viidenneksi suurinta
Kaikista Suomen kunnista väestö kasvoi vuoden 2025 ennakkotietojen mukaan eniten Helsingissä, 11 500 asukkaalla. Seuraavaksi eniten väestö kasvoi Espoossa (5 350), Turussa (3 740), Tampereella (3 350) ja Vantaalla (2 045). Helsingin ja Turun väestönkasvu on ollut erittäin korkealla tasolla viimeiset kolme vuotta. Helsingin saama yli 11 000 hengen väestönkasvu olisi toteutuessaan jopa kaikista suurin vuodesta 1990 lähtien. Espoossa, Tampereella ja Vantaalla väestönkasvu on sen sijaan selvästi pienentynyt viimeisten kahden vuoden aikana.
Vuoden 2025 ennakkotietojen mukaan luonnollinen väestönkasvu oli suurinta Espoossa (+1 628), jonka jälkeen tulivat Helsinki (+1 313) ja Vantaa (+808). Kotimaan muuttoliikkeessä selkeä ykkönen oli Helsinki, joka keräsi muualta Suomesta yhden suurimmista muuttovoitoistaan, lähes 6 000 henkeä. Seuraavaksi eniten kotimaan muuttovoittoa saivat Turku (+1 689) sekä Espoo ja Tampere (~1 400). Maahanmuutossakin kärkisijalle ylsi Helsinki, joka sai ulkomailta muuttovoittoa 4 400 henkeä. Helsingin jälkeen tulivat Espoo ja Turku (~2 400).
Kaikista Suomen kunnista kotimaan muuttoliike oli eniten miinuksella Lappeenrannassa (-767), mutta Vantaa ei jäänyt kauaksi tästä 730 hengen muuttotappiollaan. Kymmenestä suurimmasta kaupungista Vantaan lisäksi Porin, Jyväskylän ja Oulun kotimaan nettomuutto jäi miinukselle.
Vantaa on edelleen Suomen neljänneksi suurin kaupunki ja ero kolmantena olevaan Tampereeseen on vain kasvanut. Ennakkotietojen mukaan Tampereella asui lähes 10 200 asukasta enemmän kuin Vantaalla.
Maahanmuuttajista 40 prosenttia oli tullut Vantaalle Aasiasta
Maahanmuuttoja voidaan tarkastella myös lähtömaanosan mukaan. Vuoden 2025 ennakkotietojen perusteella Vantaalle ulkomailta muuttaneista 40 prosenttia oli tullut Aasiasta ja 30 prosenttia Euroopasta. Afrikasta muuttaneiden osuus oli viisi prosenttia ja Amerikoista muuttaneiden vain kaksi prosenttia. 23 prosentilla lähtömaanosa oli jokin muu tai tuntematon.
Kaikista ulkomailta Suomeen muuttaneista 38 prosenttia oli tullut Aasiasta ja 33 prosenttia Euroopasta. Kuudesta suurimmasta kaupungista Aasiasta muuttaneiden osuus oli suurin Tampereella (49 %) ja alhaisin Helsingissä (35 %). Euroopasta muuttaneiden osuus vaihteli Helsingin 38 prosentista Oulun ja Tampereen 26 prosenttiin. Afrikasta muuttaneiden osuus oli korkein Oulussa (9 %) ja Amerikoista muuttaneiden Helsingissä (7 %). Lähtömaanosa oli monella maahanmuuttajalla tuntematon, sillä osuus vaihteli alueesta riippuen 15 prosentista 23 prosenttiin.
Lasten osuus laskee, 75 vuotta täyttäneiden kasvaa
Ennakkotietojen mukaan Vantaan väestöstä 0–6-vuotiaita oli 7,1 prosenttia, 7–15-vuotiaita 10,1 prosenttia ja 65 vuotta täyttäneitä 16 prosenttia. Alle kouluikäisten osuus on laskenut melko nopealla tahdilla yli kymmenen vuotta ja kouluikäistenkin (7–15-vuotiaat) osuus on ollut laskusuunnassa useamman vuoden ajan.
Kun katsotaan vanhempia ikäryhmiä, 65–74-vuotiaiden osuus ehti pienentyä seitsemän vuoden ajan, kunnes vuonna 2025 lasku pysähtyi 8,2 prosenttiin. 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmä on kuitenkin kasvanut koko ajan ja vuodesta 2024 vuoteen 2025 osuus kohosi 7,6 prosentista 7,8 prosenttiin. Jo kahden vuoden ajan Vantaalla on ollut selvästi enemmän 75 vuotta täyttäneitä kuin alle kouluikäisiä.
Jos ikärakenteen muutokset jatkuvat samanlaisina, niin vuosikymmenen loppupuolella Vantaalla asuu enemmän 65 vuotta täyttäneitä kuin alle 15-vuotiaita. Vuoden 2025 ennakkotietojen mukaan Vantaan väestöstä alle 15-vuotiaita oli 17,2 prosenttia ja 65 vuotta täyttäneitä 16 prosenttia.
30 prosenttia vantaalaisista vieraskielisiä
Vuoden 2025 ennakkotietojen mukaan Vantaalla asui 76 100 vieraskielistä, joka oli 30 prosenttia koko väestöstä. Vantaalla asuvista miehistä 31,8 prosenttia oli vieraskielisiä ja naisista 28,2 prosenttia.
Suurimmissa kaupungeissa seuraavaksi eniten vieraskielisiä asui Espoossa (26 %) ja Helsingissä (21,4 %). Koko Suomessa vieraskielisiä oli 11,5 prosenttia väestöstä. Kaikissa kuudessa suurimmassa kaupungissa ja koko maassa vieraskielisten osuus oli miehissä suurempi kuin naisissa.
Vantaan suuralueilla vieraskielisten osuus oli suurin Hakunilassa (38 %) ja pienin Aviapoliksessa (22 %). Kaupunginosista suhteellisesti eniten vieraskielisiä asui Havukoskella ja Länsimäessä, joissa vieraskielisiä oli 56–58 prosenttia väestöstä. Seuraavaksi suurin vieraskielisten osuus oli Hakunilassa (49 %) ja Mikkolassa (43 %). Alhaisin vieraskielisten osuus oli Sotungissa, Linnaisissa ja Vestrassa, 5–6 prosenttia.
Myyrmäki kasvoi eniten
Vuoden 2025 ennakkotietojen mukaan väkirikkain suuralue oli Myyrmäki, jossa asui 62 600 asukasta. Seuraavaksi suurimmalla Tikkurilan suuralueella asui hieman yli 50 000 henkeä. Suuralueista Myyrmäki kasvoi sekä määrällisesti (+800) että suhteellisesti (1,3 %) eniten.
Vantaalla on edelleen viisi kaupunginosaa, joissa on yli 10 000 asukasta: Myyrmäki, Martinlaakso, Hakunila, Kivistö ja Pakkala. Vuoden 2025 aikana väestö kasvoi eniten Myyrmäen kaupunginosassa (+565), mutta suhteellisesti kasvu oli selvästi suurinta Veromiehessä (8,7 %).
Lopullinen väkiluku selvillä huhtikuussa
Vuoden 2025 lopulliset kuntatason väestötiedot ovat saatavilla huhtikuussa. Tarkempia tilastoja Vantaan väestöstä ja muuttoliikkeestä julkaistaan Vantaan väestö -sivustolla touko-kesäkuussa.