Kielet ja kansalaisuudet

Vuonna 2025 Vantaan väestöstä 68 prosenttia oli suomenkielisiä, 2,1 prosenttia ruotsinkielisiä ja 29,9 prosenttia vieraskielisiä. Saamenkielisiä Vantaalla asui 22 henkeä.

Suomen- ja ruotsinkielisten osuudet ovat laskeneet koko 2000-luvun ajan ja vieraskielisten osuus on noussut. Vielä 2000-luvun alussa Vantaan väestöstä 92 prosenttia oli suomenkielisiä. Pudotus on ollut suurin Hakunilan suuralueella, jossa suomenkielisiä on lähes 7 500 vähemmän kuin 2000-luvun alussa. Suomenkielisten osuus on laskenut Hakunilassa 90 prosentista 60 prosenttiin.

Vantaalla asui 5 270 ruotsinkielistä vuonna 2025. Ruotsinkielisten osuus on vuosituhannen vaihteen 3,4 prosentista pikkuhiljaa laskenut 2,1 prosenttiin. Ruotsinkielisten osuuksissa ei ole nykyään isoja eroja suuralueittain. Vuonna 2025 ruotsinkielisten osuus oli matalin Korsossa (1,4 %) ja korkein Aviapoliksessa (2,6 %).

Vuonna 2025 Vantaalla asui lähes 75 700 vieraskielistä (äidinkieli muu kuin suomi, ruotsi tai saame), mikä oli 29,9 prosenttia koko väestöstä. Vantaan jälkeen suhteellisesti eniten vieraskielisiä asui Espoossa (25,9 %), Närpiössä (22,5 %) ja Helsingissä (21,2 %). Koko Suomessa vieraskielisten osuus oli 11,4 prosenttia.

Vieraskielisten osuus kasvoi Vantaalla edellisvuodesta 1,2 prosenttiyksikköä, joka oli selvästi vähemmän kuin edellisinä vuosina. Vantaan väestö kasvoi jo kuudetta vuotta peräkkäin ainoastaan vieraskielisten ansiosta. Vuonna 2025 vieraskielisten määrä lisääntyi 3 530 hengellä, kun kotimaankielisten määrä väheni 1 840 hengellä. Vantaa oli kuudesta suurimmasta kaupungista ainoa, jossa kotimaankielisen väestön määrä väheni. 

Vieraskielisten osuus koko väestöstä vaihtelee ikäryhmän mukaan. Vuonna 2025 eniten vieraskielisiä oli 30–44-vuotiaissa sekä 0–6-vuotiaissa, joihin kuuluvista vantaalaisista 38–41 prosenttia oli vieraskielisiä. Väliin jäävissä ikäryhmissä, 7–15- ja 16–29-vuotiaissa, vieraskielisiä oli noin 36 prosenttia. Vanhemmissa ikäryhmissä osuudet olivat selvästi alhaisempia ja esimerkiksi 60 vuotta täyttäneistä ainoastaan yhdeksän prosenttia oli vieraskielisiä.

Vantaan osa-alueet eroavat toisistaan vieraskielisten osalta. Vuonna 2025 vieraskielisten osuus oli pienin Aviapoliksen (22 %) ja suurin Hakunilan suuralueella (38 %). Iän mukaan tarkasteltuna kaikilla suuralueilla vieraskielisten osuus oli suurin joko 0–6-vuotiaissa tai 30–44-vuotiaissa.

Kaupunginosista suhteellisesti eniten vieraskielisiä asui Havukoskella ja Länsimäessä, joissa vieraskielisiä oli 56–58 prosenttia väestöstä. Seuraavaksi suurin vieraskielisten osuus oli Hakunilassa (49 %) ja Mikkolassa (43 %). Alhaisin vieraskielisten osuus oli Sotungissa, Linnaisissa ja Vestrassa, 5–6 prosenttia.

Iän mukaan tarkasteltuna vieraskielisten osuus oli suurin Havukoskella ja Länsimäessä kaikissa alle 60-vuotiaiden ikäryhmissä. Havukoskella eniten vieraskielisiä oli sekä 0–6-vuotiaissa että 7–15-vuotiaissa, 79 prosenttia ikäluokasta, mutta myös 30–44-vuotiaissa osuus oli suuri (74 %). Länsimäessä järjestys oli hieman erilainen, sillä vieraskielisiä oli eniten 0–6-vuotiaissa (74 %) ja sen jälkeen tulivat 30–44-vuotiaat ja 7–15-vuotiaat (71 %).  60 vuotta täyttäneiden vieraskielisten osuus oli selvästi suurin Veromiehen kaupunginosassa, 25 prosenttia.

Vantaalla puhuttiin äidinkielenä suomen, ruotsin ja saamen lisäksi 120 eri kieltä vuonna 2025. Vantaan yleisin vieras kieli oli venäjä, jota äidinkielenään puhui 4,3 prosenttia väestöstä. Sen jälkeen tulivat viro (3,3 %), arabia (2,5 %), albania (2,0 %), englanti (1,4 %) ja somali (1,3 %).

Toisin kuin Helsingissä ja Espoossa, Vantaalla on enemmän venäjän- ja vironkielisiä kuin ruotsinkielisiä. Venäjänkielisten määrä on kasvanut koko ajan, tosin vuonna 2025 ainoastaan 50 hengellä, joka oli selvästi vähemmän kuin edellisinä vuosina. Vironkielisten kasvu alkoi hidastua 2010-luvun loppupuolella ja viimeiset kolme vuotta määrä on vähentynyt, yhteensä 440 hengellä. Vuonna 2025 Vantaalla asui 10 800 venäjänkielistä ja 8 240 vironkielistä.

Vuosina 2022–2024 arabiankielisten määrä kasvoi noin 400–500 ja albaniankielisten 400–700 henkeä vuosittain. Vuonna 2025 näidenkin kielten kasvuvauhti hidastui: arabiankielisten määrä lisääntyi 240 hengellä ja albaniankielisten ainoastaan 160 hengellä. Ruotsia äidinkielenään puhuvia on edelleen hieman enemmän kuin albaniankielisiä, mutta lähivuosina tilanne luultavasti muuttuu. Vuonna 2025 Vantaalla asui 6 350 arabiankielistä, 5 270 ruotsinkielistä ja 5 160 albaniankielistä.

Viime vuosina englanninkielisten määrä on kasvanut selvästi, kun taas somalinkielisten määrä on kääntynyt laskuun. Vuonna 2025 äidinkielenään englantia puhuvia asuikin Vantaalla jo enemmän (3 480) kuin somalia puhuvia (3 250).

Viimeiset kolme vuotta Vantaalla on kuitenkin kasvanut kaikista eniten ukrainankielisten määrä: 900 hengellä vuonna 2023 ja 600 hengellä vuosina 2024−2025. Yhteensä ukrainankielisten määrä on siis lisääntynyt kolmen vuoden aikana 2 120 hengellä, kun seuraavaksi eniten on kasvanut albanian- ja arabiankielisten määrä, 1 200−1 300 hengellä.

Vuoden 2025 lopussa Vantaalla asui 2 750 ukrainankielistä ja se on noussut 8. yleisimmäksi vieraaksi kieleksi. Ukrainalaiset ovat voineet hakea kotikuntaoikeutta Suomesta vuoden 2023 maaliskuusta lähtien, kun he ovat asuneet maassa vähintään vuoden.

Iän suhteen tarkasteltuna vieraskieliset (32 vuotta) olivat keski-iältään selvästi nuorempia kuin ruotsinkieliset (44 v.) tai suomenkieliset (43 v.). Erot ikärakenteessa näkyvät hyvin alla olevassa kuviossa, jossa vieraskielisten huippu sijoittuu nuoriin aikuisiin. Vuonna 2025 kolmasosa vieraskielisistä oli 25−39-vuotiaita, kun suomenkielisistä oli viidesosa ja ruotsinkielisistä kuudesosa.

Erot näkyvät myös nuorimmissa ja vanhimmissa ikäluokissa. Alle 15-vuotiaiden osuus oli vieraskielisillä 20 prosenttia, ruotsinkielisillä 18 prosenttia ja suomenkielisillä 14 prosenttia. Vanhemmassa väestössä erot olivat erityisen suuret, sillä 65 vuotta täyttäneitä oli ruotsinkielisistä 27 prosenttia ja suomenkielisistä 21 prosenttia, mutta vieraskielisistä ainoastaan 4 prosenttia.

Kun tarkastellaan yksittäisiä kieliä, on väestön ikä- ja sukupuolijakauma varsin erilainen. Tarkasteluun on otettu mukaan suomen ja ruotsin lisäksi 25 yleisintä vierasta kieltä.

Vantaan koko väestössä alle 16-vuotiaita oli 17 prosenttia, 16−39-vuotiaita 35 prosenttia, 40−64-vuotiaita 32 prosenttia ja 65 vuotta täyttäneitä 16 prosenttia. Alle 16-vuotiaita oli eniten somalin- ja tamilinkielisissä (31 %) ja 16–39-vuotiaita nepalinkielisissä (69 %). 40–64-vuotiaissa erottuivat thainkieliset, joista puolet kuului tähän ikäryhmään. Yli 64-vuotiaita oli eniten ruotsinkielisissä (27 %) ja suomenkielisissä (21 %). Muissa kielissä ikäryhmän osuus oli selvästi alhaisempi, sillä kolmanneksi eniten heitä oli venäjänkielisissä, 9 prosenttia.

Vantaalla asuvista vieraskielisistä hieman yli puolet (53 %) oli miehiä, mutta yksittäisissä kielissä oli suuriakin eroja sukupuolten kesken. Suurin naisenemmistö oli thain kielessä, jonka puhujista 78 prosenttia oli naisia. Seuraavaksi naisvaltaisin kieli oli tagalog 59 prosentin osuudellaan. Miesvoittoisin kieli oli uzbekki, jonka puhujista 79 prosenttia oli miehiä. Toiseksi eniten miehiä oli romaniankielisissä (61 %).

Vantaalla asui lähes 47 900 ulkomaan kansalaista vuonna 2025, mikä oli 18,9 prosenttia koko väestöstä. Ulkomaan kansalaisista 49 prosenttia oli tullut Euroopasta, 39 prosenttia Aasiasta ja 9 prosenttia Afrikasta. Muiden maanosien osuus oli ainoastaan kolme prosenttia. Euroopan kansalaisista 58 prosenttia oli tullut Vantaalle toisesta EU-maasta.

Euroopasta tulleiden osuus oli korkeimmillaan ennen 2010-luvun puoliväliä, jolloin 65 prosenttia kaikista ulkomaan kansalaisista oli eurooppalaisia. Tässä tarkastelussa Eurooppa on kuitenkin jaettu EU:n alueelta ja muualta Euroopasta tulleisiin, koska niiden kehityskuluissa on eroja.

EU-kansalaisten osuus on laskenut viimeiset kymmenen vuotta. EU-kansalaisten osuus oli korkeimmillaan 2010-luvun puolivälissä, 46 prosenttia, josta se on vuosi vuodelta laskenut nykyiseen 28 prosenttiin. Samaan aikaan Aasian kansalaisten määrä alkoi selvemmin kasvaa ja osuus on noussut 2010-luvun puolivälin 23 prosentista 39 prosenttiin. Nykyisin Vantaalla asuu siis selvästi enemmän Aasian maiden kansalaisia kuin EU-maiden kansalaisia.

Kun tarkastellaan muuta Eurooppaa ilman EU-kansalaisia, on muun Euroopan osuus kasvanut viime vuosina. Vuonna 2025 joka viides Vantaalla asuva ulkomaan kansalainen oli tullut muusta Euroopasta. Afrikan alueelta tulleita oli joka kymmenes ja osuus on hieman laskenut 2010-luvun alkuun verrattuna.

Alla olevasta kuviosta näkee, miten paljon eri alueiden kansalaisuudet ovat Vantaalla määrällisesti lisääntyneet vuosina 2010–2025. EU-kansalaisten määrä on lisääntynyt 4 600 asukkaasta 13 500 asukkaaseen ja muiden eurooppalaisten 3 400 asukkaasta 9 900 asukkaaseen. Muun Euroopan viime vuosien kasvusta valtaosan selittää Vantaalle muuttaneet ukrainalaiset.

Aasian kansalaisten määrässä on tapahtunut hurja kasvu. Vuonna 2010 aasialaisia asui Vantaalla 3 100 henkilöä, kun vuonna 2025 määrä oli kasvanut jo 18 700 henkilöön. Aasian kansalaisten määrä on 2020-luvulla lähes kaksinkertaistunut.

Alla olevassa kuviossa Aasian maanosa on jaettu neljään ryhmään, jotta nähdään tarkemmin eri alueiden kehitystä. Ensimmäinen kasvuaalto Vantaalle tuli 2010-luvun jälkipuoliskolla Länsi- ja Keski-Aasiasta. Kasvua jatkui aina vuoteen 2024 saakka, mutta vuonna 2025 Länsi- ja Keski-Aasian kansalaisten määrä kääntyi ensimmäistä kertaa laskuun.

Länsi- ja Keski-Aasian suurimmat ryhmät Vantaalla ovat irakilaiset, 2 100 henkeä, ja uzbekistanilaiset, 1 500 henkeä. Näiden kansalaisuuksien määrä on myös kasvanut eniten vuodesta 2010. Suhteellisesti kasvu on ollut suurinta Syyrian kansalaisilla, koska heitä asui Vantaalla hyvin vähän 2010-luvun alussa.

Etelä-Aasian kansalaisten määrä on kasvanut etenkin 2020-luvulla. Kasvu on ollut niin jyrkkää, että Vantaalla asuu jo enemmän Etelä-Aasian kansalaisia kuin Länsi- ja Keski-Aasian kansalaisia. Vuodesta 2010 vuoteen 2025 Etelä-Aasian kansalaisten määrä on kasvanut 700 hengestä 7 500 henkeen. Suurin ryhmä ovat Intian kansalaiset, 1 780 henkeä, mutta yli tuhat henkeä on myös Nepalin, Bangladeshin, Afganistanin ja Sri Lankan kansalaisia. Vuodesta 2010 lähtien määrällisesti eniten on kasvanut intialaisten määrä ja suhteellisesti nepalilaisten.  

Myös Kaakkois-Aasian kansalaisten määrä on kasvanut viime vuosina. Suurin ryhmä ovat filippiiniläiset, joita asui Vantaalla 1 600 henkeä vuonna 2025. Filippiiniläisten määrä on kasvanut sekä määrällisesti että suhteellisesti eniten vuodesta 2010 lähtien. Seuraavaksi suurin, ja myös toiseksi eniten kasvanut ryhmä olivat vietnamilaiset, 1 200 henkeä. 

Itä-Aasian kansalaisista valtaosa (87 %) oli kiinalaisia, joiden määrä on kasvanut 200 hengestä 1 240 henkeen vuosina 2010−2025.

Yksittäisistä maista Vantaalla asui vuonna 2025 eniten Viron kansalaisia, 9 100 henkeä, joka oli 19 prosenttia kaikista ulkomaan kansalaisista. Toiseksi eniten oli Ukrainan kansalaisia, 2 970 henkeä (6,2 %), ja kolmanneksi eniten Venäjän kansalaisia, 2 870 henkeä (6 %).

Vuonna 2025 eniten kasvoi Ukrainan kansalaisten määrä, 650 hengellä, joka oli samaa tasoa kuin edellisvuonna. Seuraavaksi eniten kasvoivat Bangladeshista, Intiasta ja Filippiineiltä tulleiden määrät, 230–300 henkeä per kansalaisuus.

Kun kansalaisuuksien määrän kasvua tarkastellaan viimeisen kolmen vuoden ajalta yhteensä (2023–2025), on kärjessä edelleen ukrainalaiset 2 300 hengen kasvullaan. Ukrainan jälkeen on tasaisempaa, sillä sekä Bangladeshin, Filippiinien, Sri Lankan, että Intian kansalaisten määrät ovat kasvaneet noin 800 hengellä.

Ulkomaalaistaustaisiksi määritellään henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Vuonna 2025 Vantaalla asui 77 100 ulkomaalaistaustaista, joka oli 30 prosenttia koko väestöstä. Ulkomaalaistaustaisia on siis huomattavasti enemmän kuin ulkomaan kansalaisia (47 900 henkilöä). Seuraavissa kappaleissa keskitytään ulkomaalaistaustaisten määrän kehitykseen. 

2010-luvun alussa ulkomaalaistaustaisia asui Vantaalla hieman yli 20 000 henkilöä, josta määrä on vuosi vuodelta kasvanut nykyiseen 77 100 henkilöön. Vaikka kasvu on ollut suhteellisen nopeaa, on Suomessa syntyneiden osuus pysytellyt samalla tasolla. Kaikkina näinä vuosina ulkomaalaistaustaisista noin joka viides oli Suomessa syntyneitä eli toisen polven ulkomaalaistaustaisia. Afrikkalaistaustaisilla osuus oli muita taustamaanosia suurempi, sillä 31 prosenttia Vantaalla asuvista afrikkalaistaustaisista oli syntynyt Suomessa.

Kaikista Vantaalla asuvista toisen polven ulkomaalaistaustaisista (eli Suomessa syntyneistä) 42 prosenttia oli eurooppalaistaustaisia, 35 prosenttia aasialaistaustaisia ja 22 prosenttia afrikkalaistaustaisia.

Alla olevasta kuviosta näkee, miten paljon ulkomaalaistaustaisten määrät ovat Vantaalla lisääntyneet taustamaan mukaan. Eurooppalaistaustaisia asui Vantaalla 2010-luvun alussa 11 400 henkeä, josta määrä on kasvanut 33 700 henkeen vuonna 2025. Kun Eurooppa jaetaan EU:hun ja muuhun Eurooppaan, niin EU-taustaisten määrä on lisääntynyt 4 000 asukkaasta 13 400 asukkaaseen ja muiden eurooppalaistaustaisten 7 300 asukkaasta 20 400 asukkaaseen. EU-taustaisten kasvu on hidastunut jo useamman vuoden ajan ja vuonna 2025 määrä kääntyi ensimmäistä kertaa laskuun 225 hengen verran.

Aasialaistaustaisten määrä on ollut jyrkässä kasvussa 2010-luvun loppupuolelta lähtien. Vuonna 2010 aasialaistaustaisia asui Vantaalla 5 300 henkilöä, kun vuonna 2025 määrä oli kasvanut 30 200 henkilöön. Afrikkalaistaustaisia oli 2010-luvun alussa 3 200 henkilöä, josta se on kasvanut 10 600 henkilöön.

Kun tarkastellaan yksittäisiä maita, ykkösenä oli Venäjä/entinen Neuvostoliitto, joka oli taustamaana 12 300 vantaalaiselle vuonna 2025. Tämä oli 16 prosenttia kaikista ulkomaalaistaustaisista. Seuraavaksi yleisimmät taustamaat olivat Viro ja Irak. Virolaistaustaisia asui Vantaalla 9 400 (12 %) ja Irak-taustaisia 4 800 (6 %) henkeä.

PALAA VANTAAN VÄESTÖ 2025/2026 PÄÄSIVULLE