VLR-raportti luku 2: Kestävän kehityksen työ Vantaalla

Vantaalla kestävää kehitystä edistetään kaikkialla organisaatiossa, vaikka toimintaa ei yleensä sanoitetakaan SDG-tavoitteiden kautta. Sekä kaikki kaupungin perustoiminta että erikseen tehtävä kehitystyö esimerkiksi hankkeissa tukee tavalla tai toisella kestävän kehityksen tavoitteiden edistämistä.

Vantaan kaupungin strategiaan on kirjattu, että kestävän kehityksen tavoitteet huomioidaan kaikessa toiminnassa, ja että erityisesti niitä edistetään viiden strategiateeman kautta, joiden mukaan tämä raportti on jäsennelty. Teemojen alla tehtävää kehitystyötä kuvataan raportin seuraavissa luvuissa.

Kaikkialla organisaatiossa tapahtuvan työn lisäksi Vantaalla tehdään aktiivista kaupunkitasoista SDG-kehikkoon perustuvaa kehitystyötä. Vuodesta 2023 lähtien henkilöstössä on vakituinen vastuullisuusasiantuntija, joka pitää esillä kokonaisvaltaista Agenda 2030 -näkökulmaa laajasti ja kaupunkitasoisesti. Tavoitteena on integroida kestävän kehityksen holistinen näkökulma kaikkeen toimintaan ja keskeisiin prosesseihin ja asiakirjoihin, kuten strategiaan ja sitä toteuttaviin ohjelmiin. Kestävää kehitystä ei nähdä erillisenä kokonaisuutena, jolla olisi omia erillisiä toimenpiteitä tai erillinen strategia, vaan näkökulmat integroidaan kaikkeen toimintaan.

Kaupunkitasoinen kestävän kehityksen työ vaatii laaja-alaista yhteistyötä sekä organisaation sisällä että sen ulkopuolella. Erilaiset verkostot kaupunkiorganisaatiossa mahdollistavat poikkihallinnollisen tiedonvaihdon ja keskustelun, mikä edistää laajemman näkökulman omaksumista ja uusien yhteistyömahdollisuuksien löytämistä. Vantaa on mukana monenlaisissa verkostoissa ja tekee yhteistyötä kestävän kehityksen asioissa muiden kaupunkien ja kansallisen tason kanssa sekä kansainvälisesti.

Vantaa on aktiivisesti mukana Suomen kuuden suurimman kaupungin SDG-verkostossa, jota Kuntaliitto koordinoi. Verkostossa tehdään tiivistä ja vaikuttavaa yhteistyötä muun muassa yhteiskehittämällä erilaisia työkaluja tukemaan SDG-tavoitteiden strategista johtamista, keskustelemalla yhteisistä haasteista ja oppimalla toisten kaupunkien hyvistä käytännöistä. Verkosto tekee yhteistyötä laajasti myös kansallisen ja kansainvälisen tason toimijoiden kanssa, mikä mahdollistaa kaupunkien äänen vahvemman kuulumisen eri yhteyksissä.

Vantaalla kestävän kehityksen holistisen näkökulman edistäminen tapahtuu pitkälti kaupunkistrategian kautta. Strategisen työn lisäksi merkittävässä asemassa on tietoisuuden lisääminen kaupunkiorganisaation sisällä esimerkiksi koulutusten, työpajojen ja sisäisen viestinnän kautta. Vaikka Vantaalla kaikki toteuttavat oman työnsä kautta jo lähtökohtaisesti ainakin jotakin kestävän kehityksen osa-aluetta, puuttuu usein kokonaisvaltaisempi näkökulma siihen, miten eri kestävän kehityksen tavoitteet linkittyvät toisiinsa ja miten voimme toiminnallamme aiheuttaa myös tahattomia negatiivisia vaikutuksia, jos emme arvioi sitä laajemman kehikon kautta.

Vantaalla kehitetään prosesseja, joilla kokonaisvaltaista näkökulmaa kestävyyteen saadaan vahvistettua. Tätä pyritään tuomaan muun muassa hankkeilla kehittämiseen. Kaupungin järjestämille tapahtumille on otettu käyttöön vastuullisuusperiaatteet, jotka sisältävät kattavasti kestävän kehityksen eri näkökulmia. Kaikkien uusien työntekijöiden perehdytyskokonaisuuteen on sisällytetty osio kestävästä kehityksestä. Vantaalle on tehty omat SDG-sanoitukset, jotka helpottavat tavoitteiden tuomista paikalliseen kontekstiin ja jokaisen oman työn näkemistä osana kestävän kehityksen työtä.

Vantaan omia SDG-sanoituksia käytetään ajattelun ja keskustelun tukena esimerkiksi työpajoissa, joissa hyödynnetään kuuden suurimman kaupungin SDG-verkostossa kehitettyjä työkaluja. Työkalut kuten SDG-analyysikanvas auttavat havaitsemaan sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia, joita toiminnallamme voi olla eri kestävän kehityksen tavoitteisiin. Niiden avulla päästään keskustelemaan siitä, miten positiivisia vaikutuksia voisi vahvistaa ja negatiivisia minimoida.

Tärkeitä kehittämiskohtia kaupunkitasoisessa SDG-työssä ovat esimerkiksi VLR-raportoinnin kytkeminen laajempaan tiedolla johtamisen kehittämiseen ja mittarien seuranta myös raporttien välillä. VLR-raportointi on jo nyt sidottu strategiaan ja strategiateemoihin, mutta kytköstä strategian ja VLR-raportoinnin välillä voidaan edelleen vahvistaa.

Vantaan kaupunkikonserniin kuuluu emokaupunki ja noin 50 yhteisöä, mukaan lukien tytäryhteisöt, osakkuusyhteisöt ja kuntayhtymät. Kaupunki edellyttää omistamiltaan yhteisöiltään vastuullista ja eettistä toimintaa. Kaupunkikonsernilla on merkittävä vaikutus sidosryhmiin muun muassa toiminnan, talouden, henkilöstöjohtamisen ja hankintojen kautta. Omistajaohjauksen avulla edistetään vastuullista liiketoimintaa konserniyhteisöissä. Tämän avulla varmistetaan, että konserniyhteisöt ottavat huomioon kaupunkistrategian vastuullisuuspäämäärät ja hiilineutraalisuustavoitteen.

Vastuullisuuden edistäminen konserniyhteisöissä tarkoittaa erityisesti sitä, että yhtiöt tunnistavat oman toimintansa aiheuttamat ympäristövaikutukset sekä toimivat taloudellisesti ja sosiaalisesti vastuullisella tavalla. Yhteisökohtaisissa omistajapoliittisissa linjauksissa kullekin yhtiölle on asetettu erityinen vastuullisuuteen liittyvä teema tai tavoite, joka määrittää, millaisia pidemmän aikavälin vastuullisuustavoitteita kaupunki omistajana yhtiöille asettaa.  Suurimmat tytäryhtiöt ovat lisäksi laatineet omat vastuullisuusohjelmat, joissa ne ovat tunnistaneet liiketoimintansa kannalta keskeiset vastuullisuuden osa-alueet. 

Vantaan kaupungin konserniyhteisöillä on keskeinen rooli kaupungin ilmastotavoitteiden, kuten hiilineutraalisuustavoitteen, saavuttamisessa. Suurimpien tytäryhtiöiden vastuullisuusohjelmiin on sisällytetty toimenpiteitä, jotka tukevat laajasti Vantaan kaupungin kestävyys- ja ilmastotavoitteita. Lisäksi kaupungin omistamissa kiinteistöyhtiöissä pyritään energiatehokkuuden parantamiseen, kiertotalouden edistämiseen ja resurssiviisauteen. Ympäristöteeman lisäksi vastuullisuutta edistetään tytäryhtiöissä taloudellisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta. Vastuullisuuden edistämisessä pyritään läpinäkyvyyteen. Keskeistä on, että toimia voidaan mitata, jotta toiminnan vaikutuksia voidaan seurata ja vaikutuksia arvioida.

Tytäryhtiöiden vastuullisuusohjelmat pohjautuvat Vantaan kaupungin vastuullisuus- ja ilmastotavoitteiden lisäksi SDG-tavoitteisiin. Nämä tavoitteet ohjaavat yhtiöitä parantamaan toimintaansa jatkuvasti vastuullisuuden eri osa-alueilla, kuten ilmastonmuutoksen torjunnassa, eriarvoisuuden vähentämisessä ja vastuullisessa kuluttamisessa. SDG-tavoitteet on huomioitu yhtiöiden omistajapoliittisissa linjauksissa ja niitä hyödynnetään vuosittaisten tavoitteiden asettamisessa yhtiöille.

Vuodesta 2025 alkaen Vantaa-konsernin suurimmat yhtiöt Vantaan Energia Oy, VAV-konserni ja Vantaan Tilapalvelut Vantti Oy kuuluvat CSRD-raportoinnin, eli EU:n vastuullisuusraportoinnin vaatimusten (Corporate Sustainability Reporting Directive) piiriin. VTK Kiinteistöt -konserni tulee raportoimaan raportointistandardien mukaisesti vapaaehtoisesti vuodesta 2026 lähtien. CSRD-raportointi velvoittaa yhtiöiltä kattavaa ja läpinäkyvää raportointia vastuullisuustoimista eli ympäristövaikutuksista, sosiaalisista vaikutuksista ja hallintotavoista. Raportoinnin tarkoitus on arvioida yhtiöiden vastuullisuustoimien yhdenmukaisuutta EU:n kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa. Tarkoituksena on, että vaikutuksia voidaan seurata ja arvioida yhdenmukaisin kriteerein. Lisäksi raportoinnista saadaan tietoa siitä, miten yhtiöt edistävät toiminnassaan SDG-tavoitteita.

Vantaalla huomioidaan hankinnoissa laajasti kestävän kehityksen eri näkökulmia. Vastuullisuus on yksi Vantaan kaupungin arvoista, ja kestävä kehitys on ollut Vantaan strategiassa merkittävässä roolissa jo pitkään. Kaupungin budjetista suuri osa kuluu erilaisiin hankintoihin, siksi onkin tärkeää pohtia kunkin hankinnan kohdalla, edistääkö se kaupungin arvojen ja tavoitteiden toteutumista vai toimiiko se niitä vastaan. Suuri osa kaupungin toiminnasta ja palveluista toteutuu nykyisin suoraan tai epäsuorasti hankintojen kautta. Kaupungin vastuullinen toiminta edellyttääkin vastuullisia hankintoja.

Kestävän kehityksen huomioimista hankinnoissa vaativat myös useat kansainväliset sopimukset, kansallinen ja EU-lainsäädäntö, kansallinen hankintastrategia (Hankinta-Suomi) sekä monet Vantaan sitoumukset ja yhteistyöverkostojen tavoitteet. Myös kaupungin omat sitoumukset ja tiekartat (kuten resurssiviisauden tiekartta), ohjelmat sekä hankintaohjeet edellyttävät kestävän kehityksen teemojen huomioimista hankinnoissa. Myös veronmaksajat eli kuntalaiset odottavat kunnilta ja kaupungeilta vastuullisuutta. Tätä on selvitetty esimerkiksi tuoreessa kuluttajakyselyssä. Kyselyn mukaan 75 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että kuntien tulee näyttää esimerkkiä vastuullisilla hankinnoillaan. Enemmän kuin kaksi kolmesta on sitä mieltä, ettei taloudellisia säästöjä tulisi tavoitella ympäristön ja ihmisoikeuksien kustannuksella. Ympäristö- ja sosiaalisten näkökulmien lisäksi hankinnoilla edistetään taloudellista kestävyyttä: tarkistamme aina yritysten taloudellisen tilanteen ja pyrimme ehkäisemään harmaata taloutta. 

Kiertotalous hankinnoissa

Sen lisäksi, että kestävän kehityksen näkökulmat huomioidaan palveluiden ja uusien tavaroiden hankinnassa, on tärkeää arvioida hankintatarpeita kriittisesti ja pyrkiä vähentämään uuden hankkimista panostamalla kiertotalouteen.

Kiertotalouden edistäminen hankinnoissa säästää luonnonvaroja ja päästöjä ja sen myötä pienentää hankintojen luonto- ja ilmastovaikutuksia. Kiertotaloutta on pyritty lisäämään kaupungin hankinnoissa. Esimerkiksi irtokalusteiden hankintasopimuksella on vuodesta 2024 saakka ollut mahdollisuus hankkia kierrätettyjä toimisto- ja julkitilakalusteita toimittajalta. Tavoitteena on tehdä kierrätetyn kalusteen hankinnasta helppo, edullinen ja luonteva tapa hankkia kaluste.

Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus on valittu kaupungin sopimustoimittajaksi, eli Kierrätyskeskuksesta voi hankkia (tietyin rajoituksin) käytettyjä tavaroita tai esimerkiksi askartelumateriaaleja. Käytettyjen tavaroiden hankkimista uuden sijaan halutaan edistää esimerkiksi viestinnän ja koulutuksen avulla.

Kiertotaloutta hankinnoissa pyritään edistämään myös kestävien hankintojen koulutuksilla, joissa kannustetaan myös hyödyntämään erilaisia tavaran käytön muotoja uuden ostamisen sijaan. Kaupungilla on esimerkiksi yhteiskäyttötavaroita, joiden käyttöä halutaan lisätä. Kiertotalous voi edistää myös sosiaalista vastuuta: esimerkiksi Pääkaupungin Kierrätyskeskus työllistää ja valmentaa pitkäaikaistyöttömiä ja näin lisää sosiaalista osallisuutta ja vähentää syrjäytymistä.

Kuntouttavan työtoiminnan siirryttyä hyvinvointialueelle vuoden 2023 alusta päättyi Vantaan kaupungin sisäinen, koko kaupungin kattava kalustekierrätys. Nyt kalusteita kierrätetään pienimuotoisemmin toimialoilla ja kaupungin sisäisellä alustalla. Kasvatuksen ja oppimisen toimialalla on myös pienimuotoista kalusteiden korjausta pajatoimintana. Kalusteiden ja irtaimiston kierrätyksen kehittäminen säästäisi kustannuksia ja luonnonvaroja sekä vahvistaisi kiertotaloutta. Kalustekierrätystä tulisikin kehittää kokonaisvaltaisemmaksi. 

Vantaan malli työperäisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan torjuntaan

Vantaalla on tehty jo vuosia työtä työperäisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan torjumisessa. Yhteistyötä on tehty muiden suurien kaupunkien ja Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin (HEUNI) kanssa. Vuonna 2024 viimeisteltiin Vantaan malli työperäisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan torjuntaan. Mallia esitellään toimialoille ja pohditaan kunkin toimialan erityispiirteitä ja riskejä työperäisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan esiintymiselle toimialojen hankinnoissa. Mallista viestitään myös koko henkilöstölle. Tavoitteena on se, että jokainen Vantaan kaupungin työntekijä tuntee ilmiön ja osaa toimia, jos epäilys työperäisestä hyväksikäytöstä tai ihmiskaupasta herää. Puhtauspalveluhenkilöstön työtiloissa olevilla julisteilla viestitään avunsaantimahdollisuuksista, jos joku kokee itsensä tai esimerkiksi kollegansa työperäisen hyväksikäytön tai ihmiskaupan uhriksi. Malliin liittyy kouluttamisen ja viestinnän lisäksi myös yritysten auditoinnin kehittämistä.

Meija Tuominen on työskennellyt yli 20 vuotta erilaisissa hallinto- ja kehittämistehtävissä eri puolilla Vantaan hallintoa. Tällä hetkellä hän toimii hallintoasiantuntijana kuntademokratian palvelualueella. 

Miten sinä edistät työssäsi kestävää kehitystä? 
Meillä kuntademokratiassa on monia vastuualueita, jotka liittyvät kiinteästi Agenda 2030 -kokonaisuuteen. Vastaamme muun muassa vaalien järjestämisestä, korkeimpien päättävien elinten työskentelystä, kaupunkiturvallisuudesta, tietosuojasta sekä sukupuolten tasa-arvon ja kaikkien ihmisten yhdenvertaisuuden edistämisestä kaupunkitasoisesti. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus on erityisesti meikäläisen työsarkaa. Viitekehyksenä tässä on tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain kattavat velvoitteet varmistaa syrjimättömyys ja edistäminen kaikissa palveluissamme. 

Eikö Suomessa ja kunnan palveluissa sukupuolten tasa-arvo jo ole erittäin hyvällä tasolla? Samoin yhdenvertaisuus? 
Maailmassa on lukuisia maita ja alueita, joilla esimerkiksi tyttöjen ja naisten ihmisoikeudet kokevat paraikaa pahoja hyökkäyksiä ja takaiskuja, ja tätä tapahtuu myös Euroopassa. Ihmisoikeuksia pitää puolustaa. Emme voi myöskään hyväksyä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvajeita sillä perusteella, että jossain muualla tilanne on paljon huonompi. Meillä on määrällistä ja laadullista tutkimusta esimerkiksi siitä, että Suomessa esiintyy vahvaa syrjintää etnisen taustan perusteella. Syrjinnällä on monenlaisia ilmenemismuotoja, se ei ole vain suoraa rasismia.

Mitä kestävyys merkitsee sinulle? 
Ennen muuta sitä, että meidän tulisi oppia katsomaan tekemisiämme ja sovittamaan niitä yhteen useista näkökulmista eli ympäristön, sosiaalisen, taloudellisen ja kulttuurisen vastuullisuuden saavuttamiseksi. Kestävyys merkitsee minulle myös jatkuvuutta, sitä että voimme rakentaa jo tehdyn pohjalle pitkän aikavälin tavoitteilla. Lisäksi Agenda 2030:ssä sukupuolten tasa-arvon tavoitetta (SDG5) pitää edistää sellaisenaan, mutta se pitää huomioida myös työssä kaikkien muiden SDG-tavoitteiden parissa. Tätä kutsutaan kaksoisstrategiaksi. 

Mikä työssäsi on vaikeaa? 
Moni asia. Esimerkiksi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyössä vanhat ongelmat vaan pysyvät tai muuttavat muotoaan, mutta samaan aikaan tulee uusia ongelmia, jotka vaatisivat paljon perehtymistä ja huomiota johdolta, asiantuntijoilta ja erilaisilta toimijoilta. Tällaisia ovat tällä hetkellä muun muassa tekoälyn syrjimättömyys, ihmiskaupan eri muodot ja naisiin kohdistuvan väkivallan “uudet” muodot. Henkilökohtaisella tasolla iso ongelma on työtoverien vaihtuvuus, jonka myötä joudun liian usein aloittamaan kaiken työn yhä uudelleen lähes alusta jossakin palvelussa. 

Entä mistä saat voimaa työhösi? 
Minulla on ollut ilo tehdä tiivistä ja hyvää yhteistyötä monenlaisten osaavien tahojen kanssa organisaatiomme sisällä, kansallisesti ja kansainvälisesti. Ja vaikka aihepiirit ovat hyvinkin vakavia, meitä yhdistää samanlainen huumorintaju ja toistemme tukeminen ja auttaminen.