VLR-raportti luku 7: Kansainvälinen Vantaa

Kotoutuminen ja monikulttuurisuus on Vantaalle merkittävä ja tärkeä teema, jonka ympärillä tehdään paljon kehittämistyötä. Vantaalla monikulttuurisuus nähdään rikkautena ja kotoutuminen kahdensuuntaisena prosessina, jossa kiinnitetään huomiota myös yhteiskunnan vastaanottavuuteen.

Vuonna 2023 hyväksyttiin uusi kotouttamisohjelma vuosille 2023–26. Ohjelma rakentuu Eurocitiesin lanseeraaman Integrating Cities Charterin viitekehykseen, jossa kotoutumista tarkastellaan neljästä eri näkökulmasta: kaupunki työnantajana ja työllisyyden edistäjänä, kaupunki palveluiden tarjoajana, kaupunki tavaroiden ja palveluiden hankkijana sekä kaupunki osallisuuden edistäjänä. Näiden teemojen alle on ohjelmassa koottu lukuisia eri toimenpiteitä ja tavoitteita. Tämän kansainvälisen yhteyden myötä Vantaa on mukana Eurooppa-tasoisessa kotoutumisen edistymisen seurannassa.

Vantaan vahvuuksia kotoutumisen edistämisen saralla ovat muun muassa toimivat peruspalvelut, kouluissa toimivat monikieliset ohjaajat ja tarveperustainen resursointi. Kaupunki tekee aktiivista sidosryhmäyhteistyötä esimerkiksi järjestöjen kanssa, ja erilaiset harrastusmahdollisuudet ja kirjastot tarjoavat monia tapoja osallistua ja kohdata.

Kaupunki on panostanut selkokieliseen viestintään ja lisännyt selkokielistä tiedottamista. Vuodesta 2023 selkokieli on yksi kaupungin virallisista tiedotuskielistä suomen, ruotsin ja englannin ohella. Kaupunki tarjoaa henkilöstölleen selkokielen koulutuksia, jotka ovat olleet suosittuja. Vantaan kaupunki julkaisee yhteistyössä Vantaan Sanomien kanssa Selkovantaalainen-paikallislehteä, joka on Suomen ensimmäinen selkokielinen paikallislehti. Kaupungin verkkosivuilla on omat selkokieliset sivut, joilla kerrotaan kaupungin palveluista, ohjataan muihin palveluihin ja julkaistaan Selkovantaalaisen uutisjuttuja.

Kotoutumisen onnistuminen vaatii jatkuvaa työtä, sillä Vantaalle muuttaa jatkuvasti uusia asukkaita ja suurin osa kaupungin kasvusta muodostuu vieraskielisistä muuttajista. Siksi alkuvaiheen palveluiden merkitys korostuu kehittämistyössä. Uuden kotoutumislain myötä kokonaisvastuu kotoutumispalveluiden järjestämisestä on siirtynyt kunnille, mikä lisää tarvetta kehittää toimiva ja selkeä alkupalvelujen kokonaisuus. Palveluita on paljon, mutta kokonaisuus on ollut sirpaleinen, ja palveluita tuottaa moninainen joukko toimijoita. Verkostoyhteistyötä tiivistetään, jotta palvelut toimisivat asiakaslähtöisesti ja tehokkaasti.

Vuoden 2024 aikana valmistauduttiin uuteen kotoutumislakiin kehittämällä kotoutumisohjelmaa, joka tarjoaa asiakkaille palvelutarjottimen kotoutumista edistävistä palveluista. Vuoden 2025 tavoitteena on luoda kaupunkitasoinen kotoutumisen palveluiden koordinaatiomalli, joka helpottaa kokonaisuuden hahmottamista ja palvelutarjonnan kehittämistä.

Keskeisiä haasteita Vantaalla ovat nuorten syrjäytyminen ja sen ehkäisy, riittävän ja monipuolisen suomen kielen opetuksen tarjoaminen eri elämäntilanteissa oleville, muunkielisten suhteellisen alhainen työllisyysaste ja kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen alhainen määrä. Nämä ovat laajoja haasteita, jotka linkittyvät moneen muuhun tämän raportin teemaan, kuten segregaation ehkäisyyn, hyvinvointityöhön ja elinvoimatyöhön. Kotouttamisohjelman tavoitteissa ja toimenpiteissä korostuukin laaja poikkihallinnollinen yhteistyö.

Vantaan työllisyyden ja kotoutumisen palveluiden Vanhemmat mukaan kouluun ja työelämään -hanke on suunnattu maahan muuttaneille vanhemmille ja on osa Vantaan kaupungin myönteisen erityiskohtelun toimintaohjelmaa 2023–2025. Toimintaa on toteutettu yhteistyössä perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen kanssa. Mallissa vanhemmat osallistuvat ohjattuun ryhmätoimintaan S2-valmentajan johdolla neljänä päivänä viikossa neljän tunnin ajan, ja osallistua voi myös pienten lasten kanssa. Toiminta järjestetään suomen kielellä ja se kestää lukuvuoden, jonka aikana tutustutaan alueeseen, sen palveluihin ja yhteiskuntaan. Osallistujille pyritään löytämään jatkopolku opiskeluun tai työelämään. Kevätlukukauden aikana vanhemmilla on mahdollisuus tutustua työelämään työkokeilujen kautta. Toiminnassa osallistujat aktivoituvat oman elämänsä suunnitteluun ja tulevat kuulluiksi yksilöinä.

Osan viikosta vanhemmilla on mahdollisuus osallistua alkuopetuksen tunneille yhdessä koululaisten kanssa tai varhaiskasvatuksen lapsiryhmien toimintaan. Osallistumalla alkuopetukseen tai varhaiskasvatuksen toimintaan vanhemmat oppivat lisää suomen kieltä päivittäisissä kohtaamisissa niin lasten kuin aikuisten kanssa. He saavat omakohtaista kokemusta ja tietoa suomalaisesta koulujärjestelmästä ja pääsevät tutustumaan työelämään. Lisäksi ymmärrys kasvatusalasta ja työn merkityksellisyydestä lisääntyy.

Vanhemmat, jotka muuten saattaisivat viettää päivänsä kotona, saavat toiminnasta tärkeän vertaisyhteisön ja kokemuksen osallisuudesta. Toiminta vahvistaa kodin ja koulun tai varhaiskasvatuksen välistä yhteistyötä ja lisää luottamusta ja maahan muuttaneiden vanhempien mahdollisuuksia tukea lapsiaan koulunkäynnissä.

Toiminnan kautta vahvistetaan perheiden omia resursseja ja lisätään vanhempien edellytyksiä kantaa vastuuta lastensa kasvun mahdollisuuksista. Vanhempien arki- ja työelämän suomen kielen taito sekä opiskelu- ja työelämävalmiudet vahvistuvat. He saavat tukea S2-valmentajalta jatkopolkujen suunnittelussa sekä työelämään ja koulutukseen pääsemisessä. Heidän kiinnittymisensä suomalaiseen yhteiskuntaan vahvistuu.

Vaikka hanke on tarkoitettu maahan muuttaneille vanhemmille, on suurin osa osallistujista äitejä. Maahan muuttaneiden naisten työllistymisen ja kotoutumisen tukemiseen on kiinnitetty viime aikoina erityistä huomiota esimerkiksi kotoutumislain kokonaisuudistuksen yhteydessä, sillä maahan muuttaneiden naisten työllisyysaste on Suomessa alhaisempi muihin Pohjoismaihin verrattuna ja myös alhaisempi kuin maahan muuttaneiden miesten tai Suomessa syntyneiden naisten. Hanke tukeekin erityisesti maahan muuttaneiden naisten suomen kielen oppimista, kotoutumista, oman identiteetin vahvistumista sekä koulutukseen ja työelämään pääsyä. Tällä on keskeinen merkitys lasten mahdollisuuksille koulutuksen ja työelämän suhteen.

SMILE-hanke on onnistunut esimerkki siitä, miten maahanmuuttajien kotoutumista voidaan edistää konkreettisin ja vaikuttavin toimenpitein. Hankkeen päätavoite oli vahvistaa perheiden, yhteisöjen ja paikallisten palveluiden yhteistyötä Vantaalla. Tämä yhteistyö synnytti käytäntöjä, jotka eivät pelkästään tue yksilöiden kotoutumista vaan myös lisäävät koko yhteisön hyvinvointia.

Tsemppari-työelämävalmennus oli yksi hankkeen keskeisistä saavutuksista. Valmennus tarjosi henkilökohtaista tukea 445 osallistujalle, joista moni oli ollut pitkään työttömänä. Paikalliset järjestöt tarjosivat palveluita asiakkaiden omalla kielellä ja huomioiden heidän kulttuuritaustansa. Työelämävalmennuksen tuloksena 54 osallistujaa työllistyi ja 8 ryhtyi yrittäjiksi. Valmennus vahvisti osallistujien kykyä toimia itsenäisemmin suomalaisessa yhteiskunnassa. Sen avulla autettiin perheitä kokonaisvaltaisesti, mikä on lisännyt yhteisöllisyyttä ja luottamusta järjestöjen, osallistujien ja kaupungin välillä.

Koulut ovat tärkeässä asemassa kotoutumisessa. SMILE-hanke edisti tiivistä yhteistyötä koulujen, perheiden ja yhteisöjen välillä järjestämällä vanhempainiltoja, harrastusinfoja ja yhteisiä tapahtumia. Koulut toimivat alueellisina kohtaamispaikkoina, joissa vanhemmat ja koulun henkilökunta voivat rakentaa keskinäistä luottamusta. Erityisesti Lehtikuusen koulun "Olohuone"-toiminta ja LäksyHelppi osoittivat, kuinka yksinkertaisilla, mutta hyvin suunnitelluilla toimilla voidaan saavuttaa suuria vaikutuksia. 

Yksi innovatiivisimmista osista hanketta oli pyöreän pöydän dialogit. Näissä dialogeissa maahanmuuttajayhteisöt, kaupungin palvelut ja paikalliset päättäjät kokoontuivat keskustelemaan avoimesti tarpeista ja ratkaisuista. Esimerkiksi Hakunilassa nämä keskustelut johtivat konkreettisiin toimenpiteisiin, kuten LäksyHelppiin, digitukeen sekä naisten ja tyttöjen harrastustoiminnan kehittämiseen.

SMILE-hankkeessa luodut toimintamallit, kuten Tsemppari-työelämävalmennus ja alueelliset dialogit, skaalautuvat helposti muihin kuntiin ja yhteisöihin. Hanke ei vain lisännyt kotoutumisen määrällisiä tuloksia, kuten työllistymistä ja koulutukseen osallistumista, vaan muutti myös tapaa, jolla monikulttuurisuutta kohdataan. Sen menestys perustui paikalliseen sitoutumiseen, avoimeen vuoropuheluun ja yksilöiden tarpeiden huomioimiseen, joiden avulla luodaan pysyviä rakenteita kotoutumisen tueksi.

SMILE:ssa keskeistä oli muunkielisten perheiden ja yhteisöjen toimijuus. Sen sijaan, että heitä tarkasteltaisiin vain kohderyhmänä, heidät tulee nähdä aktiivisina toimijoina. Tämä lähestymistapa on tärkeä osa kestävän kotoutumisen toteutumista, ja kotoutuminen on yhteisöllinen prosessi, josta kaikki osapuolet hyötyvät.

Vantaa on jäsen suurten eurooppalaisten kaupunkien muodostamassa Eurocities-verkostossa, johon kuuluu yli 200 kaupunkia. Verkosto on jäsenkaupunkiensa rahoittama, ja sen toimintaa koordinoiva sihteeristö sijaitsee Brysselissä. Eurocities tarjoaa jäsenkaupungeilleen laajat mahdollisuudet jakaa parhaita käytäntöjään ja edistää kaupunkien EU-edunvalvontaa.

Osana edunvalvontaa ja parhaiden käytäntöjen jakamista Eurocities-verkostossa on kuusi eri aihekokonaisuuksiin keskittyvää foorumia, jotka järjestävät vuosittaiset seminaarinsa jäsenkaupungeissa. Nämä ovat Eurocitiesin päätapahtumia verkoston vuosikokouksen lisäksi. Yksi foorumeista on sosiaalisiin aiheisiin keskittyvä Social Affairs Forum, jonka aihepiireihin kuuluvat mm. opetus, työllisyys, maahanmuutto ja integraatio sekä asuminen.

Vantaa järjesti kesäkuussa 2024 Eurocitiesin Social Affairs Forumin vuosiseminaarin teemalla "Co-Creating Tomorrow's Cities: Joining Forces for Social Innovation". Seminaariin osallistui noin 180 henkilöä Eurocitiesin jäsenkaupungeista ympäri Eurooppaa sekä Euroopan unionin instituutioista.

Kolmen päivän aikana ohjelmassa oli paneelikeskusteluja ja työpajoja, joissa etsittiin ratkaisuja eri kaupunkien esittämiin haasteisiin. Niin sanotussa toritapahtumassa sosiaalisen alan start-up-yritykset esittelivät toimintaansa kaupunkien edustajille. Seminaarin aikana tutustuttiin myös tapoihin tukea Ukrainaa. Lisäksi konferenssin aikana vieraat pääsivät tutustumaan Vantaan kaupungin hyviin käytäntöihin ja sosiaalisiin innovaatioihin vierailemalla kaupungin kohteissa. 

Vantaalla tehdään paljon kansainvälistä yhteistyötä eri toimialoilla ja kaupunkitasoisesti monissa eri verkostoissa. Opetustoimen suunnittelija Pia Hakkari, millaista kansainvälistä yhteistyötä sinä ja kollegasi teette kasvatuksen ja oppimisen toimialalla?

Olemme saaneet olla mukana monenlaisessa yhteistyössä, ja se on rikastuttanut omaa tekemistämme monella tavalla. Hyvänä esimerkkinä tästä on Erasmus-yhteistyö. Vantaan perusopetuksen hallinto on saanut vuosille 2024-27 Erasmus+-akkreditoinnin, mikä tarkoittaa, että olemme sitoutuneet noudattamaan pitkäjänteisesti Erasmus+-ohjelman vaatimuksia ja periaatteita. Näistä useat liittyvät kestävään kehitykseen!

Erasmus-yhteistyön tavoitteet ovat laajat. Panostamme sen puitteissa oppilaiden hyvinvointiin tunne- ja vuorovaikutustaitojen kautta sekä monipuoliseen oppimiseen ja osaamiseen, mihin liittyvät digitaidot ja lukutaidon kehittäminen. Erasmus-akkreditoinnissa tavoitteena on myös kestävä tulevaisuus, mihin kuuluu ympäristövastuu, ekososiaalinen sivistys ja kestävä kehitys.

Pyrimme panostamaan kestävään liikkumiseen ja matkustamiseen. Suunnitteilla on Erasmus-opintomatkoja maata pitkin opettajien täydennyskoulutuskursseille ja job shadowing -vierailuille eli kollegan työn varjostamiseen aina Lofooteille ja Brysseliin asti. Teemaa on käsitelty myös yksittäisissä kouluissa, ja esimerkiksi Hämeenkylän koulun valinnaiskurssilla oppilaat pääsivät suunnittelemaan ja myös toteuttamaan matkan Tanskaan maata pitkin.

Mitä muuta olet päässyt tekemään liittyen kansainvälisyyteen ja kestävään kehitykseen?

Meillä oli hieno tilaisuus KASO:ssa järjestää vuonna 2024 Vantaalla yleissivistävän koulutuksen kansainvälisyyspäivät yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. Teemana oli ”Globaalisti lokaali – sivistykselle siivet”. Tapahtumaan osallistui noin 200 kansainvälisyydestä ja kestävästä tulevaisuudesta kiinnostunutta opettajaa, rehtoria, kasvattajaa ja hallinnon asiantuntijaa ympäri Suomen. Päivien aikana tutustuttiin myös kielellisesti ja kulttuurisesti moninaiseen Vantaaseen.

Kansainvälisyyspäivillä luotiin katsetta tulevaisuuteen ja tuleviin sukupolviin. Ohjelma tarjosi osallistujille erilaisia näkökulmia nykyiseen ja tulevaan globaaliin maailmaan, tutustumiskäyntejä kansainväliseen Vantaaseen, verkostoitumista ja tiedon jakamista. Pohdimme yhdessä myös kotikansainvälisyyden merkitystä oppimisyhteisön voimavarana ja sitä, miten lapsia ja nuoria voidaan tukea heidän kasvumatkallaan maailmankansalaisiksi.