Henkilöstökertomus 2022: Palkkaus, palkitseminen ja kannustaminen

Vuonna 2022 palkkamenot olivat 575,8 miljoonaa euroa, joka on 17,4 miljoonaa euroa ja 3,12 % enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana. Palkkoja nosti 1.6 alkaen keskimäärin 2 prosentin ja 1.10. keskimäärin 0,5 prosentin työ- ja virkaehtosopimusten yleiskorotukset ja/tai muut sopimuskohtaiset erät. Vuonna 2022 työehtosopimusratkaisun kustannukset nostivat palkkamenoja keskimäärin 1,76 prosenttia. Loput noususta selittyy henkilöstömäärän kasvulla. Henkilöstömäärä kasvoi erityisesti Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle siirtyvissä toiminnoissa eli sosiaali- ja terveystoimessa ja pelastustoimessa. Vantaan kaupungille edelleen jäävissä toiminnoissa henkilöstömäärä kasvoi kaupunkikulttuurin toimialla sekä työllisyyspalveluissa.

Naisten ja miesten välinen palkkaero on kasvanut sentillä vuoteen 2021 verrattuna. Vakituisen, täyttä työaikaa tekevän, naisen euro on 89 senttiä miehen eurosta, kun vertaillaan kaikkien Vantaan kaupungin palveluksessa olevien vakituisten, täyttä työaikaa tekevien työntekijöiden/viranhaltijoiden kokonaiskeskiansioita.   

Ammattialojen sukupuolijako toteutuu Vantaan kaupungilla samoin kuin suomalaisessa työelämässä yleisesti. Työt jakautuvat edelleen vahvasti miesten ja naisten ammatteihin. Naisia työskentelee paljon hoiva- ja hoitotyössä, ja miehet ovat selvä enemmistö palo- ja pelastusalalla sekä teknisissä ammateissa. Keskimääräiseen palkkaeroon vaikuttaa merkittävästi naisten ja miesten erilaiset koulutukset ja ammatit, joissa he toimivat kaupungilla. Verrattaessa vakituista täyttä työaikaa tekevien naisten euroa miehen euroon saman sopimusalan tai saman ammattiryhmien sisällä, on tilanne paljon tasaisempi. 

Miehiä on henkilöstöstä suhteellista osuuttaan enemmän esihenkilöinä ja johtajina. Miehiä on kaikista esihenkilöistä 31 prosenttia.  

Teknisten sopimuksen piirissä naisten ja miesten välinen palkkaero on hieman tasaantunut vuodesta 2021 naisen euro (102 senttiä) edellisenä vuotena (103 senttiä).  

Yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piirissä työskentelevillä naisen euro on laskenut edellisvuoteen verrattuna kolmella sentillä ja on nyt 87 senttiä. Sopimusaloista kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen sisällä on myös suurin ammattien ja koulutusasteiden kirjo sopimusalan sisällä (ns. avustajista johtajiin). Siksi tarkasteltaessa naisten ja miesten välisiä palkkaeroja ammattiryhmittäin eräissä suurissa ammattinimikkeissä nähdään sama tilanne kuin muissakin ammattiryhmissä, eli erot tasoittuvat ja ovat pieniä saman ammattiryhmän sisällä. Esimerkiksi täyden työajan keskiansioita vertailtaessa lastenhoitajilla tai kartoittajana työskentelevillä naisen eurossa ja miehen eurossa ei ole eroa. Molemmissa on nyt naisen euro 99 senttiä miehen eurosta. Lisäksi vuosi 2022 oli ensimmäinen kokonainen palkanmaksuvuosi, kun suuri osa KVTES:n henkilökunnasta, eli naisvaltainen, korkeasti-koulutettu sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön palkkasumma ei enää ollut vuoden 2021 tapaan vertailussa mukana, koska ko. henkilöstö siirtyi omaan SOTE sopimuksen piiriin. 

OVTES:n piirissä olevien korkeakoulutusta vaativien tehtävien osalta tilanne on seuraava: Luokanopettajilla naisen euro on laskenut sentillä (98 sentistä 97 senttiin) ja erityisopettajilla naisen euro on laskenut 98 sentistä takaisin 96 senttiin. Päiväkodinjohtajilla (0,99) naisen ja miehen eurossa ei juurikaan ole eroa. Varhaiskasvatuksen opettajilla naisen ja miehen välinen ero on kasvanut kolmella sentillä, sillä ennen eroa ei ollut, mutta nyt naisen euro on 1,03. 

Naiset pitivät edelleen vuonna 2022 miehiä huomattavasti enemmän palkattomia vapaita ja käyttävät miehiä enemmän palkattomia perhevapaita. 

Kaikilla sopimusaloilla virka- ja työehtosopimuksissa on palkkausrakenne suunnilleen sama. Palkka koostuu tehtäväkohtaisesta palkasta (mitä tehdään), työkokemusvuosiin perustuvasta lisästä (työvuosien mukaan) sekä henkilökohtaisesta lisästä (miten työntekijä työnsä tekee eli työtuloksista). Tämän lisäksi on myös sopimusaloittain erilaisia palkkatekijöitä, jotka saattavat merkittävästikin vaikuttaa maksettavaan kokonaispalkkaan kuten esimerkiksi opetushenkilöstöllä.  

Vaikka naisten ja miesten välisiä palkkaeroja selittääkin eniten ammattiryhmien nais- ja miesvaltaisuus sekä naisten runsaampi palkattomien vapaiden ja palkattomien perhevapaiden pitäminen, seuraa kaupunki jatkossakin naisten ja miesten välisiä palkkaeroja ja pyrkii omilla toimillaan edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa ohjeistamalla ja omilla palkkaratkaisuillaan. Toimialoja ohjeistetaan esimerkiksi henkilökohtaisia lisiä jaettaessa huolehtimaan tasapuolisuudesta sukupuolten välillä.  

 

Henkilökohtaista lisää maksetaan yksilölle pitkäaikaisista toistuvista erinomaisista työsuorituksista. Henkilökohtaista lisää saa 39 prosenttia vakituisesta henkilöstöstä. Se on viisi prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Henkilökohtaisen lisän suuruus on keskimäärin 152 euroa kuukaudessa. Vuonna 2022 henkilökohtaisia lisiä oli käytössä yhteensä 7,9 miljoonaa euroa, kun vuonna 2021 niitä oli käytössä 7,5 miljoonaa. 

Henkilökohtaisen lisän palkkasumman kasvu johtuu sekä sopimusratkaisuihin liittyvistä ratkaisuista että yleiskorotuksista, jotka korottivat myös henkilökohtaisia lisiä. Edellisen lisäksi henkilökohtaisen lisän alarajatarkistuksia ja poistuneiden henkilökohtaisten lisien uudelleenjaettavia eriä oli jaossa keväällä 2022. Suurimmat erät olivat jaossa varhaiskasvatukseen ja SOTE-sopimuksen hoito- ja sosiaalihuoltotehtäviin.  

Henkilökohtaisista hyvistä työtuloksista palkitaan hieman useammin miestä (44 %) kuin naista (39 %), kun tarkastellaan koko henkilöstöä. Suurin ero on opetushenkilöstön kohdalla miehistä 52 % on henkilökohtainen lisä ja naisista 44 %. Sen sijaan lisän suuruudessa ei ole eroa sukupuolen mukaan.  

Katso lisää henkilökohtaisten lisien jaosta Tunnusluvut-osiosta. 

Kuvituskuva: Kaisa Sunimento 

Harkinnanvaraisen henkilökohtaisen lisän myöntämisperuste kaupunkitasolla on työtulokset. Henkilökohtainen lisä on osa kannustavaa palkkausta, jonka tarkoituksena on parantaa toiminnan tuloksellisuutta ja tukea johtamista. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota työntekijän henkilökohtaisen työn pitempiaikaiseen tuloksellisuuteen. Tuloksellisuudella tarkoitetaan henkilökohtaisten, ennalta asetettujen tavoitteiden toistuvaa saavuttamista.   

Varhaiskasvatuksessa keskimääräinen korotus henkilökohtaiseen lisään on yleensä maksimissaan 5 % tehtäväkohtaisesta palkasta. Henkilökohtainen lisä myönnetään aina euromääräisenä ja se on osa varsinaista palkkaa. Henkilökohtainen lisä myönnetään toistaiseksi voimassa olevana, ellei ole perusteltua syytä myöntää sitä määräaikaisena. Työsuorituksen arvioinneissa hyödynnetään Vaikuttavaa työtä -keskusteluita. 

Päiväkodin johtajat anovat lisiä työntekijöilleen ja voivat ehdottaa korotuksen määrää. Varhaiskasvatuspäälliköt tekevät kuitenkin päätökset siitä, kuinka moni saa korotuksen ja millä prosentilla. Hämeenkylän varhaiskasvatuksen yksikön johtaja Miia Pentikäinen kertoo, että varhaiskasvatuksessa työskentelee paljon hyvin motivoitunutta ja ammattitaitoista henkilökuntaa, joille päiväkodin johtaja mielellään myöntää henkilökohtaisen lisän aina, kun siihen on mahdollisuus. 

 – On palkitsevaa myös itselleni, kun esittämäni hakemus toteutuu. Perusteita lisille on helppo esittää, ja kiitos siitä kuuluu hyvälle ja osaavalle henkilökunnalle, Miia toteaa. 

Vuonna 2022 varhaiskasvatuksessa työskenteleville myönnettiin henkilökohtaisia lisiä keväällä ja syksyllä. Keväällä lisiä saivat KVTES-sopimuksen piirissä työskentelevät ja syksyllä varhaiskasvatuksen opettajat ja erityisopettajat, jotka olivat suorittaneet ensisijaisesti maisteritutkinnon, mutta myös kandin tai sosionomin tutkinnon suorittaneet otettiin huomioon.  

Lisien myöntämisperusteet liittyvät kaupunkistrategiaan. Miia kertoo, että perusteena kevään henkilökohtaisille lisille oli, että työntekijä on edistänyt tai edistää aktiivisesti toiminnallaan lapsiryhmässä tai toimintayksikössä lasten tunne- ja kaveritaitojen sekä positiivisen ilmapiirin kehittymistä, kieli- ja kulttuuritietoisen varhaiskasvatuksen konkreettista kehittymistä tai resurssiviisauden tiekartan toimenpiteitä. 

Syksyllä henkilökohtaisia lisiä myönnettiin erinomaisesta työsuorituksesta, esimerkiksi erinomaisesta tiimin johtamisesta tai inklusiivisen toimintakulttuurin kehittämisestä. Kriteereinä oli johtamisessa onnistuminen, toimintasuunnitelmien tavoitteellisuus, oman yksikön toiminnan kehittäminen ja/tai vaikuttaminen kaupunkitasoiseen kehittäminen. 

 – Henkilökohtainen lisä on rahallinen huomio erinomaisesta ammatillisuudesta, joka näkyy erinomaisena työnä.  Lisäksi johtajan tulee huomioida työntekijöiden osaaminen ja kannustaa heitä työyhteisössä omilla johtamisteoillaan. Ammatillinen ja motivoitunut henkilökunta tukee myös johtajaa työssään, Miia kiteyttää.

Vuonna 2022 oli edellisten vuosien tapaan käytössä erilaisia palkitsemismuotoja. Uutena elementtinä oli mahdollisuus antaa erikoispalkkio euromääräisenä. Erikoispalkkioita jaettiin vuoden aikana 659 510 eurolla (pitää sisällään verokompensaation) 3 837 työntekijälle. Keskimääräisen erikoispalkkion suuruus oli 172 euroa.   

Ylimmälle johdolle vahvistettujen tulospalkkiojärjestelmien pääpaino oli tuottavuuden lisääminen sekä tuottavuus- ja kasvuohjelmasta nostetut tavoitteet.

Henkilöstölle jaettiin erityiskiitokseksi vuonna 2022 kertapalkitsemisena vuoden 2021 koronapandemian aikaisesta työpanoksesta 100 euron liikunta- ja kulttuuriseteli. Liikunta- ja kulttuurietuun käytettiin vuoden aikana 712 470 euroa. 

Vantaan kaupunki kiittää pitkään palvelleita työntekijöitään/viranhaltijoitaan, kun palvelussuhde on kestänyt yhtäjaksoisesti 20, 30, 40 tai 50 vuotta. Vuonna 2022 palkkioksi annettiin ylimääräisen lomaviikon lisäksi 250 euron arvoinen liikunta- ja kulttuurietu 210 henkilölle. 

Henkilöstöä kannustetaan työmatkoissa julkisen liikenteen käyttöön. Työnantaja tuki julkisen liikenteen käyttöä myöntämällä työmatkaseteleitä. Vantaalla matkaseteli on 10 euron arvoinen maksuväline, jota käytetään kausilippua tai arvoa ostettaessa.  

Etuuden hakijoita oli prosentin vähemmän kuin edellisenä vuotena. Hakijoiden laskuun on saattanut vaikuttaa vuoden 2022 aikana koronapandemia. Vuonna 2022 työmatkaseteleitä haki 7 935 työntekijää ja niihin käytettiin Vantaalla yhteensä 734 640 euroa.

Kaupungin työtehtävät ovat kaikki merkityksellisiä ja yhteiskunnallisesti arvostettuja. Henkilöstö arvostaa työn merkityksellisyyttä, kehittymismahdollisuuksia, hyvää työilmapiiriä sekä esihenkilön ja työkavereiden antamaa tukea ja palautetta. 

Takaisin henkilöstökertomuksen etusivulle