Henkilöstökertomus 2022: Terveys ja turvallisuusjohtaminen

AITO Työterveys fuusioitui Terveystaloon 1.6.22 alkaen ja sen myötä koko kaupungin työterveyshuolto toimi loppuvuoden 2022 ajan Terveystalossa. Tutut ja osittain uudet työterveystoimijat jatkoivat työterveysyhteistyötä AITO Työterveyden jäljiltä. Haasteita fuusio toi tullessaan, mutta niitä on ratkottu yhteisvoimin työterveyshuollon edustajien kanssa pitkin kulunutta vuotta.  

Työterveysyhteistyö kaupungin ja Terveystalon välillä on saanut tiiviimmät raamit ja rakenteet uusitun yhteistyösuunnitelman laatimisen kautta ja Vantaan kaupungin asiakkuuspäällikkö vaihtui.  Haasteena on ollut lääkärien vastaanottoaikojen riittämättömyys ja tätä lähdettiin parantamaan täsmentämällä sairaanhoitajan hyödyntämistä hoidon tarpeen arvioinnissa.  

Etäpalveluiden käyttö jatkui edelleen aiempien koronan aikaisten vuosien tapaan. Etäpalveluita on hyödynnetty yhä suurissa määrissä siihen soveltuvissa asioissa kuten erityisesti työkykyneuvotteluissa ja erilaisissa kontrollikäynneissä, jotka eivät ole vaatineet fyysistä tutkimista.  

Työkykyneuvotteluissa on päädytty yhteistyössä työnantajan kanssa erilaisiin työkykyä tukeviin toimenpiteisiin. Eniten on sovittu erilaisia työhön paluuta tukevia toimenpiteitä kuten osasairauspäivärahan käyttöä, tuunatun työn hyödyntämistä ja työkokeiluita. Lisäksi kuntoutukseen on ohjattu työntekijöitä monelta eri palvelualueelta. Osa toimenpiteistä on liittynyt myös työkykyyn liittyviin eläkehakemukseen. Erilaisia työkyvyttömyyden eläkehakemuksia Kevalle on tehty viime vuoden aikana ensikertalaisten toimesta noin 100 kappaletta ja jatkohakemuksia noin 120 kappaletta. 

Työterveyden kustannukset vuonna 2022 olivat yhteensä noin 3,5 miljoonaa euroa. Tästä noin 2 miljoonaa euroa käytettiin lakisääteiseen, ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon kuten esimerkiksi lakisääteisiin alku- ja määräaikaistarkastuksiin, työpaikkaselvityksiin ja neuvontaan ja ohjaukseen. Noin 1,5 miljoonaa euroa käytettiin työterveyspainotteiseen sairaudenhoitoon. 

Vuoden 2022 sairauspoissaolot ovat lisääntyneet edelliseen vuoteen verrattuna jopa 15 prosentilla. Vuonna 2021 sairauspoissaoloprosentti oli 4,38 ja molemmat koronavuodet olivat sairauspoissaolojen osalta vähenevän trendin aikaa.  Vuoden 2022 sairauspoissaoloprosentti oli 5,02. Sairauspoissaolopäivien kokonaismäärä verrattuna vuoteen 2021 on noussut 26 463 sairauspoissaolopäivällä. Laskennallisesti pelkästään tästä sairauspoissaolojen noususta aiheutui noin 3,9 miljoonan euron menetys henkilöstökuluissa, kun yksi sairauspoissaolopäivä maksaa työnantajalle noin 150 euroa. Jo vuoden 2022 alkuvuosi näytti siltä, että mielenterveysperusteiset poissaolot nousivat kaupunkitasoisesti. Sama suunta on jatkunut myös 2022 syksyn aikana.  

Työterveyshuollosta raportoituna pelkästään mielenterveysperusteisia poissaolopäiviä oli vuoden 2022 aikana yhteensä 41 050 päivää. Mielenterveysperusteiset poissaolot jatkavat kärjessä edelleen suurimpana poissaoloja aiheuttavana tekijänä. Toiseksi suurimmaksi kohosi diagnoosiryhmä ”muut”, mihin on koottu pienistä määristä johtuvia poissaoloja (esim. koronasta johtuvia poissaoloja, silmä-, nenä- ja muita vastaavia diagnooseja) sekä suurimpana ryhmänä tässä kategoriassa ovat työterveyshuollon tietoon siirtyneet esihenkilön luvalla annetut poissaolot. 

Esihenkilön luvalla sairauspoissaolopäiviä myönnetty enemmän kuin vuonna 2021. Vantaan sairauspoissaolokäytännön mukaisesti esihenkilöllä on oikeus myöntää työntekijälle poissaoloa 1–7 päivää. Takana on ensimmäinen kokonainen vuosi tässä laajuudessa olevaa nykyistä sairauspoissaolokäytäntöä ja sen hyödyntämisestä on koulutettu esihenkilöitä ja siitä on tiedotettu myös henkilöstöä pitkin vuotta.  

Kolmas suurin diagnoosiryhmä on tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Tuki- ja liikuntaelinsairauksissa tärkeää on asianmukainen hoito. Työterveyshuolto on aktiivisesti ohjannut tuki- ja liikuntaelinsairauksia poteneita varhaisessa vaiheessa työfysioterapeutin vastaanotolle. Tähän on kannustanut myös viime vuoden vaihteessa tapahtunut lakimuutos, jossa myös työfysioterapeutti muutettiin asiantuntijasta työterveyshuollon ammattilaiseksi.  

Kasvatuksen ja oppisen toimialalla korostuivat mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen nousu aiemmasta, erityisesti nuorten opettajien jaksaminen näkyi työterveyshuollon vastaanotoilla niin perusopetuksen puolella kuin toisella asteella. Kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin toimialalla tuki- ja liikuntaperusteiset poissaolot laskivat hieman vuodesta 2021. Noin 35 % Vantaan henkilöstöstä ei ollut vuonna 2022 lainkaan sairauspoissaolopäiviä. 

Terveystalon asiakkaista koottu data, jossa on mukana noin 600 000 työterveyden asiakasta niin julkiselta kuin yksityiseltä sektorilta, osoittaa, että sairauspoissaolojen nousu on ollut valtakunnallinen trendi (nousua jopa 21 prosenttia verrattuna vuoteen 2021). Tähän valtakunnalliseen tilanteeseen ovat vaikuttaneet koronarajoitusten purut, yleinen yhteiskunnallinen tilanne sekä vuoden 2022 syksyn voimakkaat kausi-infektiot, joissa on palattu koronaa edeltävän ajan tasoille.  

Palautuminen oli Vantaalla yksi viime vuoden sitovista tavoitteista ja tämän tavoitteemme myötä korostimme palautumista ja palautumisen merkitystä työyhteisöissä. Loppuvuoden 2022 aikana mielen hyvinvoinnin palveluita ja tuotteita on kohdistettu myös esihenkilöihin, heille on tarjottu mahdollisuus osallistua mielenterveyttä tukevan lähijohtamisen luennoille ja palautumisesta on pidetty koulutus esihenkilöille heidän oman kuin työyhteisönkin näkökulmista.   

Kestävä työkyky -hankkeen myötä luotiin palautumiseen liittyviä tilattavia tuotteita työyhteisöille, kuten kehittämispäiviä ja työpajoja. Palautuminen ja mielen hyvinvoinnin teemat ovat tulleet esille myös taukoliikunnan kautta koko henkilöstölle. Yhteistyömme pitkäaikaisen kumppanimme taukoliikuntaohjelma Break Pron kanssa jatkui myös vuonna 2022. Ohjelman sisältö seurasi ajankohtaisia teemoja ja päivittyy jatkossakin niiden mukaisesti. 

Kunta10-kyselyssä tutkittiin palautumista työpäivän aiheuttamasta rasituksesta. Tulosten perusteella palautumisen koetaan heikentyneen vuodesta 2020. Palautuminen työn aiheuttamista rasituksista on peruslähtökohta hyvää terveyteen ja työkyvyn ylläpitoon. Jatkossa on edelleen tarpeen tiedottaa aiheesta ja valmentaa esihenkilöitä ja työntekijöitä ymmärtämään palautumisen merkitys sekä tukea heitä löytämään keinoja palautumiseen. Kaupunkitasoisesti on luotu palautumiseen liittyviä työyhteisöjen kehittämispalveluita tilattaviksi, jotka ovat tarjolla tulevinakin vuosina.   

Vantaa on saanut Kevan rahoitusta Kestävä työkykyhankkeelle, jonka tarkoituksena on kokeilujen ja niiden arviointien kautta löytää vaikuttavia mielenterveyttä tukevia tuotteita, joita voidaan jatkossa hyödyntää varhaisen vaiheen mielen hyvinvoinnin tukemisen työkaluina. Hanke on käynnissä syksystä 2021 syksyyn 2023.  

Hankkeen kautta on kokeiltu erilaisia mielen hyvinvointia tukevia tuotteita ja palveluja. Kokemusten kautta on saatu vahvistusta toimiville tuotteille ja palveluille. Tuotteita on ollut eri muotoisia, on kokeiltu esimerkiksi yksilö- ja ryhmämuotoisia tuotteita. On havaittu, että työkyky ja sen ylläpitäminen työuran eri vaiheissa ei ole pelkästään yksilön asia, joten työssä jaksaminen ja mielen hyvinvointi ovat näkyneet teemoina myös niin esihenkilöluennoilla kuin koko työyhteisöihin tilattavissa tuotteissakin. 

Kestävä työkyky -hankkeen nimissä tehtiin myös päätös kouluttaa vuoden 2023 alussa kaupungin työsuojeluryhmän jäsenet mielenterveyden ensiavun osaajiksi. Työsuojeluvaltuutettujen koulutustausta vaihtelee ja tällä on haluttu vahvistaa työyhteisöihin tehtävää työsuojelutyötä myös mielenterveyden näkökulmasta ja lisäämme varhaisen vaiheen reagointikykyä ja eteenpäin ohjaamiskykyä henkilöillä, jotka runsaasti kohtaavat työyhteisöjä erilaisissa merkeissä.   

 Kuvituskuva: Kaisa Sunimento

Kestävä työkyky on Kevan (Kuntien eläkevakuutuslaitos) rahoittama hanke, joka kestää kaksi vuotta (1.9.2021–31.8.2023). Hankkeen tarkoituksena on tukea varhaisessa vaiheessa työntekijöiden mielen hyvinvointia, sillä etenkin mielenterveysperusteiset sairaspoissaolot ovat kasvaneet Vantaalla.   

Työhyvinvoinnin johtamiseen erikoistunut työyhteisövalmentaja Sini Rantama loi Vantaalle Kestävää työkykyä -valmennuksen. Valmennuskokonaisuuden tavoitteena on parantaa työntekijöiden kokemaa työkykyä ja työhyvinvointia sekä luoda pitkäaikaista hyötyä mielen hyvinvoinnille.   

Menetelmänä on tavoitteellinen ryhmäcoaching, jossa osallistujat pääsevät pohtimaan yksilöllistä tilannettaan ja samalla saavat etenemiselleen koko ryhmän tuen. Valmennuksessa sovelletaan Psyykkinen valmennus -teosta (Tossavainen ja Peltonen, 2020).  

Valmennuksessa osallistujat tutustuvat omiin ajattelu- ja toimintamalleihinsa. Prosessin aikana osallistujille kertyy hyvä työkalupakki eri menetelmistä, joita voi hyödyntää myös myöhemmin elämässään. Yksilöllisen vaikuttavuuden mahdollistamiseksi ryhmässä on enintään kuusi henkilöä. Valmennukseen osallistuvat ovat päässeet mukaan esihenkilöidensä ehdottamina, ja valmennus on täysin vapaaehtoinen.   

Sini Rantama kertoo, että jokainen saa ryhmässä jakaa juuri niin paljon kuin itsestä hyvältä tuntuu ja kaikki osallistujien käsittelemät asiat ovat ehdottoman luottamuksellisia.   

 – Meille ihmisille on todella tärkeä tulla kohdatuksi – kohtaamiset ovat niitä, joissa tapahtuvat tärkeimmät asiat. Ryhmässä saa tukea omille ajatuksilleen ja se on todella voimauttavaa jo itsessään. Minusta on upeaa olla mukana mahdollistamassa ryhmän jäsenten välistä vertaistukea.  

Yhden tapaamisen kesto on kaksi tuntia. Tapaamisissa on joka kerralla eri teemoihin liittyvää tietosisältöä, minkä jälkeen yhdessä keskustellen pohditaan, miten asioita voi lähteä soveltamaan käytäntöön osana omaa mielen hyvinvointia. Valmennuksen sisältöteemoja ovat muun muassa itsetuntemus ja -luottamus, tavoitteet, motivaatio, tapojen muodostuminen, ajattelumallit ja psykologinen joustavuus.  

 – Valmennuksessa keskustelemme myös verkostojen merkityksestä ja jokaisen roolista työyhteisössä. Pohdimme, miten pystymme vahvistamaan omaa resilienssiämme ja mitkä asiat auttavat meitä pääsemään vaikeuksista eteenpäin. Valmennusta voisi oikeastaan kutsua tutkimusmatkaksi omaan itseen.   

Välitehtävinä on omien ajattelu- ja toimintatapojen reflektointia ja muita pohdintatehtäviä. Tapaamiset ovat kuukauden välein ja kokonaisuuden kesto on noin 7–8 kuukautta. Valmennus toteutetaan nyt toista kertaa keväällä (marras–kesäkuun välisenä aikana). Valmennuksesta on tehty myös kolmen tunnin mittainen kevennetty versio, esimerkiksi työhyvinvointipäiviin.  

Vuoden 2022 alussa käynnistyi uusi työsuojelutoimikausi, ja neljä uutta työsuojeluvaltuutettua aloitti Vantaalla. Yhteensä työsuojeluvaltuutettuja 1.1.2023 alkaen on 11, kaksi henkilötyövuotta aiempaa enemmän. Työsuojeluvaltuutettujen raportoimista tehtäväkokonaisuuksista suurin yksittäinen kokonaisuus oli työntekijöiden ja esihenkilöiden yhteydenotot. Muista toiminnoista painottuvat työtapaturmien ja muiden turvallisuuspoikkeamien selvittäminen, seuranta ja raportointi.  

Työsuojeluvaltuutettujen osallistuminen työyhteisöjen ja esihenkilöiden valmentamistilaisuuksiin lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna, mutta oli edelleen vähäisempi verrattaessa koronaa edeltävään aikaan. Epäasiallisen kohtelun selvittelyprosesseihin työsuojeluvaltuutetut osallistuivat samassa mittasuhteessa kuin aiemmin. 

Vantaalla kirjataan työturvallisuutta vaarantaneet tilanteet Tutka-työturvallisuusjärjestelmään. Tutkaan tehtyjen työturvallisuusilmoitusten määrä lisääntyi jonkin verran vuonna 2022 aiempiin vuosiin verrattuna. Vuonna 2022 työturvallisuusjärjestelmä Tutkaan oli tehty lähes 6 400 työturvallisuusilmoitusta, kun edellisenä vuonna luku oli 5708. Ilmoitusten määrä kasvoi edellisestä vuodesta 11 prosentilla. 

Suurin lisäys Tutkaan tehtyjen ilmoitusten osalta liittyi ammattitautiepäilyihin eli covid19 altistumistilanteisiin (419 kpl). Uhka tai väkivaltailmoitusten määrä oli lähes sama kuin edellisenä vuonna muodostaen edelleen yli puolet (54,5 %) tehdyistä ilmoituksista. Suurin lisäys uhka- tai väkivaltailmoituksista oli varhaiskasvatuksen tulosalueella, jossa lisäys oli 6,6 %. Yleisin uhka- tai väkivaltatilanteen vaaratyyppi oli raapiminen, pureminen, sylkeminen, ruhjominen tai lyöminen (1 870 kpl, 59,7 %). Solvaamisesta, nimittelystä, sanallisesta uhkaamisesta, huutamisesta tai metelöinnistä oli tehty 311 ilmoitusta (9,9 %).  

Tammikuussa 2023 työturvallisuusjärjestelmä Tutkan ilmoituksista oli käsitelty loppuun 93,3 %. Ilmoitusten käsittelyn tavoitteena on estää vastaavaa tapahtuminen tulevaisuudessa. Käsitellyistä ilmoituksista 40 %:ssa informoidaan tapahtuneesta, 14 %:ssa suunnitellaan kehittämistoimenpide ja 8,4 %:ssa viedään asia ylemmälle tasolle tai konsultoidaan asiantuntijaa. 

Vuonna 2022 kaupungin henkilöstön työtapaturmien määrä pysyi lähes samana kuin edellisenä vuotena. Vuoden 2022 aikana ilmoitettiin yhteensä 652 työtapaturmaa, joista työssä tapahtui 70 % ja työmatkalla 30 %. Työkyvyttömyyspäiviä oli lähes saman verran kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan, mutta hoitokustannukset olivat nousseet noin 17 %. Ammattitauteja vakuutusyhtiö korvasi yhteensä 22 kappaletta, joista kaikki liittyivät Covid-19-tautiin. Aiemmin suurin osa Covid-19 ammattitaudeista oli sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan työntekijöitä, vuonna 2022 taas kasvatuksen ja oppimisen toimialan työntekijöitä.  

20 tapaturmaa aiheutti vähintään kuukauden sairauspoissaolon. Kaikista korvatuista vahingoista 60 % liittyi kasvatuksen ja oppimisen toimialaan ja 29 % sosiaali- ja terveydenhuoltoon.  

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen tapaturmaluvut vähentyivät hieman edellisvuodesta. Tapahtuneita tapaturmia ilmoitettiin 46 ja työmatkalla tapahtuneita tapaturmia 6. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella ei todettu yhtään ammattitautia vuonna 2022. 88 % työtapaturmista oli tapahtunut työssä, 12 % matkalla työhön tai työstä. Yleisin vamman aiheuttanut tapahtuma oli liukastuminen, horjahtaminen tai kompastuminen. 

Takaisin henkilöstökertomuksen etusivulle