Väestörakenne (2022)

Ikärakenteen mukaan tarkasteltuna Vantaan väestöstä 0–6-vuotiaita oli 7,4 prosenttia, 7–15-vuotiaita 10,4 prosenttia ja 65 vuotta täyttäneitä 15,7 prosenttia. Alle kouluikäisten osuus on laskenut melko nopealla tahdilla viimeiset kymmenen vuotta. Vuonna 2013 alle kouluikäisiä oli vielä 9 prosenttia väestöstä, kun vuonna 2022 heitä oli 7,4 prosenttia.

Myös kouluikäisten (7–15-vuotiaat) osuuden kehitys oli pitkään laskusuuntaista ja aallonpohja saavutettiin vuonna 2012, jolloin kouluikäisiä oli 10,2 prosenttia. Tämän jälkeen osuus on hivenen kasvanut ja vuonna 2022 kouluikäisiä oli 10,4 prosenttia väestöstä.

Kuten alla olevasta kuviosta voi huomata, 16–39-vuotiaiden ja 40–64-vuotiaiden kehityskulku oli 1980- ja 1990-luvuilla täysin päinvastainen: nuorempien aikuisten osuus laski jyrkästi ja vanhempien nousi. 2000-luvulla ikäryhmien osuudet ovat olleet lähellä toisiaan, mutta viime vuosina 16–39-vuotiaita (35 %) on ollut hieman enemmän kuin 40–64-vuotiaita (32 %).

Vuosi 2022 oli käänteentekevä, sillä 65 vuotta täyttäneiden osuuden kasvu pysähtyi ensimmäistä kertaa. Ikäryhmän osuus pysyi samana kuin edellisenä vuotena, ollen 15,7 prosenttia. Kasvun pysähtymisen taustalla on 65–74-vuotiaat, joiden osuus on pienentynyt usean vuoden ajan ja viimeiset kolme vuotta ikäluokka on myös määrällisesti pienentynyt. Vanhimmassa ikäryhmässä kasvu jatkuu edelleen: 75 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyi 940 henkilöllä vuonna 2022 ja osuus kasvoi 6,8 prosentista 7,1 prosenttiin.

Vantaan suurin ikäluokka on yli kymmenen vuotta ollut 30–34-vuotiaat. Ikäryhmän osuus oli 8,7 prosenttia vuonna 2022, kun seuraavaksi suurimman ikäryhmän, 35–39-vuotiaiden, osuus oli 8,1 prosenttia. Kolmanneksi suurimmat viisivuotisikäryhmät olivat 25–29- ja 40–44-vuotiaat (7,6 %).

Alle kouluikäisten lasten osuuksissa on nykyisin melko pienet erot suuralueiden välillä. Pienten lasten osuus on edelleen korkein Aviapoliksen suuralueella, mutta sielläkin osuus on laskenut vuoden 2010 14,6 prosentista nykyiseen 8,9 prosenttiin. Alle kouluikäisten osuus on jo pitkään ollut alhaisin Myyrmäen ja Tikkurilan suuralueilla, ollen 7,0 prosenttia vuonna 2022.

7–15-vuotiaiden osuus on useiden vuosien ajan ollut Aviapoliksessa ennätyskorkealla tasolla, 14–15 prosentissa. Myyrmäessä ja Tikkurilassa kouluikäisten osuudet ovat olleet suuralueiden alhaisimpia viimeiset 20 vuotta ja uusimpien tietojen mukaan heitä oli 9 prosenttia molempien alueiden väestöstä.

16–64-vuotiaiden osuus on Kivistön suuralueella kasvanut nopeasti muista suuralueista poiketen. Vuonna 2012 Kivistön väestöstä 16–64-vuotiaita oli 62 prosenttia, kun vuonna 2022 osuus oli jo 72 prosenttia. Muilla suuralueilla muutokset ovat olleet viime vuosina pieniä ja ikäryhmän osuus oli 64–69 prosenttia.

65 vuotta täyttäneiden osuuden kehitys on hieman vaihdellut suuralueesta toiseen. Myyrmäessä 65 vuotta täyttäneiden osuus oli suurin, 20 prosenttia, kun Korson, Koivukylän, Tikkurilan ja Hakunilan suuralueilla osuus oli 15–17 prosenttia.

Aviapoliksessa asuu 65 vuotta täyttäneitä vähemmän (8,3 %) kuin muilla suuralueilla, vaikka sielläkin ikäryhmän osuus on noussut jo yli kymmenen vuotta. Kivistön suuralueelle on viime vuosina rakennettu runsaasti ja uusien asukkaiden myötä alueen väestörakenne on muuttunut. Toisin kuin muilla suuralueilla, Kivistössä 65 vuotta täyttäneiden osuus on tuntuvasti laskenut 2010-luvun puolivälin 14 prosentista. Viimeiset kolme vuotta osuus on pysytellyt 9,5 prosentin tuntumassa.

Kaupunginosittain tarkasteltuna 0–6-vuotiaiden osuus oli vuonna 2022 suurin Keimolassa (10,2 %) ja alhaisin Myllymäessä (3,3 %). Kouluikäisiä eli 7–15-vuotiaita asui suhteellisesti eniten Ylästössä (17,8 %) ja vähiten Veromiehessä (4,9 %).

Jos Veromiehessä kouluikäisten osuus oli pieni, niin 16–64-vuotiaiden osuus oli kaupunginosista suurin (84 %). Myös Keimolassa asui paljon tähän ikäryhmään kuuluvia (78 %). Suhteellisesti vähiten 16–64-vuotiaita asui Helsingin pitäjän kirkonkylässä (61 %), mutta ero seuraaviin kaupunginosiin oli erittäin pieni. 65 vuotta täyttäneitä asui eniten Piispankylässä (26 %) ja Myyrmäessä (23 %), kun taas vähiten heitä asui Veromiehessä ja Keimolassa (4–5 %).

Väestöllinen huoltosuhde kertoo, kuinka paljon lapsia ja vanhuksia on suhteessa työikäisiin. Huoltosuhde heikkenee, kun sen arvo kasvaa (huollettavien määrä kasvaa suhteessa työikäisiin). Työikäiseksi väestöksi on laskettu 18–64-vuotiaat, joita asui Vantaalla 156 100 henkilöä vuonna 2022. Yhteensä alle 18-vuotiaita ja yli 64-vuotiaita oli 86 800. Vuosina 2018–2022 Vantaan väestöllinen huoltosuhde, eli alle 18-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrä 100 työikäistä kohden, on pysynyt ennallaan, ollen 56. Kolmena edellisenä vuotena lukema oli hieman suurempi (57), jolloin huoltosuhde oli korkeimmillaan viimeisten 40 vuoden aikana. Väestöllinen huoltosuhde oli alimmillaan 1990-luvun alussa (44).

Vantaan saama muuttovoitto perustuu pitkälti 20–39-vuotiaisiin, mikä on ollut hyvä asia huoltosuhteen kannalta. Ilman tätä voimakasta nuoriin aikuisiin painottuvaa muuttovoittoa Vantaan huoltosuhde olisi heikompi kuin se nyt on.

Vantaan ja Espoon väestölliset huoltosuhteet ovat olleet lähellä toisiaan koko 2000-luvun ajan, mutta Espoon huoltosuhde on ollut hieman heikompi. Viimeisten vuosien aikana ero on jopa hieman kasvanut. Vantaan ja Helsingin huoltosuhteet olivat lähes samalla tasolla 2000-luvun alussa, mutta sen jälkeen Vantaan huoltosuhde on ollut heikompi. Viimeisten vuosien aikana kaupunkien välinen ero on kuitenkin selvästi kutistunut ja Helsingin väestöllinen huoltosuhde on enää jonkin verran alhaisempi (53) kuin Vantaan (56). Koko Suomessa huoltosuhde on vuosikymmenten ajan ollut huomattavasti korkeampi kuin pääkaupunkiseudulla ja myös kasvukäyrä 2010-luvulla lähtien on ollut jyrkempi.

 

1800-luvun lopusta lähtien enemmistö vantaalaisista on ollut naisia, mutta vuonna 2021 tapahtui historiallinen käänne: miesten määrä ohitti naisten määrän lähes tuhannella hengellä. Vuonna 2022 ero kasvoi entisestään ja miehiä (50,4 %) oli jo 2 200 enemmän kuin naisia (49,6 %). 

Vieraskielinen väestö on jo vuosien ajan ollut miesvoittoinen ja ero on viime vuosina selvästi kasvanut. Vuonna 2015 vieraskielisestä väestöstä 51 prosenttia oli miehiä, kun vuonna 2022 heitä oli 54 prosenttia. Kotimaankielisessä väestössä naisia on edelleen miehiä enemmän, mutta sukupuolten välinen ero on pikku hiljaa kaventunut. Vuonna 2022 kotimaankielisistä vantaalaisista 50,8 prosenttia oli naisia.

Vantaalaiset naiset ovat keski-iältään pari vuotta vanhempia (40,4 v.) kuin miehet (38,1 v.). Nuoremmissa ikäluokissa korostuu miesten suurempi osuus ja vanhemmissa naisten. Kun väestöä tarkastellaan viisivuotis-ikäluokittain, naisia alkoi olla enemmän 60–64-vuotiaiden ikäluokasta eteenpäin. 75 vuotta täyttäneestä väestöstä 60 prosenttia ja 85 vuotta täyttäneestä väestöstä 68 prosenttia oli naisia.

Vuonna 2022 vajaa puolet vantaalaisista oli syntynyt pääkaupunkiseudulla ja syntyperäisiä vantaalaisia oli 26 prosenttia väestöstä. Helsingissä syntyneiden osuus on laskenut jo vuosien ajan, kun taas ulkomailla syntyneiden osuus on kasvanut. Nykyisin ulkomailla syntyneitä (21 %) onkin jo enemmän kuin Helsingissä syntyneitä (18 %). 

Viisi prosenttia Vantaan väestöstä on syntynyt pääkaupunkiseudun ulkopuolisella Uudellamaalla. Muualla Suomessa syntyneistä suurimmat ryhmät olivat Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa syntyneet (2,5 % per alue), mutta ryhmien osuudet ovat vuosien kuluessa suhteellisesti pienentyneet.

Vantaalaisista enää alle puolet (49,1 %) kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja ero uskontokuntiin kuulumattomiin (46,5 %) on pienentynyt koko ajan. Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvien osuus tippui vuodesta 2021 vuoteen 2022 peräti 2,1 prosenttiyksikköä. Kirkon omien rekisteritietojen mukaan kirkkoon kuuluvien määrää on vähentänyt muun muassa kirkosta eroamisen lisääntyminen, kastettujen määrän väheneminen sekä maahanmuuttajien määrän kasvu. 

Suomen ortodoksiseen kirkkokuntaan kuului 1,1 prosenttia vantaalaisista ja osuus on laskenut muutaman kymmenyksen viimeisten kymmenen vuoden aikana. Muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvien osuus on kasvanut vuosituhannen alun 1,2 prosentista nykyiseen 3,3 prosenttiin.

Kaikista Suomen kunnista ainoastaan Helsingissä evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvia (47,6 %) oli vähemmän kuin Vantaalla (49,1). Kolmanneksi vähiten heitä oli Espoossa, mutta kuitenkin yli puolet väestöstä (52,3 %). Koko Suomessa evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvia (65 %) oli huomattavasti enemmän kuin pääkaupunkiseudun isoissa kaupungeissa.

 

Kirkkoon kuuluminen on suurimmillaan 65 vuotta täyttäneissä sekä rippikoulun suuren suosion takia 15–19-vuotiaissa. Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuudet ovat kyseisissä ikäryhmissä pienimmillään (vuonna 2022: noin 30 %). 

20–39-vuotiaissa uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia (56 %) on jo monen vuoden ajan ollut enemmän kuin evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvia (40 %). Vuonna 2022 sama käänne tapahtui myös 40–64-vuotiaissa, joista 49 prosenttia ei kuulu mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan ja 46 prosenttia kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon. 

Vuonna 2022 vantaalaisista miehistä 45 prosenttia kuului Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja 51 prosenttia oli uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia. Tämä oli toinen vuosi peräkkäin, kun suurempi osa miehistä oli uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia. Naisilla näin ei tule tapahtumaan vielä vähän aikaan, koska 54 prosenttia naisista kuului Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia oli 42 prosenttia.

 

Vuoden 2021 lopun tietojen mukaan Vantaan 15 vuotta täyttäneestä väestöstä 30 prosenttia oli suorittanut enintään perusasteen, 38 prosenttia toisen asteen ja 32 prosenttia korkea-asteen tutkinnon. Korkea-aste voidaan jakaa edelleen kolmeen osaan, joista alimman korkea-asteen suorittaneita oli 8 prosenttia, alemman korkeakouluasteen 13 prosenttia ja ylemmän korkeakouluasteen suorittaneita 11 prosenttia.

Vantaalaisten koulutustaso on selvästi noussut vuosikymmenten saatossa. Vuodesta 1990 vuoteen 2021 enintään perusasteen käyneiden osuus on laskenut 46 prosentista 30 prosenttiin, kun taas toisen asteen suorittaneiden osuus on kasvanut 33 prosentista 38 prosenttiin ja korkea-asteen suorittaneiden osuus 22 prosentista 32 prosenttiin. Viime vuosina koulutustaso on pysynyt lähes paikallaan.

Koulutusasteessa oli jonkin verran eroja sukupuolen ja suuralueiden mukaan. Vuonna 2021 naisissa oli yhtä paljon toisen asteen ja korkea-asteen suorittaneita (36 %), kun miehissä oli selvästi enemmän toisen asteen (40 %) kuin korkea-asteen (28 %) suorittaneita. Vantaalaisten naisten koulutustaso on noussut selvästi miehiä nopeammin ja naisten koulutustaso onkin jo pidemmän aikaa ollut korkeampi kuin miesten.

Suuralueilla enintään perusasteen suorittaneiden osuus vaihteli Kivistön ja Aviapoliksen 25 prosentista Hakunilan 35 prosenttiin. Korkea-asteen suorittaneiden osuus oli puolestaan korkein Aviapoliksessa (40 %) ja matalin Hakunilassa (26 %). 

 

Vantaan väestöstä hieman yli puolet oli naimattomia, kolmannes naimisissa, kymmenesosa eronnut ja loput kolme prosenttia olivat leskiä. Vieraskielisten siviilisäätyrakenne on muuttunut 30 vuodessa niin paljon, että nykyisin kotimaankielisten ja vieraskielisten siviilisäädyissä ei ole eroa. Vieraskielisillä naimattomien osuus on kasvanut ja naimissa olevien osuus on laskenut huomattavasti enemmän kuin kotimaisia kieliä puhuvilla. 

Viimeisten kymmenen vuoden aikana keskimäärin 1 226 vantaalaista paria on mennyt naimisiin vuosittain. Vuonna 2022 avioliiton solmi 1 180 pariskuntaa, mikä oli enemmän kuin kahtena edellisvuotena. Vuodesta 2018 eteenpäin tilastossa on rinnastettu vaimo ja nuorempi puoliso (jos pariskunta on samaa sukupuolta) ja vastaavasti mies ja vanhempi puoliso.

Valtaosa vuonna 2022 avioituneista naisista/nuoremmista puolisoista solmi ensimmäisen avioliittonsa (68 %). Avioliitto oli toinen 15 prosentille ja neljälle prosentille liitto oli vähintään kolmas. Ensimmäisen avioliiton solmimisen aikaan naiset/nuoremmat puolisot olivat keskimäärin 32-vuotiaita ja miehet/vanhemmat puolisot 34-vuotiaita. Toisen avioliiton naiset solmivat keskimäärin 44-vuotiaina ja miehet 45-vuotiaina.

Vuoden 2022 avioliitoista 66 prosenttia solmittiin suomalaisten kesken. Toiseksi eniten oli pariskuntia, joissa molemmat olivat virolaisia, mutta heitä oli vain kaksi prosenttia naimisiin menneistä. Avioliittojen kirjoa kuvastaa hyvin se, että vuonna 2022 solmituissa avioliitoissa, joissa vähintään toinen puoliso oli kansalaisuudeltaan muu kuin suomalainen (34 % kaikista avioliitoista), muodostui pariskuntien kansalaisuuksista yhteensä 168 eri kombinaatiota.

Vuonna 2022 avioeroon päättyi 613 vantaalaista liittoa. Eronneista naisista/nuoremmista puolisoista 79 prosenttia koki ensimmäisen avioeronsa ja 16 prosentille ero oli toinen. Eronneiden naisten keski-ikä oli 42 vuotta ja miesten 44 vuotta. Eroon päättyneistä liitoista 75 prosenttia oli sellaisia, joissa molemmat puolisot olivat suomalaisia. Seuraavaksi eniten oli pariskuntia, joissa molemmat puolisot olivat joko venäläisiä tai virolaisia (molempia 4 %).

PALAA VANTAAN VÄESTÖ 2022/2023 PÄÄSIVULLE