Pähkinärinteen terveydenhuoltorakennuksessa tutkimukset valmistuneet / Tiedote 3.10.2023
Pähkinärinteen koulun vieressä sijaitsevassa terveydenhuoltorakennuksessa toimii kirjasto, nuorisotoimi, hammashoitola ja syksystä alkaen osa tiloista on myös koulun käytössä. Rakennus on valmistunut vuonna 1980 ja sitä on laajennettu vuonna 1986. Laajennusosalla sijaitsevat koulun käytössä olevat tilat ja osa hammashoitolan tiloista.
Rakennuksessa tehtiin tutkimuksia kesän aikana ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Tutkimusten perusteella rakennus on pääosin hyvässä kunnossa. Merkittävimpänä sisäilman laatuun vaikuttavana tekijänä voidaan pitää ilmanvaihdon puutteita sekä rakennuksen luoteiskulmassa todettuja sokkelirakenteen kosteusteknisiä puutteita (paikallinen ongelma). Havaittuja vikoja on jo osittain korjattu huollon toimesta. Tässä tiedotteessa kerrotaan tutkimuksen tuloksista tarkemmin.
Tutkimuksen tuloksia
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rakennuksen nykykunto sekä sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä. Tutkimukset sisälsivät muun muassa alapohjien, ulkoseinien ja väliseinien rakenneavauksia, materiaalinäytteenottoja ja materiaalinäytteistä tehtyjä laboratorioanalyysejä. Lisäksi tehtiin ulkoseinien ja lattiarakenteiden kosteusmittauksia sekä erilaisia sisäilmatutkimuksia, joiden avulla tarkasteltiin rakenteista mahdollisesti vapautuvien epäpuhtauksien kulkeutumista sisäilmaan. Myös ilmanvaihto tarkastettiin ja kuitulähteet kartoitettiin.
Rakenteiden kunto
Tutkimusten perusteella rakennuksen alapohjarakenteissa ei havaittu sisäilmaa heikentäviä puutteita. Alapohjat ovat pääosin ryömintätilallisia ja osittain maanvastaisia betonilaattoja. Ryömintätila on siisti ja siellä on koneellinen ilmanvaihto. Merkkiainekokein selvitettiin mahdollisia ilmavuotoja ryömintätilasta sisäilmaan. Normaalissa käyttötilanteessa ilmavuotoja ei yleensä todettu, vain yhdessä tilassa todettiin pistemäinen ilmavuotokohta, jolla ei ole merkitystä sisäilman laatuun. Lattiapinnat kartoitettiin kosteuden osalta kokonaisuudessaan, kosteusmittauksissa ei todettu poikkeavaa kosteutta.
Tutkimuksen perusteella rakennuksen julkisivut ovat pääsääntöisesti siistikuntoiset ja ulkoseinä- sekä sokkelirakenteet hyvässä kunnossa. Rakenneavauksia tehtiin ympäri rakennusta, ja eristemateriaalista otettiin yhteensä 16 materiaalinäytettä, joista yhdessä todettiin mikrobikasvua. Tämä paikallinen puute kosteudenhallinnassa todettiin rakennuksen luoteiskulmauksessa, vaikka alueelle on uusittu salaojitus. Merkkiainekokein selvitettiin mahdollisia ilmavuotoja ulkoseinän eristetilasta sisäilmaan. Normaalissa käyttötilanteessa ilmavuotoja todettiin, mutta ilmavuodoilla ei ole suurta vaikutusta sisäilman laatuun silloin, kun eristemateriaalissa ei ole vauriota. Rakennuksen luoteiskulmassa vaurioituneesta eristemateriaalista voi kulkeutua epäpuhtauksia sisäilmaan silloin, kun tila on alipaineinen ulkoilmaan nähden.
Rakennuksen sisällä alkuperäisen ja laajennusosan välillä väliseinänä on vanha ulkoseinärakenne. Tätä tutkittiin rakenneavauksin kahdesta kohdasta eikä eristemateriaalissa todettu mikrobikasvua.
Vesikatto ja yläpohja tarkastettiin aistinvaraisesti. Niissä havaittiin yksittäisiä puutteita, kuten paikallisia kaasupusseja, ikääntyneitä läpivientien tiivistyksiä sekä tukkeutunut kattokaivo. Nämä vaativat huoltotoimenpiteitä.
Ilmanvaihto
Rakennuksen ilmanvaihto on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Pääilman-
vaihtokoneita on kaksi, alkuperäisellä osalla ja laajennusosalla on omat koneet. Ilmanvaihtokoneet vaativat huoltotoimenpiteitä, kuten tiivisteiden vaihtoa ja sisäpuhdistusta. Laajennusosan ilmanvaihtojärjestelmässä havaittiin kuitulähteitä, mutta pölystä mitatut kuitupitoisuudet olivat kuitenkin pieniä. Ilmanvaihtojärjestelmä on puhdistettu ja ilmamäärät säädetty laajennusosalla keväällä 2023 ja alkuperäisellä osalla vuonna 2017. Ryömintätilaa palvelevassa ilmanvaihtokoneessa todettiin tutkimusten yhteydessä häiriöääni, laite korjattiin kesän aikana.
Sisäilma ja olosuhteet
Tutkimuksen perusteella sisäilman olosuhteet ovat hyvällä tasolla, eivätkä asumisterveysasetuksen toimenpiderajat ylittyneet. Rakennuksessa, jossa ei ole jäähdytystä, on toki kesällä lämmintä, mikä voi vaikuttaa yleiseen viihtyvyyteen. Sisäilman olosuhteita seurattiin kesäkuussa 14 päivän ajan kolmessa tilassa. Sisäilman lämpötila vaihteli välillä 21…27 astetta ja suhteellinen kosteus välillä 21…50 %RH. Sisäilman hiilidioksidipitoisuus jää normaalitilanteessa alle 900 ppm, mikä kertoo ilmanvaihdon olevan riittävää tilojen käyttötarkoitukseen ja käyttäjämäärään nähden.
Sisätilat ovat pääosan ajasta alipaineisia ulkoilmaan ja ryömintätilaan nähden. Laajennusosalla alipaineisuus on suurempaa rakennuksen käyttöajan ulkopuolella. Ilmavirtaukset rakenteiden läpi sisäilmaan lisääntyvät alipaineisuuden kasvaessa, millä voi olla vaikutusta sisäilman laatuun alueilla, joissa rakenteissa on epäpuhtauksia.
Kuitunäytteitä otettiin kahden viikon aikana laskeutuneesta pölystä. Näytteitä otettiin kolmesta tilasta eikä tulokset ylittäneet toimenpiderajaa, vaikka kuitulähteitä todettiin pieniä määriä sekä ilmanvaihtojärjestelmässä että alakattojen yläpuolisessa tilassa.
Mitä seuraavaksi
Mikäli luoteiskulmassa (kirjaston tilat 19 ja 10) koetaan sisäilmassa puutetta, voidaan tiloihin toimittaa ilmapuhdistimet siksi aikaa, kunnes korjaukset saadaan toteutettua.
Kunnossapitotiimin tekninen isännöitsijä vastaa korjausten toteuttamisesta. Osa tutkimusraportissa suositelluista toimenpiteistä on jo tehty, ja muiden kiireellisten toimenpiteiden toteuttamista suunnitellaan. Suurin osa toimenpiteistä on normaalia huoltoa, joka ei häiritse tilojen käyttöä. Niistä korjauksista, jotka vaikuttavat tilojen käyttöön, sovitaan käyttäjien kanssa erikseen.
Alla listattuna tiedossa olevia korjauksia:
- Laajennusosan aulassa on vanha hiekanerotuskaivo, joka on kuivuessaan aiheuttanut tilaan viemärinhajua. Kaivo on nyt ummistettu.
- Salaojien toiminta varmistetaan ja salaojat huuhdellaan.
- Ilmanvaihtojärjestelmää huolletaan.
- Rakennuksen luoteiskulman rakenteiden ilmatiiveyttä parannetaan.