Nikkarin päiväkoti

Oppimisympäristöä ajattelemme laajana kokonaisuutena, johon kuuluvat psyykkinen turvallisuus ja hyvinvointi ja sosiaalisten suhteiden ja vuorovaikutuksen tasapaino. Haluamme taata, että kaikilla lapsilla on hyvä ja turvallinen olo ja vuorovaikutussuhteet ovat luottamuksellisia ja avoimia. Korostamme turvallisuutta niin psyykkisesti kuin fyysisestikin. Lapsi huomioidaan yksilönä, ja oppimisympäristöä muokataan tarpeen mukaan sopivaksi. Kasvattajat tunnistavat lasten erilaiset tarpeet. 

Rakennamme oppimisympäristöistä vaihtelevia ja uudenlaisiin leikkeihin motivoivia. Opettelemme sosiaalisia taitoja eri menetelmien kautta. Käytämme päiväkodin tiloja monipuolisesti pienryhmien ja porrastettujen toimintojen avulla. Hyödynnämme päiväkotien lähiympäristön luontoa monipuolisesti metsäretkien avulla. Toimimme aktiivisesti metsässä. Huomioimme lasten mielenkiinnon kohteet ja tarjoamme elämyksiä metsässä rentoutumiseen, mutta metsässä on monipuolisia mahdollisuuksia suunniteltuun toimintaan ja monesti luonto tarjoaa paljon materiaaleja valmiiksi.​ 

​Alueen ympäristö antaa hyvät mahdollisuudet liikunta- ja luontokasvatukselle. Tutustumme lähialueen kulttuuritarjontaan. Käytämme kirjaston ja kirjastoauton tarjontaa esimerkiksi satutuntien muodossa, jotka tarjoavat toisinaan mukavaa vaihtelua.  

Tavoitteiksi nousevat vuorovaikutustaitojen harjoitteleminen, itsesäätelytaitojen vahvistaminen, tunnetaitojen harjoittaminen, empatiakyvyn kasvattaminen arjen toiminnoissa ja leikeissä. Kiireetön ilmapiiri mahdollistaa sen, että lapsilla on aikaa ja tilaa ilmaista tunteitaan ja kasvattaja pystyy tukemaan riittävästi tunne-elämäntaitoja. Lapsia osallistetaan toimintaan aktiivisesti, heidän mielipiteitään kuunnellaan ja heidän kanssaan pidetään säännöllisesti kokouksia. He saavat vaikuttaa toimintaan ideoimalla viikko-ohjelmaa, valitsemalla leikkejä leikkitaulusta ja kertomalla toiveitaan. Lasten kanssa on laadittu yhteiset säännöt, joiden mukaan toimitaan ja niihin myös palataan tarvittaessa.​ 

Ajattelun ja oppimisen tematiikka on mielestämme keskeistä. Lapsen oma kokemus erilaisista ilmiöistä on tärkeää. Ajattelun ja oppimisen taitojen kehittämisessä merkittäviä asioita ovat toiminnallisuus lapselle luontaisella tavalla, uteliaisuuden ja ilon kautta oppiminen, vuorovaikutuksellisesti yhdessä tekeminen, itsetuntemuksen ja minäkuvan kehittyminen sekä hyvät oppimaan oppimisen taidot. Lapsia kannustetaan pohtimaan omia vahvuuksiaan ja asioita, missä kokevat tarvetta harjoitteluun. ​ 

Huoltajien toiveita kysytään mm. vanhempainilloissa. Yhteistoiminnallisen suunnittelun kautta vanhemmat saavat tuoda esiin ajatuksiaan varhaiskasvatuksesta ja kasvattajat käyttävät tuotoksia toiminnan suunnittelussa aktiivisesti. Huoltajia osallistetaan myös kyselyillä. Vanhempaintilaisuuksissa on tapana pienryhmissä osallistaa vanhempia eri teemojen ympärillä ja näin saada arvokkaita mielipiteitä esille.​ 

Aloituskeskustelu on tärkeä lapsen aloittaessa meillä varhaiskasvatuksen. Vasu-keskusteluissa ja Leops-keskusteluissa vanhempien kanssa käydään läpi heidän näkemyksiään ja toiveitaan.​