Etsivä nuorisotyö tukee nuoria siirtymässä toiselle asteelle
Siirtymä yläkoulusta toiselle asteelle on iso ja jännittävä muutos nuoren elämässä. Etsivä nuorisotyö on tarvittaessa nuoren tukena yhteishaussa ja voi saatella nuorta uusiin opintoihin.
Moni nuori on pian isojen kysymysten äärellä. Helmikuussa alkavassa yhteishaussa perusopetuksen päättävät nuoret tekevät valintoja omista opiskelusuunnitelmistaan. Minne haen opiskelemaan, missä olen hyvä, mitä haluaisin tehdä tulevaisuudessa?
Toiselle asteelle siirtyminen tuo mukanaan paljon uutta. Vastuu omista opinnoista lisääntyy ja opiskelupaikka, opettajat sekä kaverit vaihtuvat. Valtaosa nuorista selviää muutoksesta ilman isompia ongelmia. Osa tarvitsee kuitenkin enemmän tukea. Silloin apuna voi olla etsivä nuorisotyöntekijä.
Etsivä nuorisotyö auttaa 16–29-vuotiaita nuoria elämäntilanteen selkeyttämisessä, tulevaisuuden suunnittelussa ja itsenäistymisessä. Aiemmin työtä on tehty pääsääntöisesti täysi-ikäisten nuorten parissa, mutta vuodesta 2023 lähtien etsivät ovat tarjonneet tukea myös yläkoulun päättäville yhdeksäsluokkalaisille. Taustalla on tavoite ennaltaehkäistä muun muassa opintojen keskeyttämistä toisella asteella ja tällä tavoin ongelmien kasautumista nuoren elämässä.
Rohkaisemista ja konkreettista vierellä kulkemista
Etsivät nuorisotyöntekijät voivat auttaa nuorta selkiyttämään omia haaveitaan ja tulevaisuuden suunnitelmiaan. Myös rohkaisua ja itseluottamuksen vahvistamista tarvitaan.
“Joskus keskustelut nuoren kanssa voivat olla aika surullisiakin. Jos kysyy nuorelta, missä hän on mielestään hyvä, vastaus saattaa olla yksi oppiaine. Todellisuudessa nuori on niin paljon muutakin kuin vain se yksittäinen asia”, harmittelee etsivä nuorisotyöntekijä Hanna Lottonen.
Etsivät toimivat tarvittaessa myös viranomaiskielen tulkkeina – harva nuori on aiemmin hoitanut omia viranomaisasioitaan. Opiskelupaikan vastaanottaminen voi tuntua työläältä eikä ohjeita ole aina helppoa ymmärtää. Toisaalta etsivät tukevat myös hyvin konkreettisissa asioissa. Etsivä voi esimerkiksi lähteä nuoren mukaan tutustumaan oppilaitoksiin ja olla mukana opintojen alkaessa.
“Uusi koulumatka voi jännittää, ja siksi kuljemme sen yhdessä ennen koulun alkua. Ensimmäisinä koulupäivinä olemme välillä hengitelleet koulun ovella nuoren kanssa, kun häntä on jännittänyt kovasti”, Hanna ja hänen kollegansa Martti Salmi kertovat.
Useimmiten etsivien yhteydenpito nuoriin alkaa 9.-luokan kevään aikana ja jatkuu uudessa oppilaitoksessa ensimmäisen opintosyksyn ajan, jotta nuoret ehtivät kiinnittyä uuteen opinahjoonsa. Martin mukaan tuen kesto riippuu kunkin nuoren tarpeista. Osa nuorista ei kaipaa tukea aloituksen jälkeen, toisten kanssa jatketaan pitkäänkin.
Yleisesti ottaen nuorilta saatu palaute on ollut positiivista. Konkreettisia tekoja, kuten uuteen kouluun tutustumista on pidetty tärkeänä.
“Nuoret ovat myös arvostaneet sitä, että on joku, jonka kanssa voi keskustella ja kysellä asioita”, Martti summaa.
Hyvää palautetta on tullut yläkouluista ja toisen asteen oppilaitoksistakin. On arvokasta, että etsivät työskentelevät eri palveluiden välimaastossa ja huolehtivat siitä, ettei nuori pääse putoamaan palveluiden ulkopuolelle. He varmistavat, että nuori löytää uudesta oppilaitoksestaan tarvitsemansa jatkotuen.
Etsiviin saa yhteyden eri kanavissa
Koulun henkilökunnalla on keskeinen rooli siinä, että etsivien tuesta hyötyvät nuoret löydetään. Esimerkiksi koulun opinto-ohjaaja, kouluvalmentaja tai koulunuorisotyöntekijä voi tarvittaessa olla yhteydessä etsiviin.
Nuoret voivat toki ottaa yhteyttä itsekin ja myös nuoren läheisten on mahdollista kertoa huolestaan etsivälle nuorisotyölle. Mikäli nuoren läheinen haluaa pyytää apua nuoren tilanteen selvittelemiseen, kannattaa aina ensin keskustella asiasta nuoren kanssa ja pyytää lupa yhteydenotolle. Ilman nuoren suostumusta etsivät eivät voi olla häneen yhteydessä.
Etsivän nuorisotyön yhteystiedot löydät vantaa.fi/etsivanuorisotyo.
Etsivien nuorisotyöntekijöiden vinkit nuoren tukemiseen
Jännittävien – jopa pelottavien – päätösten tekemisessä moni nuori kaipaa rohkaisua ja lempeyttä. Nuoren harteille ei kannata kasata lisäpaineita esimerkiksi siitä, millaisia toiveita nuoren lähipiirillä on tämän opiskelupaikasta.
”Yhteishaku voi olla nuorelle ensimmäinen tilaisuus kokeilla omien valintojen tekemistä. On tärkeää, että nuori saa tehdä omannäköisiään ja itselleen mielekkäitä päätöksiä”, Hanna ja Martti kertovat.
Jos opintojen alettua käy ilmi, ettei nuoren valinta ehkä ollutkaan hänelle parhaiten sopiva, ei sekään ole maailmanloppu, vaikka nuoresta siltä tuntuisikin.
”Nuorten ajattelu on tosi mustavalkoista. Pienetkin kolhut voivat tuntua musertavilta. Silloin kannattaa tukea ja kannustaa nuorta eteenpäin kohti uusia asioita. Koko elämä on aikaa opiskella.”
Lue lisää yhteishausta:
