Vantaalaiset lapset ja nuoret voivat keskimäärin yhä paremmin – kouluterveyskyselyn tulokset kohentuneet lähes kautta linjan

Vantaa on lasten ja nuorten kaupunki. Yli puolet vantaalaisista on alle 40-vuotiaita. Lapsiperheitä ja nuoria on kaupungissa paljon.

Vantaalla onkin lasten ja nuorten hyvinvoinnin osaamista. Kaupunki on monessa lasten ja nuorten palvelussa edelläkävijä.

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluihin on viime vuosina lisätty merkittävästi resursseja. Toimintatapoja on kehitetty ja uusia otettu käyttöön. Vaikutukset näkyvät nyt myös tuoreen kouluterveyskyselyn tuloksissa.

Vantaalaiset lapset ja nuoret vastasivat kyselyyn aiempaa ahkerammin

Vuoden 2025 kouluterveyskyselyn tulokset julkistettiin saman vuoden syyskuussa. Tuloksissa on kautta linjan selvää parannusta verrattuna kahden vuoden takaiseen edelliseen kyselyyn. Aiempaa useampi vantaalainen lapsi ja nuori kokee kyselyssä terveydentilansa hyväksi.

Aiempaa useampi lapsi ja nuori kokee terveydentilansa hyväksi

Myös kyselyn vastausprosentti on parantunut. Se on nyt jokseenkin samalla tasolla kuin kyselyssä valtakunnallisesti keskimäärin.

Vantaalla vastaajien määrä on kasvanut kaikissa vastaajaryhmissä seitsemän prosenttiyksikköä verrattuna vuoden 2023 kyselyyn. Ammatillisten oppilaitosten vastausprosentti on kuitenkin vielä selvästi matalampi kuin muiden vastaajaryhmien.

Vantaalaisten varhaisnuorten elintavat ovat keskimääräistä paremmalla tolalla

Terveyttä edistävät elintavat näyttävät kyselyn perusteella vahvistuneen lähes kaikissa ikäryhmissä. Erityisesti poikien elintavat ovat parantuneet.

Koronavuosina terveyden mittarit notkahtivat huonompaan suuntaan, mutta nyt pudotus on ohitettu. Luvuissa on päästy lähes koronavuosia edeltäneelle tasolle.

Neljäs- ja viidesluokkalaisten yleiset elintavat kuten liikkuminen, nukkuminen ja syöminen ovat keskimääräistä paremmalla tolalla verrattuna koko maan tuloksiin. He kokevatkin terveytensä ja tyytyväisyytensä elämään vielä hieman paremmaksi kuin muut ikäryhmät.

Vantaalla lapset ja nuoret pääsevät vaikuttamaan keskimääräistä paremmin

Vantaalla lapset ja nuoret kokevat vaikutusmahdollisuutensa paremmiksi kuin vastaajat koko maassa keskimäärin. Tämä on parantunut lähes kymmenen prosenttiyksikköä edellisestä kyselystä. Vantaalaiset lapset ja nuoret pääsevät osallistumaan esimerkiksi oman koulunsa asioiden suunnitteluun.

Lapset ja nuoret tapaavat päättäjiä vuosittain Vaikuttajapäivässä

Vantaalla on käytössä lasten ja nuorten keskustelumalli Skididialogi. Se edistää vuoropuhelua ja kokoaa lapset, nuoret ja aikuiset keskustelemaan tasavertaisina ja rakentavasti.

Kaupungissa on yli viidentoista vuoden ajan järjestetty lapsille ja nuorille vuosittainen vaikuttajapäivä. Siellä he kohtaavat kaupungin päättäjiä ja asiantuntijoita ja pääsevät vaikuttamaan kaupungin palveluihin ja tulevaisuuteen. Seuraavan kerran vaikuttajapäivä pidetään huhtikuussa 2026.

Vaikuttajapäivä on myös osa Vantaan kaupungin Lapsiystävällinen kunta -työtä. Työn tavoitteena on varmistaa, että lasten ja nuorten oikeudet toteutuvat kaupungin päätöksenteossa ja palveluissa. Suomen UNICEF myönsi Vantaan kaupungille Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen vuonna 2024.

Yksinäisyyden kokemus on laskussa – yhä useammalla ainakin yksi ystävä

Lasten ja nuorten yksinäisyyden kokemus on vähentynyt. Perusopetuksen neljäs- ja viidesluokkalaisista lähes kaikki (99 %) vastaajat kertovat kyselyssä, että heillä on vähintään yksi hyvä ystävä.

Tytöt kokevat kuitenkin merkittävästi enemmän yksinäisyyttä kuin pojat. Ammatillisten oppilaitosten tytöistä 34 prosenttia tuntee yksinäisyyttä, kun vastaava luku on pojilla 18 prosenttia.

Tytöt kokevat merkittävästi enemmän yksinäisyyttä kuin pojat

Yksinäisyyden torjumiseksi tehdään Vantaan kouluissa paljon työtä. Vuoden 2026 aikana valmistuu yhteistyössä lasten ja nuorten kanssa opas yksinäisyyden vähentämiseksi. Toive oppaasta on tullut lapsilta ja nuorilta.

Oppaaseen kootaan erityisesti lasten ja nuorten omia vinkkejä yksinäisyyden torjuntaan ja yhteisöllisyyteen. Vinkkejä kerätään suoraan kouluista ja päiväkodeista.

Lasten ja nuorten kanssa toteutettava opas yksinäisyyden vähentämiseksi ilmestyy vuonna 2026

Opas jaetaan päiväkoteihin, kouluihin ja oppilaitoksiin. Sen sisältöä esitellään keväällä 2026 vaikuttajapäivässä, jossa 100 lasta ja nuorta pääsee keskustelemaan aiheesta suoraan päättäjien kanssa.

Kouluinnostus on kasvussa ja tyytyväisyys elämään on lisääntynyt

Lasten ja nuorten kokema kouluinnostus on yleistynyt kaikissa ikäluokissa. Esimerkiksi perusopetuksen neljä- ja viidesluokkalaisista lähes puolet (48 %) on innostunut koulunkäynnistä. Parannusta on edelliseen kyselyyn verrattuna lähes kymmenen prosenttia.

Yli puolet vastaajista saa myönteistä palautetta opettajilta ja kokee, että opettaja on heistä kiinnostunut.

Erityisesti tyttöjen tyytyväisyys elämään on kohentunut edellisestä kyselystä. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista tytöistä selvästi yli puolet (63 %) ilmoitti olevansa tyytyväisiä elämäänsä. Luku on parantunut vajaat kymmenen prosenttiyksikköä edellisestä mittauksesta.

Tyttöjen tyytyväisyys elämään on parantunut, mutta pojat ovat vastaajista tyytyväisimpiä

Kaikissa vastaajaryhmissä pojat ovat tyytyväisimpiä elämäänsä. Alakoululaisista 83 prosenttia kokee olevansa elämäänsä tyytyväinen.

Tyttöjen tuntema sosiaalinen ahdistuneisuus on vähentynyt, vaikka noin joka toinen tyttö kokee yhä sosiaalista ahdistuneisuutta. Toisella asteella opiskelevien poikien tuntema sosiaalinen ahdistuneisuus on sen sijaan jonkin verran yleistynyt.

Selvästi suurin osa vastaajista kokee olonsa koulussa turvalliseksi

Perusopetuksen oppilaista 80 prosenttia ja toisen asteen opiskelijoista 90 prosenttia tuntee voivansa olla koulussa oma itsensä. Pojat kokevat sen helpommaksi kuin tytöt lähes kaikilla kyselyn koulutusasteilla.

Kaikista vastaajista selvästi suurin osa kokee olonsa koulussa turvalliseksi. Näiden oppilaiden osuus vastaajista on oppilaitoksen mukaan 81–96 prosenttia.

Tunnetaitojen harjoittelu aloitetaan Vantaalla jo päiväkodissa

Vantaan varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa tehdäänkin paljon työtä hyvinvoinnin ja oppimisedellytysten varmistamiseksi.

Tunnetaitojen harjoittelu, muiden huomioiminen ja myönteisen palautteen antaminen aloitetaan Vantaalla jo päiväkodissa. Tukena ovat tunnetaito-opetus sekä näitä taitoja edistävä ProVaka- ja ProKoulu-toiminta.

Syrjintää ja kiusaamista on Vantaalla hieman enemmän kuin Suomessa keskimäärin

Syrjintää ja kiusaamista on Vantaalla toimista huolimatta jonkin verran enemmän kuin Suomessa keskimäärin. Syrjintää kokeneiden yläasteikäisten osuus vastaajista on noussut edellisestä. Erityisesti poikien osuus on kasvanut.

Toisella asteella tyttöjen syrjinnän kokemukset vähentyneet selvästi

Toisella asteella syrjinnän kokemukset ovat kuitenkin vähentyneet aiemmasta.

Ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevista tytöistä 19 prosenttia kertoo kokeneensa syrjintää koulussa tai vapaa-ajalla. Vuonna 2023 vastaava osuus oli 35 prosenttia.

Kouluvalmentajat ehkäisevät syrjintää

Ulkomaalaistaustaiset vastaajat kokevat syrjintää useammin kuin suomalaistaustaiset vastaajat. Myös koulujen välisiä eroja on havaittavissa.

Ulkomaalaistaustaisten lasten ja nuorten kotoutumista kouluelämään tukee Vantaalla vahva kouluvalmentajien ja monikielisten ohjaajien verkosto.

Kouluvalmentajat eivät tee opetustyötä vaan auttavat erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. He ovat läsnä lasten ja nuorten keskuudessa ja puuttuvat myös kiusaamiseen ja riitoihin. Kouluvalmentajia on yli 20 vantaalaisessa koulussa.

Myös oppilaitosnuorisotyöntekijät tarjoavat apua arkisissa tilanteissa. Tarvittaessa he auttavat nuoria oppimistavoitteiden saavuttamisessa tai ohjaavat oppilaita muiden palvelujen äärelle.

Monikieliset ohjaajat auttavat ymmärtämään kulttuurieroja

Vantaalla on myös monikielisiä ohjaajia. He hallitsevat yleisiä kieliä, kuten albanian, arabian, venäjän, viron tai somalin kieltä suomen kielen lisäksi. He toimivat kulttuuritulkkeina koulujen ja kotien välillä ja auttavat oppilaita koulunkäynnissä.

Monikielinen ohjaaja voi auttaa oppimissuunnitelman laatimisessa tai osallistua arviointikeskusteluun

Monikielinen ohjaaja voi esimerkiksi laatia oppilaalle oppimissuunnitelman, jonka avulla oppilas voi kehittää hänelle tärkeitä asioita tai vaikka parantaa arvosanojaan. Tarvittaessa ohjaaja voi osallistua oppilaan arviointikeskusteluun tai ohjata hänet oppimista tukevaan palveluun, kuten läksykerhoon.

Ohjaaja voi auttaa myös oppilaan huoltajaa koulujärjestelmään tutustumisessa tai neuvoa huoltajaa kouluun liittyvissä tehtävissä.

Monikieliset ohjaajat tekevät työtään useissa eri kouluissa. Heidän työpanoksensa ohjataan pääosin sinne missä tarve on suurin.

Vantaalla opettajat kouluttautuvat tunnistamaan kiusaamista

Vantaalla on tehty koulujen ammattilaisille kiusaamisen vastaisen työn koulutuskokonaisuus. Koulutusta tarjotaan kaikille palvelualueille varhaiskasvatuksesta toiseen asteeseen.

Työskentely kiusaamista vastaan näkyy myös kyselyssä. Monet lapset ja nuoret, jotka ovat aiemmin kokeneet kiusaamista, ovat nyt raportoineet kiusaamisen vähentyneen. Kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista 67 prosenttia kertoo kiusaamisen vähentyneen tai loppuneen, kun siitä on kerrottu opettajille. Vastaava luku koko maassa on 61 prosenttia.

Kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista 74 prosenttia kertoo, ettei heitä ole kiusattu lainkaan. Osuus on parantunut kolme prosenttiyksikköä edellisestä kyselystä.

Työtä riittää vielä kiusaamisen ehkäisyssä ja kiusaamiseen puuttumisessa. Neljäs- ja viidesluokkalaisista 11 prosenttia kertoo tulleensa kiusatuksi vähintään kerran viikossa. Osuus ei ole parantunut kahdessa vuodessa.

Kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisten kohdalla luku on heikentynyt prosentin verran edellisestä kyselystä ja on nyt yhdeksän prosenttia.

Kiusaaminen on kyselyn perusteella yläkoulussa useimmiten nimittelyä tai nolaamista. Lukiolaisten joukossa yleisin kiusaamisen muoto nimittelyn ja nolaamisen ohella on valheiden levittäminen ja pahan puhuminen. Ammatillisissa oppilaitoksissa kiusaaminen on useimmiten valheiden levittämistä tai pahan puhumista.

Kiusaamiseen puututaan niin ryhmissä kuin yksilöllisesti

Kiusaamistilanteita selvittävät peruskouluissa opettajien lisäksi myös kiusaamiseen puuttumisen tiimit.

Koulut voivat saada tukea hankalien ja pitkittyneiden kiusaamistilanteiden selvittämiseen K-0-koulutetuilta työntekijöiltä. He tekevät päätyönään esimerkiksi opettajan tai kuraattorin työtä, mutta heillä on koulutus K-0-työhön. 

K-0-työ tarkoittaa solmuun menneiden ja laajentuneiden tilanteiden selvittämistä. He voivat oman koulunsa kiusaamisen vastaisen työn lisäksi tulla toiselle koululle selvittämään kiusaamistapausta.

Kiusaamistilannetta selvittäessään koulun asiantuntijat käyvät tiiviisti keskustelua huoltajien kanssa ja jakavat tietoa asian etenemisestä kaikille osapuolille.

Konkreettisia toimia kiusaamisen ehkäisyssä ovat esimerkiksi ryhmien järjestely, yhteiset keskustelut koululuokan säännöistä ja myönteinen palaute sääntöjen noudattamisesta. Opettajat ja oppilaat luovat luokan säännöt yhdessä.

Kiusaamiseen puuttumisessa on apuna myös Someturva-palvelu. Vantaan 3.–9. luokkalaiset voivat olla palveluun yhteydessä nimettömästi. Someturvan kautta saa apua netti- ja somekiusaamiseen.

Kaikissa Vantaan kaupungin tiloissa on otettu käyttöön turvallisemman tilan periaatteet. Turvallisemmalla tilalla tarkoitetaan paikkaa, jossa jokainen saa olla oma itsensä ilman pelkoa syrjinnästä, ulkopuolelle jättämisestä tai epäasiallisesta kohtelusta. Kaupunki varmistaa, että toisten kunnioitus, osallisuus ja yhdenvertaisuus toteutuvat.

Nuorten päihteidenkäyttö on laskussa Vantaalla

Vantaalaiset nuoret käyttävät vähemmän nikotiinituotteita ja alkoholia kuin koko maassa keskimäärin. Päihteiden käyttö näyttäisi ylipäätään olevan laskussa.

Noin 80 prosenttia yläkouluikäisistä ja puolet toisen asteen opiskelijoista ilmoittaa, etteivät he käytä alkoholia koskaan. Myös laittomien huumeiden käyttö on vähentynyt nuorten keskuudessa. Tupakointi, nuuskaaminen ja sähkösavukkeiden käyttö on niin ikään vähentynyt.

Nikotiinipussien käytössä on kuitenkin nousua erityisesti ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien joukossa. Heistä noin neljännes (24 %) ilmoittaa käyttävänsä nikotiinipusseja. Lisäystä on edelliseen kyselyyn verrattuna kymmenen prosenttiyksikköä.

Nikotiinipussien käytön lisääntyminen huolettaa asiantuntijoita. Nuorten aivot ovat vielä kehittyvässä tilassa, mikä altistaa nikotiiniriippuvuudelle. Tietoa on kuitenkin tarjolla kouluissa ja nuorisotyössä sekä vanhemmille muun muassa päihdekasvatustunteihin liittyvissä vanhempainilloissa.

Vantaalla ehkäisevää päihdetyötä tehdään laajasti eri toimijoiden yhteistyönä. Oppilashuolto tukee nuoria yksilöllisesti, ja painopiste on varhaisessa puuttumisessa. Myös varhaiskasvatuksessa tunnetaitojen ja turvataitojen harjoittelu on tärkeä osa ehkäisevää työtä.

Vantaan ehkäisevän päihdetyön asiantuntijoiden mukaan nuorten päihteidenkäytön vähentymiseen on vaikuttanut asenteiden muuttuminen. Nuoret suhtautuvat terveellisyyteen aiempaa myönteisemmin. Vanhemmat ovat myös kiinnostuneempia nuorten vapaa-ajan vietosta ja ovat siitä myös paremmin selvillä kuin aiemmin. Se tukee nuorten päihteettömyyttä.

Kattava nuorisotyö sekä koulujen ja järjestöjen pitkäjänteinen ehkäisevä työ edistävät päihteettömyyttä. Kaupunki tukee vapaa-ajan palvelujen avulla positiivista, päihteetöntä nuorisokulttuuria.

Yhteisöllisen opiskeluhuollon avulla muun muassa ehkäistään kiusaamista

Kaupunki kehittää ja toteuttaa yhteisöllistä opiskeluhuoltoa yhdessä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen (VAKE) kanssa.

Yhteisöllisessä opiskeluhuollossa kiinnitetään huomiota lasten ja nuorten terveyteen, vuorovaikutukseen muiden kanssa, osallisuuteen ja turvallisuuteen. Kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisy on yksi tärkeistä tavoitteista. Sen ja myös päihdetyön tiimoilta järjestetään yhteisiä koulutuksia lasten ja nuorten kanssa työskenteleville.

Mielenterveyden ja vuorovaikutustaitojen kehittämisen oppitunnit toteutetaan hyvinvointialueen asiantuntijoiden kanssa. Yhteistyötä tehdään myös esimerkiksi vanhempainyhdistysten ja niiden kattojärjestön kanssa.

Hyvinvointialue tekee myös päihdetilannekyselyn joka toinen vuosi. Sen tuloksia käytetään palvelujen suunnittelussa yhdessä kaupungin kanssa.

Nuorisotyöntekijät koetaan turvallisina ja läsnä olevina aikuisina

Vantaa järjestää monipuolisesti tapahtumia, harrastusmahdollisuuksia sekä kohtaamispaikkoja lapsille ja nuorille. Kaupungilla on yhteensä 14 nuorisotilaa sekä nuorten Kulttuuritehdas Vernissa.

Nuorisotilat ovat avoinna 3–4 iltaa viikossa, ja niihin on vapaa pääsy. Nuorisotiloissa noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita. Kaikki toiminta on maksutonta.

Nuorille tehtyjen kyselyiden mukaan nuorten yleisin syy tulla nuorisotilaan on ystävien tapaaminen. Heti toisella sijalla ovat nuorisotyöntekijät. Heidät koetaan turvallisina ja läsnä olevina aikuisina.

Nuoristotiloilla voi esimerkiksi pelata biljardia tai muita pelejä, kokata ja pitää hauskaa päihteettä. Nuoret ovat osallisina kaikessa toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Nuorisotyöntekijät kohtaavat nuoria myös asemilla, kaduilla ja kauppakeskuksissa

Jalkautuvaa nuorisotyötä tehdään Vantaalla muun muassa juna-asemilla, kaduilla ja kauppakeskuksissa mutta myös kouluissa.  Jalkautuvassa nuorisotyössä kohdataan nuoria heidän arjessaan ja tarvittaessa tuetaan sekä ohjataan muiden palveluiden piiriin.

Harrastustoiminta on tärkeä osa nuorisotyötä. Erilaisia harrastusryhmiä on useita kymmeniä. Myös Harrastusten Vantaa -malli sekä Vantaan kaupungin lasten ja nuorten juhlarahasto edistävät nuorten harrastusmahdollisuuksia.

Harrastusten Vantaan ansiosta vantaalaiset peruskoululaiset pääsevät helposti osallistumaan matalan kynnyksen harrastuksiin. Ne ovat maksuttomia ja usein helposti osallistujien ulottuvilla koulupäivän yhteydessä. Alakoululaisille tarjottavat harrastusmahdollisuudet järjestetään aina koulupäivän yhteydessä ja koulun tiloissa.

Suurin osa nuorista voi hyvin – pieni osa nuorista tarvitsee aiempaa enemmän tukea

Yleisesti ottaen vantaalaisilla nuorilla menee entistä paremmin. Suurin osa nuorista voi hyvin. Nuoret, joilla on paljon haasteita elämässään, pärjäävät nyt kuitenkin aiempaa huonommin. Tämä näkyy sekä kouluterveyskyselyn tuloksissa sekä sosiaalipalvelujen ja poliisin havainnoissa.

Kouluterveyskysely tehdään joka toinen vuosi

• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) toteuttaa joka toinen vuosi yli kaksisataa indikaattoria sisältävän kouluterveyskyselyn Suomen koululaisille ja toisen asteen opiskelijoille.
• Kyselyyn vastaavat perusopetuksen neljäs-, viides-, kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaiset sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijat.
• Tietoja on kerätty perusopetuksen kahdeksatta ja yhdeksättä luokkaa käyviltä oppilailta vuodesta 1996 lähtien. Muut oppilas- ja opiskelijaryhmät ovat tulleet mukaan myöhemmin.
• Kevään 2025 kyselyyn osallistui lähes 11 000 vantaalaista lasta ja nuorta. Vantaalaisten vastausprosentti on parantunut, mutta se on lukiolaisia lukuun ottamatta hieman heikompi kuin maassa keskimäärin.
• Kyselyn tuloksia hyödynnetään Vantaalla päätöksenteossa sekä oppilaitosten toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä. Tulokset huomioidaan myös koulujen ja kotien välisessä yhteistyössä ja opiskeluhuoltosuunnitelmia tehtäessä. Huoltosuunnitelmien tarkoituksena on varmistaa, että oppilas saa tarvitsemansa tuen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi.