Ohjaajaksi ryhtyminen jännitti, mutta turhaan - “Huomasin, että työ piti tehdä käänteisesti”

Artikkeli

Asiasanat

Työ ja elinkeinotAsukkaatTyönhakijat

Ihmisten kanssa työskentely on DigiPoint -hankkeessa ohjaajana toimineelle Tanja Liukkoselle ominaista. Hanke tarjosi pohjan haaveilla jatko-opinnoista.

Kuvassa Digipoint-hankkeen työntekijät

Kuvassa Digipoint-hankkeen työntekijät vasemmalta oikealle: Tanja Liukkonen, Miika Leppänen, Joonas Kaskisaari ja Emilia Matsi.

Videopuhelun taustan häiventäminen taustakuvan avulla tuottaa ongelmia, mutta ei DigiPoint -hankkeen ohjaajalle Tanja Liukkoselle. Ei aikaakaan, kun Liukkonen neuvoo keinot yksityiskohtaisesti, miten uuden taustan voi valita.

Ohjaus tuntuu tulevan selkärangasta. Selkeä äänenkäyttö ja lempeä asenne ovat ominaisuuksia, jotka Liukkonen on valjastanut myös ohjaustyöhön.

Hänelle työnteossa ihminen on keskiössä.

- Taidan olla sellainen perinteinen kanaemo. Tärkeintä on olla ihminen ihmiselle, jotta saadaan toinen toimimaan.

"Olen oppinut johtamisesta, ja se tuntuu omalta. Työssä pitää pystyä lukemaan toista ihmistä."

Liukkonen lisää, että tärkeimpiä ominaisuuksia työssä DigiPoint -hankkeessa on ollut sosiaalinen havainnointikyky ja reagointi.

- Olen oppinut johtamisesta, ja se tuntuu omalta. Työssä pitää pystyä lukemaan toista ihmistä.

Monipuolinen työkokemus on rikkaus

Työnkuva DigiPoint -hankkeessa oli Liukkoselle osittain mysteeri. Hän ei omien sanojensa mukaan ollut täysin varma, mihin oli lähtemässä.

Alun jännitys vaihtui havaintoihin oppimisesta. Ohjaajan tehtävä muuttui nopeasti rutiiniksi, kun työnkuva valkeni.

- Huomasin, että työ piti tehdä käänteisesti. Eli tein asiat toisinpäin kun olin itse opiskelijana. Siihen auttoi, kun en tehnyt tätä yksin.

30-vuotias Liukkonen on työskennellyt työuransa aikana monella eri sektorilla. Lapsuuden haaveensa hän toteutti ensimmäisenä, kun hän opiskeli kukkakaupan työntekijäksi. Sitten tuli konditoria-ala.

Lista on kirjava. Sen hän näkee vahvuutena.

- Olen usein laittanut työhakemuksiin, että erilaiset kokemukset eri ammateista auttavat ymmärtämään maailmaa kokonaisuutena. Esimerkiksi miten varastolla työskentely liittyy vaikkapa ruokakauppaan.

Huono johtaminen motivoi

Liukkonen tuntuu harvinaisen suorapuheiselta. Nuori aikuinen osaa valita sanansa tarkkaan, mutta mielistelijää hänestä tuskin saa. Lopullinen viesti on ulosannettu suoraan ja jämäkästi.

Suorapuheisuudesta on kuitenkin muodostunut työyhteisössä ominaisuus, mutta nuoruudessa tiukka retoriikka on aiheuttanut Liukkoselle haasteita.

- Pystyn nyt katsomaan tyynemmin omaa historiaa ja toimintamalleja. Yhtenä haasteena nuoruudessa oli se, miten puhuin muille ihmisille ja miten toin itseäni esille.

Liukkonen toteaa, että huonon johtamisen tunnistaminen on motivoinut häntä pohtimaan omaa potentiaalia ihmisten ohjaamisessa. Lopulta vaikuttamisen mahdollisuus tuntuu olevan tekijä, miksi johtaminen häntä kiinnostaa.

- Haluaisin päästä vaikuttamaan asioihin, ja laittaa asioita kuntoon.

“Tämä muutti omaa näkemystä siitä, mikä kaikki on mahdollista”

Sosiaalinen pelisilmä on Liukkosen yksi ohjenuorista työelämään. Näiden kykyjen ansiosta hän tunnistaa itsestään rehdin työkaverin.

- Yritän olla mukava ja hauska, ja koen olevani idearikas. Välillä tosin työkaveri joutuu pitämään kiinni, ettei mene liian lennokkaaksi.

"Jos en olisi päässyt kokeilemaan, en tiedä, haaveilisinko kunnolla yliopisto- tai ammattikorkeakouluopinnoista. Tämä muutti omaa näkemystä siitä, mikä kaikki on mahdollista."

Matalalla kynnyksellä kokeileminen on tuonut Liukkoselle uusia näkemyksiä tulevaisuudesta. Asiakkaiden kanssa toimiminen ja palveluiden tuottaminen tuntuu työltä, jossa on mahdollisuus luovaan ajatteluun.

Liukkonen kertoo opiskelevansa tällä hetkellä palvelumuotoilua Laureassa kurssimuotoisesti, ja haaveilee korkeakouluopinnoista.

- Jos en olisi päässyt kokeilemaan, en tiedä, haaveilisinko kunnolla yliopisto- tai ammattikorkeakouluopinnoista. Tämä muutti omaa näkemystä siitä, mikä kaikki on mahdollista.

Lue lisää:

Digipoint-hankkeen -sivut vantaa.fi:ssä

Tutustu myös muiden hankkeen työntekijöiden Emilian, Joonaksen ja Miikan haastatteluihin.

Artikkelin kirjoittaja: Sampsa Hannonen

Vantaan logo, 6Aika-logo, Uudenmaan liiton logo, EU vipuvoimaa logo ja EU lippulogo

Avainsanat

HankkeetTyöllistäminenOppiminenOsallisuus