Tämä sivu on yli 2 vuotta vanha

Pääkirjoitus: Vantaan tavoitteet hallitusohjelmaan

Artikkeli

Asiasanat

Asukkaat

Kaupunginjohtaja Ritva Viljanen kertoo asukaslehden 1/2023-pääkirjoituksessa Vantaan tavoitteista uuteen hallitusohjelmaan ja monista tärkeistä asioista kaupungin tulevaisuutta silmällä pitäen.

Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen

Saamme kevään 2023 eduskuntavaalien jälkeen uuden hallituksen. Vantaan kaupungilla on omat tavoitteensa, joilla halutaan vaikuttaa tulevan hallitusohjelman linjauksiin. Teemme yhteistyötä metropolialueen, kuuden suurimman kaupungin ja C21-kaupunkien kanssa. Tarvitsemme valtion ja suurten kaupunkien tiivistä yhteistyötä, jotta saavutamme niin Vantaan kuin koko yhteiskunnan kannalta tärkeät tavoitteet! 

Suuret kaupungin kannattelevat maamme kilpailukykyä ja taloutta, ja niissä tehdään digitaalisen ja vihreän siirtymän vaikuttavimmat ratkaisut. Hallituksen tulisikin vahvistaa kaupunkeja ja välttää kasvun ajurien taloutta ja investointikykyä heikentäviä uudistuksia. Pääkaupunkiseudun kolme suurta kaupunkia tuottaa jo nyt 37 % koko Suomen bruttokansantuotteesta! 

Vantaa – kuten koko pääkaupunkiseutu – kasvaa edelleen ja nimenomaan vieraskielisten ansioista. Väestönkasvun ja vieraskielisyyden aiheuttamat kustannukset on huomioitava nykyistä paremmin, ja kaupungeille taattava kasvuinvestointien rahoittamiseen veropohjasta riittävä osuus. Kotouttamisessa Suomella ei ole varaa epäonnistua.  

Kunnat tarvitsevat lainsäädännölliset ja rahoitukselliset edellytykset, jotta palvelut kyetään järjestämään vaikuttavasti myös muutostilanteissa. Vuoden alusta koimme suuren hallinnollisen muutoksen hyvinvointialueuudistuksen myötä, ja vuoden 2025 kuntien vastuulle siirtyvät työ- ja elinkeinopalvelut. Kaupunkien tehtävät painottuvat nyt Suomea eteenpäin vieviin asioihin: kasvuun, osaamiseen, elinvoimaan ja koko alueen kehittämiseen. 

Varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja sosiaali- ja terveydenhoitoalan ammattilaisia tarvitaan lisää pääkaupunkiseudulle. Pääkaupunkiseudulla asuu huomattavasti keskimääräistä enemmän nuoria, mutta koulutuspaikkoja alle Suomen keskiarvon. Tämä ei ole oikein. Koulutuspaikkoja on lisättävä lähelle työpaikkoja. Tarvitsemme myös jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia, jotta myös pitkäaikaistyöttömät työllistyvät. 

Tavoitteemme on, että Vantaan ratikkalinja olisi valmis vuonna 2028, ja valtion tulisi osallistua sen rahoittamiseen. Vantaan ratikka olisi tärkeä osa pääkaupunkiseudun raideverkostoa ja poikittaisyhteyksiä. Työvoiman liikkuvuus ja kestävä liikenne taataan juuri joukkoliikenteen avulla. Ratikkareitin varrelle voisi nousta asuntoja jopa 60 000 ihmiselle, mikä toisi uusia mahdollisuuksia yritystoimintaan.  

Ratikkayhteys parantaisi myös Helsinki-Vantaan lentoaseman saavutettavuutta. Lentoasema on elintärkeä koko maallemme: siihen on kytköksissä 140 000 ihmisen työpaikka. Kilpailukykymme parantamiseksi hallituksen tulisi edistää lentokenttäalueen kehittämistä kansainvälisen yritystoiminnan ja osaamisen keskukseksi. 

Pääratayhteyden kehittämistä Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja Lentoradan ja Suomi-radan suunnittelua tulee myös edistää, jotta lentoasemasta liityntämahdollisuuksineen kasvaa Suomen merkittävä kansainvälisen mittaluokan täyttävä matkakeskus. 

Lisäksi kansallisen turvallisuuden kannalta on oleellista vahvistaa metropolialueen turvallisuutta, turvallisuustyötä ja varautumista.  

Ritva Viljanen, kaupunginjohtaja

Tämä kirjoitus julkaistiin Asukaslehden numerossa 1/2023. Lue asukaslehden muut jutut Asukaslehden sivulta!

Avainsanat

Asukaslehti 1/2023