Uusi juttusarja alkaa – tutustu kaupungin kaavoitukseen

Artikkeli

Asiasanat

Kaupunkisuunnittelu

Tiedätkö, miten kaupungin kaavoitus etenee? Tämä juttu aloittaa selkokielisen juttusarjan, jossa kerromme Vantaan kaavoituksesta.

Ilmakuva Tammistosta.

Kaupunki määrää kaavoituksella, mitä saa rakentaa ja mihin. Kaavoitus vaikuttaa siihen, miten Vantaan eri alueet kehittyvät.

Vantaa koostuu erilaisista alueista. Vantaalla on kaupunkikeskuksia, joissa on paljon rakennuksia lähekkäin. Toisilla alueilla voi olla paljon pientaloja tai metsää.

Kaavoitus määrää, mitkä alueet säilytetään esimerkiksi metsäalueina. Kaupunki päättää kaavoituksessa, minne rakennetaan uusia katuja, kouluja tai urheilukenttiä.

Kaavoituksella voidaan määrätä myös, minkä kokoisia ja näköisiä rakennukset ovat.

Kaavoja on monenlaisia

Laajin kaava on maakuntakaava, joka tehdään koko maakunnan alueelle. Maakuntakaava määrää esimerkiksi, missä kulkevat suuret tiet kaupunkien välillä.

Seuraava kaava on yleiskaava. Kaupunki päättää yleiskaavassa, miten eri alueita kehitetään. Yleiskaava kertoo, mistä alueista tulee asuinalueita ja missä on esimerkiksi metsää tai puistoja.

Yksityiskohtaisin kaavataso on asemakaava. Kaupunki tekee asemakaavan esimerkiksi parin korttelin tai yhden tontin alueelle.

Asemakaava määrää myös yksityiskohdista. Kaupunki voi päättää asemakaavassa esimerkiksi, kuinka monta kerrosta rakennuksissa saa olla.

Kaupunki voi myös muuttaa kaavoitusta

Kaupungin alueella on kymmeniä asemakaavoja. Asemakaavat tehdään tarpeen mukaan, kun jotakin aluetta halutaan kehittää.

Vantaalla on myös paljon alueita, joilla ei ole asemakaavaa.

Alueen asemakaavaa voidaan myös muuttaa.

Kaavarunko on eri asia kuin kaava

Joskus laaditaan myös kaavarunkoja. Kaavarunko on suunnitelma eikä kaava.

Kaupunki valmistelee kaavarungon avulla kaavoitusta. Kaavarunko tehdään usein laajalle alueelle, jota kaupunki haluaa kehittää.

Kaavarungon alueelle voidaan myöhemmin laatia useita asemakaavoja. Asemakaavassa kaupunki päättää, mitkä suunnitelmat toteutuvat.

Sinäkin voit vaikuttaa kaavoitukseen

Kaupunki tekee kaavoitusta yhteistyössä esimerkiksi maanomistajien, asukkaiden ja yritysten kanssa.

Kaupunki ottaa suunnittelussa huomioon erilaisia tarpeita ja mielipiteitä.

Kaupunki tekee jokaiselle kaavalle ensin osallisuus- ja arviointisuunnitelman. Se on suunnitelma, jossa kerrotaan, miksi kaavoitus on aloitettu.

Kaupunki kertoo suunnitelmassa myös, miten kaupunki tekee kaavoitusta. Kaupunki kertoo esimerkiksi, miten asukkaat voivat vaikuttaa kaavoitukseen.

Voit lukea kaavan osallisuus- ja arviointisuunnitelman Vantaan verkkosivuilta. Asukkaat voivat kertoa mielipiteensä suunnitelmasta 30 päivän ajan. Mielipiteet otetaan huomioon suunnittelussa.

Tämän jälkeen kaupungin kaavoittajat laativat kaavaehdotuksen. Myös sitä voit kommentoida 30 päivän ajan. 

Joskus kaupunki tekee kaavaluonnoksen

Kaavaluonnos on välivaihe ennen kaavaehdotusta. Vantaalla tehdään kaavoista luonnoksia harvoin.

Jos kaavaluonnos tehdään, asukkaat voivat kertoa myös siitä mielipiteensä.

Kaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto päättää, aloitetaanko kaavoitus. Kaupungin kaavoittajat valmistelevat kaavan. Kaupunginvaltuutetut hyväksyvät kaavan eri vaiheissa.

Kaavoitukseen kuluu aikaa vähimmillään monta kuukautta. Joskus aikaa voi mennä jopa useita vuosia.

Saat verkosta tietoa kaavoista

Löydät Vantaan kaavat verkosta osoitteesta vantaa.fi/kaavoitus/kaavat.