Juhlavuoden dialogitapahtumiin osallistui yli 4 000 vantaalaista - näin he ajattelevat kotikaupungistaan
Vantaa 50 -juhlavuoden kunniaksi järjestettyihin dialogitilaisuuksiin osallistui yli 4 000 vantaalaista. Keskustelujen perusteella vantaalaiset arvostavat kotikaupunkinsa monikulttuurisuutta ja haluavat turvallisen, luonnonläheisen ja yhteisöllisen kaupungin.
Martinlaakson koulun oppilaat osallistuivat lokakuussa 2024 järjestettyyn Täydellinen kaupunki -keskusteluun.
50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Vantaan kaupunki järjesti vuonna 2024 joukon juhlavuosidialogeja eli keskustelutapahtumia. Keskusteluihin osallistui kaikenikäisiä vantaalaisia erilaisista sosiaalisista, kulttuurisista ja ammatillisista ryhmistä.
Kaupunkilaiset pääsivät jakamaan ajatuksiaan ja kokemuksiaan vantaalaisesta elämästä ja arjesta sekä kaupungin tulevaisuudesta. Tapahtumien tavoitteena oli luoda ymmärrystä eri tavoin ajattelevien kaupunkilaisten välille ja kerätä tietoa asukkaiden kokemuksista Vantaasta.
– Ohjatussa ja erilaisia näkemyksiä kunnioittavassa keskustelussa oli mahdollisuus kuulla, miten ympäristö koetaan eri näkökulmista ja elämäntilanteista katsottuna, kertoo dialogitilaisuuksia Hakunilassa ja Länsimäessä järjestänyt yhteisökehittäjä Salli Allen.
Tapahtumasarjaan kuuluneita Kotona Vantaalla -keskusteluja järjestettiin muun muassa asukastiloilla ja kaupunginmuseossa. Täydellinen kaupunki -keskusteluja pidettiin puolestaan kouluissa ja oppilaitoksissa. Yhteensä tapahtumiin osallistui yli 4 000 vantaalaista, joista lapsia ja nuoria oli yli 3 500.
Keskusteluja järjestettiin suomeksi, ruotsiksi, venäjäksi, viroksi, albaniaksi, somaliksi, arabiaksi ja englanniksi.
Keskusteluja toteutettiin myös yhteistyössä paikallisten evankelis-luterilaisten seurakuntien, Cultura-säätiön ja Vantaalla toimivien järjestöjen kanssa.
Monikulttuurisuus on Vantaan vahvuus, vaikka kehitettävääkin on
Juhlavuoden dialogeihin osallistuneiden mielestä monikulttuurisuus ja aktiiviset yhteisöt ovat Vantaan vahvuuksia. Vantaalaiset haluavat rakentaa turvallista, yhteisöllistä ja monikulttuurista asuinympäristöä, jossa palvelut ovat kaikkien saatavilla.
Lapset ja nuoret korostivat yksinäisyyden vähentämisen merkitystä, ja sitä, että jokaisella olisi joku, jolle jutella.
Kielitaito ja oma yhteisö nousivat keskusteluissa sekä Vantaan vahvuuksiksi että kehityskohteiksi. Muunkielisiin dialogeihin osallistuneet kokivat oman kieliyhteisönsä helpottavan sopeutumista ja tuovan turvaa nykyisessä kotikaupungissa. Samalla muunkielisissä keskusteluissa korostettiin suomen kielen oppimisen tärkeyttä. Kielenopetusta toivottiin lisää.
Muunkielisiin keskusteluihin osallistuneet vantaalaiset kertoivat kieli- ja kulttuurimuurin aiheuttamasta epäluottamuksesta julkisia toimijoita, muun muassa koulua tai lastensuojelua, kohtaan. Moni osallistuja oli esimerkiksi huolissaan väärinkäsityksistä, joita voi syntyä päiväkodin tai koulun henkilökunnan ja vanhempien välille yhteisen kielen ja kulttuurien välisen ymmärryksen puuttuessa.
Vantaalaisen hyvinvoinnin ytimessä ovat yhteisöt ja luonto
Sekä suomen- että muunkieliset vantaalaiset näkivät tarvetta kulttuurienväliselle dialogille ja yhteisöllisyyden tukemiselle. Ratkaisuksi kaupunkilaiset ehdottivat lisää matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja, erilaisia juhlia ja tapahtumia sekä kaikille avoimia liikunta- ja urheilumahdollisuuksia.
Omien yhteisöjen lisäksi vantaalaiset puhuivat paljon luonnosta. Kaikenikäisten keskusteluissa toistuivat yhtäältä luonnon hyvinvointiin liittyvät huolet ja toiveet. Toisaalta vantaalaiset kokivat luonnon edistävän heidän hyvinvointiaan. Lasten ja nuorten mielestä luonto on myös mieluisa oppimisympäristö.
Kaupunkilaisten ajatuksia ja kokemuksia hyödynnetään Vantaan seuraavassa strategiassa
Juhlavuoden dialogeista kerättyjä kokemuksia ja ajatuksia hyödynnetään Vantaan kaupungin tulevan strategian 2026–2030 valmistelussa.
– On hienoa, että dialogeihin on osallistunut suuri joukko vantaalaisia. Voimme hyödyntää yhteisistä keskusteluista saatua tietoa kaupungin tulevaisuuden suunnittelussa, Vantaan kaupunginjohtaja Pekka Timonen sanoo.
Albaniankielisen keskustelun ohjannut Alba Vrapi jatkaa:
– Juhlavuosidialogit tarjosivat myös muille kuin suomenkielisille mahdollisuuden tulla kuulluiksi, jakaa kokemuksiaan ja osallistua Vantaan kehittämiseen. On tärkeä viesti, että jokaisen vantaalaisen ääni on arvokas.
Katso vantaalaisten haastatteluja kotikaupungistaan
Vantaan evankelis-luterilaisten seurakuntien tekemillä videoilla Kotona Vantaalla -keskusteluihin osallistuneet kaupunkilaiset kertovat ajatuksistaan Vantaasta.
Lisätietoja
Tutustu juhlavuoden keskustelujen yhteenvetoihin Keskustelutilaisuudet asukkaille -sivulla.