Vantaa on Suomen neljänneksi suurin matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksilla mitattuna

Tutkimus: Kuntakohtaiset matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset on jälleen laskettu – Vantaa neljäntenä

Tutkimukset vuoden 2023 kuntakohtaisista matkailutuloista sekä työllisyysvaikutuksista ovat valmistuneet. Useasta tutkimuksesta koostuva kokonaisuus on nyt entistä kattavampi, kun mukaan on saatu tärkeimpiä matkailukohteita myös Lapista ja Itä-Suomesta. Lisäksi samalla tutkimusmenetelmällä on ensimmäistä kertaa laskettu matkailijoiden jättämä tulo koko Suomeen. Laskentatavan muutoksen takia Vantaa menetti kärkipaikkansa vertailussa Helsingille, mutta on matkailutulolla mitattuna edelleen yksi Suomen suurimmista. Helsingin lisäksi Vantaan edelle menivät Tampere ja Turku.

Lentoaseman ja Finavian jättäminen tutkimuksen ulkopuolelle romautti Vantaan laskennallisen tulo- ja työllisyysvaikutuksen, vaikka matkailutulo on edellisvuodesta kasvanut myös Vantaalla

Vantaan välitön matkailutulo oli vuonna 2023 yhteensä noin 278 miljoonaa euroa. Laskua vuoden 2022 lukuihin on -87,2%, mutta se selittyy laskentatavan muutoksella. Vuoden 2023 luvuista on jätetty pois lentoaseman ja Finnairin liikevaihdot sekä työllisluvut. Roimasta laskusta huolimatta, myös Vantaalla matkailutulo on kasvanut, vaikka vuoden 2019 lukuihin on edelleen matkaa.

Matkailu Vantaalla nojaa vahvasti lentomatkustajiin ja majoitusluvussa näkyy lentoaseman matkustajamäärät, jotka eivät vielä ole toipuneet pandemiasta ja Aasian liikenteen rajusta supistumisesta Venäjän tilanteen vuoksi. Oman haasteensa tilanteeseen on tuonut myös Vantaan hotellikapasiteetin lisäys, uuden hotellikompleksin valmistuttua lentoaseman välittömään läheisyyteen.

Vantaan matkailusuunnittelija Mari Virtanen on tyytyväinen Vantaan lukuihin, vaikka Suomen matkailualan tulevaisuus onkin haastavassa tilanteessa.

”Matkailuala kaipaa kipeästi panostuksia markkinointiin ja myyntiin, jotta kansainväliset matkailijat löytävät entistä useammin Suomeen. Suomen matkailu on noussut pandemiasta hitaammin kuin eurooppalaiset verrokkimme ja Visit Finlandiin kohdistuvat leikkaukset eivät helpota tilannetta. Matkailuala on kuitenkin palveluviennin ydintä, jolla on valtava merkitys myös aluetalouteen ja työllisyyteen. Vantaalla tämä näkyy esimerkiksi matkailualan työpaikkoina nuorille ja vieraskielisille työntekijöille. Vantaalla välittömiä palkkatuloja matkailun parissa työskenteleville kertyi 42,1 miljoonaa euroa.”

Matkailutulosta majoitus- ja ravintolatoiminnalle 44 %, virkistyspalveluille 9%

Vantaan matkailutulosta 44%, yhteensä 122miljoonaa euroa (vuonna 2023 118 milj. €) kohdistui majoitus- ja ravintolatoimintaan. Virkistyspalvelut muodostivat 9%, 26 miljoonaa euroa (vuonna 21 milj. €). Varsinkin virkistyspalvelujen kasvu ilahduttaa Virtasta.

”Lentoaseman takia Vantaalla ei todellakaan ole puutetta kävijävirroista. Haaste Vantaalla liittyykin siihen, miten kävijät saadaan viihtymään ja kuluttamaan Vantaalla. Kesäkuussa avattu Strawberryn hotellikokonaisuus lentoasemalla toi Vantaalle ensimmäisen täysverisen kokouspaikan, jossa onnistuu jopa 1050 henkilön tilaisuudet. Tulevaisuudessa Vantaalla toivottavasti nähdään myös megaluokan tapahtumia vetävä areena Kivistössä, Muumimaailma Backaksessa, kokouskeskus Vantaankoskella sekä Uusi Ilmailumuseo Aviapoliksessa. Unohtamatta myöskään kaupungin omia kehityskohteita Kuusijärveä, Tikkurilan jokirantaa ja Håkansböleä. Näiden rinnalle mahtuu monenlaista matkailua tukevaa liiketoimintaa, josta riittää iloa myös vantaalaisille.”

Matkailun tulo ja työllisyysselvitys laajenee – tänä vuonna mukana myös Itä-Suomi ja Lappi

Suomen merkittävimmät matkailukohteet toteuttivat viime vuonna ensimmäistä kertaa yhdessä laajan tutkimuskokonaisuuden. Tälle vuodelle tutkimuksiin mukaan saatiin edustusta myös Itä-Suomesta ja Lapista. Lisäksi ensimmäistä kertaa mitattiin myös koko Suomen matkailutulo samaa tutkimusmenetelmää käyttäen. Merkittävimmistä kotimaan matkakohteista tutkimusten ulkopuolelle jää ainoastaan Rovaniemi ja Kuopio. Näin ollen tutkimuskokonaisuus antaa ainutlaatuisen laajan kuvan koko matkailualan taloudellisesta ja työllistävästä vaikutuksesta Suomessa. 

Tutkimuksiin osallistui yhteensä 40 matkailualuetta. Tutkimuksen toteutti matkailun tutkimukseen erikoistunut Visitory Oy.

Koko Suomen matkailun kokonaiskysyntä on laskettu myös tilastokeskuksen toimesta käyttäen matkailutilinpidon tilastojärjestelmää Kyseisellä menetelmällä ei ole tutkittu yksittäisten matkailualueiden ja kuntien matkailutuloa.

Tutkimukseen osallistuneet matkailualueet

Akaa

Espoo

Eura

Forssan seutu

Hanko

Helsinki

Hyvinkää

Hämeenlinna

Imatra

Inari-Saariselkä

Jyväskylä ja Keski-Suomi

Järvenpää

Kainuu

Karkkila

Kirkkonummi

Kittilä

Kotkan-Haminan-Loviisan seutu

Lappeenranta

Lohja

Mikkeli

Naantali

Oulu

Pietarsaari

Pori

Porvoo

Puumala

Päijät-Häme

Rauma

Ruka-Kuusamo

Savonlinna

Seinäjoki

Siuntio

Sotkamo/Vuokatti

Taivalkoski

Tampere

Turku

Uusikaupunki

Vantaa

Varkaus

Ylläs-Kolari

Suomi, Kaupan liitto

Tutkimustulokset