Vantaalaisten kokemus osallisuudesta on pysynyt ennallaan
Viime vuodenvaihteessa toteutetulla Vantaan kaupungin osallisuuskyselyllä kerättiin tietoa vantaalaisten osallisuuden kokemuksesta, tyytyväisyydestä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin ja kuuluvuuden tunteesta.
Osallisuuskysely toteutettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen osallisuusindikaattoria hyödyntäen vuodenvaihteessa 2023–2024.
Osallisuusindikaattorissa vastataan kymmeneen väittämään, jotka pisteytetään asteikolla 0–100. Korkea pistemäärä kertoo vahvasta osallisuuden kokemuksesta ja matala heikosta.
Osallisuusindikaattorin mukaan vantaalaisten osallisuuden kokemuksessa ei ole tapahtunut juurikaan muutosta edelliseen kyselyyn verrattuna. Osallisuusindikaattorin keskiarvoksi saatiin 74,2, joka on lähes sama kuin edellisenä vuonna (74,9).
Vantaan osallisuuskyselyyn vastasi vuodenvaihteessa 2023–2024 yhteensä 884 vantaalaista, joista 402 oli valittu satunnaisotoksella ja loput vastasivat kyselyyn kaikille avoimen kyselylinkin kautta.
Suurin osa kyselyyn vastanneista oli suomenkielisiä. Vastaajista kaksi kolmasosaa asui omistusasunnossa ja yli puolet oli asunut Vantaalla yli 20 vuotta. Suuri osa vastaajista myös koki terveydentilansa ja taloudellisen tilanteensa hyväksi.
Vastaajien profiili vaikuttaa tulosten tulkintaan ja on mahdollista, että osallisuuden kokemus on heikompi esimerkiksi eri kieliryhmien piirissä.
Tulotaso vaikuttaa kokemukseen osallisuudesta
Terveydentilansa ja toimeentulonsa hyväksi kokevilla vastaajilla osallisuuden kokemus oli muita korkeampi.
Kun Vantaan kyselyn osallisuusindikaattorin keskiarvoa vertailtiin vastaajien taustatietoihin, suurin ero keskiarvoissa oli tulotasonsa huonoksi tai hyväksi kokevien välillä. Tulotasonsa heikoksi tuntevilla vastaajilla osallisuusindikaattorin keskiarvo oli 22 pistettä matalampi kuin tulotasonsa hyväksi tuntevilla.
Myös kokemus terveydentilasta ja koulutusaste korreloivat matalamman osallisuuden kokemuksen kanssa, mutta asuinaluetta tai sukupuolta vertailtaessa erot eivät olleet yhtä suuria.
Tyytyväisyys osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin oli kasvanut, kun tarkasteltiin kaikkia vastaajia (43,8 prosenttia), mutta laskenut hieman otoksen kautta vastanneissa (37,1 prosenttia) verrattuna edelliseen kyselyyn (38,2 prosenttia).
Tyytyväisyydessä ei havaittu suuria eroja asuinalueiden tai sukupuolten välillä.
Vantaalla on useampia tapoja asukkaiden yrittää vaikuttaa päätöksentekoon. Usein tuntuu, että kuullaan, mutta asukkaiden mielipiteitä ei kuitenkaan huomioida päätöksiä tehtäessä.
– osallisuuskyselyn vastaaja
Valtaosa vastanneista oli kiinnostuneita vaikuttamisesta Vantaalla
Kyselyssä selvitettiin vastaajien motivaatiota osallistua ja vaikuttaa. 63,7 prosenttia kyselyyn osallistuneista oli kiinnostunut osallistumaan ja vaikuttamaan kaupungin ja oman asuinalueen kehittämiseen.
Harvemmalla oli kuitenkaan tietoa tai aikaa osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Tiedotuksen haasteet näkyivät väittämissä, joilla selvitettiin vastaajien kokemaa luottamusta kaupunkia kohtaan. Vaikka puolet vastaajista koki tiedon saamisen helpoksi, oli 24 prosenttia täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän kanssa.
Minua kiinnostaisi vaikuttaa Vantaan ja oman asuinalueeni kehitykseen, mutta en ole tietoinen kaikista kanavista. Lisäksi työssäkäyvänä minulle sopisivat osallistumiskanaviksi parhaiten kanavat, joihin pystyy joustavasti osallistumaan.
– osallisuuskyselyn vastaaja
Äänestäminen koettiin vaikuttavimmaksi osallistumisen muodoksi
54,2 prosenttia vastaajista koki yhteenkuuluvuutta asuinalueeseensa. Vantaaseen yhteenkuuluvuutta koki 44,7 prosenttia vastaajista. Luku on noussut hieman edelliseen kyselyyn verrattuna, jolloin Vantaaseen kuuluvuutta kokevien osuus oli 41,4 prosenttia.
Kaupungin tiedotus- ja osallistumiskanavista parhaiten tunnettiin Vantaa.fi-verkkosivut ja Asukaslehti.
Vähiten tunnettuja olivat asukas-, asiakas- ja käyttäjäraadit, joista 56,9 prosenttia vastaajista ei ollut kuullutkaan. Noin puolet vastaajista ei ollut koskaan kuullut myöskään Vantaakanava.fi:stä, OsallistuvaVantaa.fi-verkkosivuista eikä alueellisista uutiskirjeistä.
Ylivoimaisesti vaikuttavimmaksi osallistumisen muodoksi koettiin äänestäminen kuntavaaleissa (82,4 prosenttia). Äänestäminen oli myös hyvin mieluisaksi koettu vaikuttamistapa.
Seuraaviksi vaikuttavimpina tapoina pidettiin luottamustehtävissä toimimista, sähköisiä kyselyjä, osallistuvaa budjetointia, osallistumista yhdistystoimintaan ja kuntalaisaloitteita. Nämä vaikuttamistavat olivat myös kohtuullisen mieluisia.
Tehottomimpina vaikuttamistapoina vastaajat kokivat erityisesti paperiset kyselyt kuntalaisille, vetoomukset tai mielipidekirjoitukset sekä henkilökohtaiset yhteydenotot kunnan viranhaltijoihin tai päätöksentekijöihin.
