Vantaan Varistonojan ja Espoon Niipperinojan tulvimista vähennetään vesienhallintarakenteilla – asukastilaisuus toimista 1.2.

Uutinen

Pitkäjärven vedenlaatua parannetaan ja sen valuma-alueella esiintyviä tulvia vähennetään toteuttamalla valikoituihin kohteisiin Vantaalla ja Espoossa luonnonmukaiset vesienhallintarakenteet. Toimista kerrotaan torstaina 1.2. järjestettävässä asukastilaisuudessa.

Pitkäjärvi kuvattuna pohjoisesta

Pitkäjärvi

Espoosta Vantaalle ulottuva Pitkäjärvi on rehevöitynyt, ja järveen laskevat purot ovat toistuvasti tulvineet runsaiden sateiden seurauksena. Ongelmia on ratkottu Vantaan, Espoon ja Uudenmaan ELY-keskuksen yhteishankkeessa, jonka tavoitteena on parantaa nykyisin ekologisesti välttävässä kunnossa olevan Pitkäjärven tilaa.

Hankkeessa on kartoitettu laajasti järven ja valuma-alueen ongelmia, ja valittu Vantaalta ja Espoosta kohteet, joihin toteutetaan luonnonmukaiset vesienhallintarakenteet tilanteen parantamiseksi. Luonnonmukaisuus tarkoittaa, että maastoon ei viedä esimerkiksi putkia tai muita luontoon luontaisesti kuulumattomia rakenteita. Toimia ovat sen sijaan esimerkiksi maanmuokkaus, kasvillisuuden istutus ja mahdollisesti luonnonkivien lisääminen paikalle.  

Varistonojaa muokataan tulvien ehkäisemiseksi ja vedenlaadun parantamiseksi

Vantaalla tehtävä toimi on Varistonojan muokkaaminen, millä vähennetään ojan tulvimista Vihdintielle ja viereiselle Petikon yritysalueelle. Lisäksi tavoitteena on vähentää ojaan päätyvien ravinteiden ja epäpuhtauksien kulkua edelleen Pitkäjärveen, jotta järven vedenlaatu paranisi ja rehevöityminen vähenisi.

Ojaa muokataan Petikonniityn läpi virtaavalla osuudella, eli alueella, jota rajaavat Vihdintie, Kehä III ja Petikon yritysalue. Ojaa levennetään yläosastaan, jotta runsaiden sateiden aikana uomaan mahtuu enemmän vettä, ja veden pinta voi nousta ilman, että vesi tulvii viereisille alueille. Pohjan lähellä uoma säilytetään kapeampana, jotta ojan pohjalla riittää veden virtausta myös vähäsateisina ja kuivina aikoina. Veden virtaus ojassa myös kuivina kausina on tärkeää ojan vedestä riippuvaisille kasveille ja muille eliöille. 

Lisäksi ojaan rakennetaan kosteikkoja, eli käytännössä levennyksiä, joihin istutetaan kosteikkokasvillisuutta. Kosteikot hidastavat veden virtaamista ja niiden kasvillisuus sitoo itseensä vedessä olevia epäpuhtauksia ja rehevöittäviä ravinteita, jolloin vedenlaatu paranee. 

Muokattava  Varistonojan osuus kartalla.  

Niipperinojan tulvia ehkäistään luonnonmukaisella tulvatasanteella

Espoossa vähennetään Niipperinojan tulvimista läheisille pelloille, asuinalueille ja golfkentälle. Puron tulvimisongelmat ovat nousseet selvästi esiin hankkeen yhteydessä toteutetuissa asukaskyselyissä ja -tilaisuuksissa. 

Tulviminen estetään muokkaamalla Niipperinojaan luonnonmukainen tulvatasanne, eli leventämällä joenuomaa yläosastaan siten, että runsailla sateilla vedenpinnalla on tilaa nousta ilman, että vesi nousee viereisille pelloille. Tämä vähentää muiden tulvahaittojen lisäksi myös ravinteiden huuhtoutumista pelloilta puroon veden tulviessa. Tämä parantaa puron vedenlaatua, kun rehevöittävät ravinteet jäävät pelloille. 

Muokattava Niipperinojan osuus kartalla

Molempien kohteiden tarkkoja toteutussuunnitelmia tehdään parhaillaan, ja kohteiden muokkaaminen aloitetaan kevään tai kesän aikana. Muutokset valmistuvat vuoden 2024 loppuun mennessä. 

Tietoa toimista ja hankkeesta asukastilaisuudessa

Toimia esitellään asukas- ja sidosryhmätilaisuudessa torstaina 1. helmikuuta Espoon valtuustotalon kahviossa, osoitteessa Espoonkatu 5. Tilaisuus järjestetään klo 17–18.30 ja se on avoin kaikille kiinnostuneille. Tilaisuuteen voi osallistua myös Teams-etäyhteydellä. Linkki tilaisuuteen.

Tilaisuudessa esitellään hanketta yleisesti ja kerrotaan Varistonojaan ja Niipperinojaan toteutettavista toimista. Tilaisuudessa on aikaa myös keskustelulle ja kysymyksille. 

Hankkeessa saatu paljon tietoa Pitkäjärven valuma-alueen tilasta

Hankkeessa on saatu paljon tietoja Pitkäjärven valuma-alueen tilasta ja ongelmista. Nyt toteutettavien Varistonojan ja Niipperinojan lisäksi alueelta on tunnistettu myös noin 20 muuta kohdetta, jotka hyötyisivät vesienhallinnan toimista. Tietoja hyödynnetään tulevaisuudessa alueen vesienhallinnan kehittämisessä. 

Hankkeen päätteeksi laaditaan toimintamalli maa- ja metsätalouden sekä rakennetun ympäristön vesienhallintarakenteiden suunnitteluun, jotta hankkeessa saatu tieto hyödyttää vesienhallinnan suunnittelussa myös laajemmin. 

Lisätietoja Pitkäjärven valuma-alueen vesienhallinnan kehittäminen -hankkeesta.

Hankkeen rahoittaa Ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelma.