Pitkäjärven valuma-alueen vesienhallinnan kehittäminen

Hankkeessa on osin valmistunut valuma-alue suunnitelma, jonka koostamiseen on käytetty luontopohjaisten ratkaisujen analysoimiseen kehitettyä NBS-menetelmää (Nature Based Solutions).

Suunnitelmassa on esitetty valuma-alueelta tunnistetut noin 20 vesiensuojelun kohdetta, joihin toteuttamalla toimenpiteitä voitaisiin saada suurin hyöty kokonaisvaltaiseen Pitkäjärven valuma-alueen tilan parantamiseen. Suunnitelman pohjalta on valittu kaksi toimenpidekohdetta, yksi Vantaan ja yksi Espoon alueelta, joiden osalta on käynnistetty rakennussuunnittelu.

Alustavissa suunnitelmissa Espooseen on suunnitteilla Niipperinojaan luonnonmukainen tulvatasanne. Tarkoituksena on, että runsailla sateilla vedenpinnalla on tilaa nousta ilman, että vesi nousee viereisille pelloille. Tämä vähentää muiden tulvahaittojen lisäksi myös ravinteiden huuhtoutumista pelloilta puroon veden tulviessa. Näin pyritään parantamaan puron vedenlaatua, kun rehevöittävät ravinteet jäävät pelloille.

Vantaalle tehtävä toimi on Varistonojan muokkaaminen siten, että vähennetään ojan tulvimista Vihdintielle ja viereiselle Petikon yritysalueelle. Lisäksi tavoitteena on vähentää ojaan päätyvien ravinteiden ja epäpuhtauksien kulkua edelleen Pitkäjärveen, jotta järven vedenlaatu paranisi ja rehevöityminen vähenisi.

Asukkaille ja sidosryhmille esiteltiin tilaisuudessa tarkemmin valuma-aluesuunnitelman taustalla käytettyä NBS-menetelmää.

Valuma-aluesuunnittelussa valuma-aluejako määrittelee NBS-menetelmässä tarkastelun resoluution. Valuma-alueiden kannattaa olla sen verran pieniä, että niiden ominaisuuksia voidaan helposti tarkastella kokonaisuutena, mutta toisaalta riittävän isoja, jotta valuma-alueen sisällä mahtuu tekemään toimenpiteitä.

Työkalulla saatiin määritettyä valuma-alueille indeksiarvot kaikissa neljässä kategoriassa, joita ovat veden määrä, veden laatu, viihtyisyys ja luonnon monimuotoisuus. Yhdistämällä eri indeksiarvot saadaan luotua NBS-kokonaisindeksi, jonka avulla voidaan korostaa alueet, joille NBS-toimia kannattaa ensisijaisesti lähteä toteuttamaan.

Tilaisuuden loppuosa käytettiin avoimeen kommentointiin ja keskusteluun. Keskusteluissa nousi esiin tarve tarkastella myös Pitkäjärven purkukohtana toimivan Glimsinjoen toimivuutta veden määrällisen hallinnan osalta.

Myös veden laadun osalta valuma-alueelle suunniteltujen tulvatasanteiden suhteen toivottiin vaikuttavuuden arviointia siten, että tietoa tulvatasanteiden vaikutuksesta fosforikuormitukseen ja rehevöitymiseen saataisiin lisättyä.

Muita tärkeitä nostoja keskusteluista:

• Toteuttavien rakenteiden mitoittaminen oikein tulee toteuttaa huolellisesti suhteessa valuma-alueen vesimääriin.
• Jätevesiviemäriverkoston ja hulevesitulvat ovat aiheuttaneet huomattavia jäteveden ylivuototilanteita verkostosta Pitkäjärveen.
• Virtauksen hidastaminen toteutettavilla rakenteilla tulee huomioida suhteessa mahdolliseen haitalliseen tulvimiseen. Pienvesien perkaustarpeet tulee arvioida suunnittelussa.
• Valuma-alueella on useita golfkenttiä. Kenttien käyttämien lannoitteiden vaikutus pienvesien ja Pitkäjärven tilaan voi olla huomattava.
• Tulvatasanteiden käyttö tulee toteuttaa hallitusti siten, että tulviminen sallitaan vain alueilla, joissa siitä ei ole haittaa alueen käytölle.

1. Pitkäjärven eteläosa

Pitkäjärven pohjukkaa on kuvailtu lajirikkaaksi alueeksi, jolla on taipumusta tulvimiselle. Tulvimisen kuvaillaan peittävän metsäalueita, kävelyteitä ja kuntopolkuja jopa pariksi viikoksi kerrallaan, ja nousevan jopa metrin korkeuteen. Haapaniemenlahti on nostettu esimerkiksi pahasta tulvapaikasta.

Pohjukkaa on kuvailtu osiltaan epäviihtyisäksi paikaksi rehevöityneiden rantojen vuoksi. Epäviihtyisyyttä lisäävät hajuhaitat, alueen vaikeakulkuisuus, levittynyt vesi ja epäesteettinen ympäristö. Lisäksi Haapaniemenlahden umpeenkasvu ja laskujoelle kaatuneet puut hidastavat laskujoen virtausta aiheuttaen tulvia ja hankaloittaen vesien virkistyskäyttöä.

Alueella on havaittu paljon vesilintuja, kuten kurkia, joutsenia, silkkiuikkuja, telkkiä ja sorsia. Siellä pesii joutsen, kaulushaikara ja pikkutikka. Alueella on havaittu myös peuroja, viitasammakoita ja korentoja.

2. Pitkäjärven pohjoisosa

Pitkäjärven pohjoisosalle on raportoitu jatkuvaa, vahvistuvaa tulvimista ja vesistön rehevöitymistä. Lähes metrin tulvakorkeudet ovat aiheuttaneet vahinkoja läheisille piharakennuksille, ja viihtyisyyttä haittaavat rehevöitymisen aiheuttama ruovikko, sinilevä ja alhainen näkyvyys vedessä.

Virkistyskäytössä oleville surffaus- ja uimarannoille sekä alueen lintutornin ympäristölle toivotaan kunnostustoimenpiteitä viihtyisyyden lisäämiseksi, tulvapaikoille teiden tai siltojen nostoa sekä Glimsinjoen ja Espoonjoen ruoppauksia tulvien hillitsemistä varten. Lisäksi toivotaan parannusratkaisua venesatamalle, jossa tulvat nostavat veneet paikoiltaan. Vesialueilla veneily on hankalaa ruovikon vuoksi, joka on kasvanut vuosien aikana. Kaislikko toisaalta toimii lintujen levähdys- ja pesimäpaikkana.

3. Lippajärvi

Lippajärven Nuuniityn ja suojelualueen on raportoitu tulvivan tasaisesti. Näiden lisäksi Vilniemen uimaranta ja venesatama on mainittu tärkeiksi viihtyisyyttä edistäviksi alueiksi, joille toivotaan lisäkehitystä.

4. Niipperinoja

Niipperinojan on raportoitu tulvivan lumien sulaessa sekä rankkasateilla. Puro on raportoitu rehevöityneeksi, kosteikko kulkukelvottomaksi ja osa rummuista liian pieniksi, umpeenkasvaneiksi tai liian kallistuneiksi. Paikallisen golfkentän on raportoitu tulvivan keväisin, koska Niipperinoja ei johda vesiä tarpeeksi nopeasti pois. Läheisten peltojen sekä pihojen kerrotaan päätyvän usein tulvan alle.

Toistuvasti nousevan tulvan kerrotaan kuljettavan hiekkaa ja sedimenttiä rannoilta ja lenkkipoluilta, minkä seurauksena ojien pohjat nousevat ja hulevesien poisjohtaminen vaikeutuu tai estyy. Purolle toivotaan kunnostustoimenpiteitä sedimentin poistamiseksi ja maanalaisten osien ennallistamiseksi.

Kalliolaaksonkujan viereistä metsäaluetta ehdotetaan tulvavesien johtamispaikaksi, sillä metsä on matalalla ja usein kostea. Alueella on kerrottu kasvavan paljon erilaisia kasveja, kuten osmankäämejä.

5. Pikkujärven luonnonsuojelualue

Pikkujärven luonnonsuojelualueen ja Vihdintien välille on raportoitu jokavuotista tulvimista ajo- ja pyörätielle. Pahimmillaan tulvat katkaisevat alueen liikenteen ja hankaloittavat tietä käyttävien arkea. Myös pyörä- ja jalkatiet tulvivat huomattavasti. Ajo-, pyörä- ja kävelytielle toivotaan tulvanhallintaratkaisuja.

Pikkujärven kosteikolla on havaittu runsaasti muuttolintuja.

6. Kalajärvi, Kurkijärvi ja Odilampi

Kalajärveä ja Kurkijärveä ja Odilampea on kuvailtu rehevöityneiksi. Odilammessa uimisen jälkeen ihon kerrotaan jäävän limaiseksi, ja lampi tulvii vuosittain läheiselle lenkkipolulle.

Lyhyen esittäytymiskierroksen jälkeen suunnitteluinsinööri Iiro Lehtinen esitteli Pitkäjärven valuma-alueen pilottihanketta sekä muutamia ajankohtaisia kuulumisia alueella tapahtuvista toimenpiteistä, kuten HSY:n jätevesiviemärin saneeraushankkeesta Pitkäjärven alueella ja Niipperinojan perkaushankkeesta. Tämän jälkeen limnologi Miina Fagerlund piti esitelmän Pitkäjärven tilasta.

Tilaisuuden esitelmien jälkeen avattiin tapahtuma yleisön kysymyksille ja kommenteille. Asukkaiden huomioissa korostettiin muun muassa erilaisten kunnostustoimien rahoitusmahdollisuuksien kartoitusta osana hanketta.

Asukkaat myös korostivat tärkeyttä nostaa hankkeessa esiin hankkeen rajallinen ajallinen kesto vuosina 2022–2024, kuitenkin niin, että hankkeessa luodaan pohjasuunnitelma valuma-alueen tilan parantamiselle pitkällä aikavälillä.

Monesti hankkeiden jälkeen toivotaan merkittäviä tuloksia, joita ei kuitenkaan voida saavuttaa lyhytkestoisilla hankkeilla. Pilottihankkeen löydökset ja tuotokset tulisi myös saada tehokkaasti tiedotettua alueen toimijoille, sidosryhmille, päättäjille ja viranomaisille, jotta toimenpidesuosituksilla olisi paras mahdollisuus päästä toteutukseen.

Pitkäjärven alueella kulkevan HSY:n jätevesiviemärin rankkasateilla tapahtuneet ylivuototilanteet nostettiin merkittäväksi tekijäksi, joka vaikuttaa alueen ekologiseen tilaan sekä viihtyisyyteen. Kunnallisen infran rakentaminen ja saneeraus tulisi toteuttaa siten, että alueen luontoarvot voidaan turvata.

Kehä III ja Vihdintie tunnistettiin merkittäviksi tekijöiksi valuma-alueella. Keskustelua herättivät Pitkäjärven vesienlaatuun vaikuttavat väylien aiheuttamat haitta-aineet sekä tulevaisuuden lisääntyvät liikennemäärät. Valtiolta toivottiin vesien hallinnan huomioimista niin määrällisesti kuin laadullisesti tulevissa väylähankkeissa.

Alueen asukkaat pitivät tärkeänä huomioida valuma-alueen kehitys pitkällä aikavälillä. Kaavoituksen ja maankäytönsuunnittelun tulisi kyetä huomioimaan alueella olevat arvokkaat luonnontilaiset alueet, jotka ovat edellytys Pitkäjärven tilan parantamiseen. Lisääntyvä rakentaminen valuma-alueella tulee lisäämään myös vettä läpäisemättömän pinnan määrää huomattavasti, jolloin tulvat pahenevat.

Asukastilaisuuden lopuksi kuntalaiset saivat merkitä kartoille havaintoja liittyen alueen vesienhallintaan. Lisäksi netissä oli käynnissä asukaskysely, jolla kerättiin tietoa valuma-alueelta karttamerkinnöillä. Asukaskyselyn tuloksista julkaistaan kooste syksyllä, kun tulokset on käsitelty.

Pitkäjärven pilottihankkeen projektiryhmä haluaa kiittää kaikkia asukastilaisuuteen osallistuneita sekä nettikyselyyn vastanneita.

Marketanpuiston kokoustiloihin saapui noin 20 Espoon ja Vantaan maanomistajaa sekä kourallinen kuntien asiantuntijoita. Projektiryhmä esitteli tilaisuuden aluksi hankkeen, jonka jälkeen tilaisuudessa oli aikaa keskustelulle.

Esimerkiksi hankkeessa toteutettavien luonnonmukaisten vesienhallintarakenteiden suunnittelussa tulisi huomioida toteutuksen ajankohdan asettamat rajoitteet. Vuodenaikaisten sääolosuhteiden lisäksi tulee huomioida muun muassa kylvön ja sadonkorjuun ajankohdat ja toisaalta riittävän pitkäaikaisen kunnossapidon suunnittelu toteutettavilla rakenteille.

Keskustelussa nostettiin esiin Pitkäjärven hyvän tilan tärkeys alueen toimijoille. Kalastuksen, virkistyskäytön ja luontoarvojen huomioimista korostettiin tärkeänä osana alueen suunnittelemista. Lisäksi jos vesienhallintaa alueella halutaan toteuttaa onnistuneesti, tulee yhteistyöhön panostaa. Vedet eivät noudata kunta- tai kiinteistörajoja.

Kriittisen ja tietoa antavan keskustelun lisäksi tilaisuudessa keräännyttiin valuma-alueen karttatulosteiden äärelle. Tilaisuuden aikana saatiin kartoitettua kattavasti paikkatietomuotoon valuma-alueella havaittuja tulvia, padottavia alueita, jäteveden ylivuotohavaintoja sekä jo toteutettuja vesienhallintarakenteita. Näitä havaintoja lisätään hankkeen valuma-aluesuunnitelman lähtötietoihin.

Vesiensuojelun tehostamisohjelman alaisen Pitkäjärven pilottihankkeen projektiryhmä kiittää kaikkia sidosryhmätilaisuuteen osallistuneita. Hanketta viedään eteenpäin kohti valuma-aluesuunnitelman valmistumista ja rakentamisvaihtoehtojen kartoittamista.

Näitä ennen projektiryhmä valmistelee asukastilaisuutta toukokuulle. Asukastilaisuus on kaikille avoin tilaisuus tulla kuulemaan hankkeesta ja jakamaan tietoa valuma-alueen ominaispiirteistä.

Tilaisuuden puheenjohtajana toimi Vantaan kaupungin suunnitteluinsinööri Anna Kyytinen.

Tilaisuuden alustuspuheenvuorossa Uudenmaan ELY-keskuksen johtava vesitalousasiantuntija Kari Rantakokko esitteli alueen vesienhallinnan lähtökohtia suhteessa alueen luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen sekä maa-alueiden kasvukunnon parantamiseen.

Suunnitteluinsinööri Iiro Lehtinen Vantaan kaupungin katujen ja puistojen palvelualueelta esitteli valuma-alueen kehitystä harvaan asutusta maa- ja metsätalousalueesta kohti kaupungistunutta ja maankäytöltään monipuolista aluetta.

Toistuvat tulvatilanteet ja alueen luontoarvojen kehitys edellyttävät alueen kokonaisvaltaista tarkastelua vesienhallinnan osalta. Pilottihankkeessa tulee kyetä käsittelemään eri maankäyttömuotojen, maanomistuskysymyksien, kuntarajojen ja rakentamisen esiintuomia haasteita.

Pitkäjärven välttävää ekologista tilaa esitteli limnologi Miina Fagerlund Espoon ympäristö- ja rakennusvalvontakeskuksesta. Valuma-alueesta 45 prosenttia on muuttunut luonnontilaisesta muuhun käyttöön muokatuksi maankäytöksi.

Liiallisesti rehevöityneen Pitkäjärven valuma-alueelta tuleva ravinnekuormitus ja sisäinen kuormitus ovat aiheuttaneet ranta-alueiden umpeen kasvua, leväkukintoja ja kalaston särkikalapainotteisuutta.

Pilottihankkeen selvitysten toteutukseen valittu konsultti Ramboll Finland Oy avasi toteutettavan valuma-aluesuunnitelman taustalla käytettävien työkalujen periaatteita. Alueen tarkastelu tehdään paikkatietopohjaisella monikriteerianalyysillä.

Luontopohjaisten vesienhallintaratkaisujen mahdollisuudet arvioidaan veden määrän, laadun, luonnon monimuotoisuuden ja alueen viihtyisyyden kriteerien avulla. Työkalun ”käyttövoimaksi” kerätään laajasti lähtötietoja alueelta, joilla tehokkaimmat vesienhallintatoimenpiteet saadaan kohdistettua valuma-alueella.

Sidosryhmätilaisuuden avoimen keskustelun osiossa tuotiin esiin hyvin alueen ominaisuuksia ja kohdattuja haasteita. Pitkäjärven rannoilla kulkevat viemäröinnit jätevesien ja hulevesien osalta ovat olleet alttiita tulvatilanteille, jolloin ylivuotoja on päässyt valumaan Pitkäjärveen.

Vantaalla Pähkinärinteen alueella olemassa olevien kosteikkorakenteiden hyödyntäminen nähtiin tutkimisen arvoisena keinona alajuoksun tulvien ehkäisyssä, ravinnekuormituksen vähentämisessä sekä keinona lisätä alueen viihtyisyyttä.

Valuma-alueen maatalouden osalta tuotiin esiin tulvien aiheuttamat kustannukset, sekä mahdollisuudet parantaa valuma-alueen tilaa luonnonmukaisilla rakenteilla. Lisäksi korostettiin käytännön toimien ja toteutuksen osalta olosuhteiden ja ajoituksen huomioimisen tärkeyttä onnistumisen edellytyksenä.

Yhteistyön lisääminen ja oikeiden tahojen saattaminen yhteen valuma-aluetasolla ovat kriittisiä esitekijöitä onnistuneen pitkäaikaisen suunnitelman jalkauttamiselle. Vuorovaikutustilaisuudet mahdollistavat tiedon siirtämisen suunnitelmatasolta käytännön tuloksiin.