Lehtikuusen koulun Havu-rakennusta on korjattu, tutkimus jatkuu uusien löydösten vuoksi / Tiedote 5.9.2025

Tiivistyskorjauksia tehtiin alakerroksen käytävillä G165 ja F121 ja varastossa 116 sekä toisen kerroksen opettajien tilassa 209. Opetustilassa 160 tehtiin tilamuutoksia laajemmin, minkä yhteydessä purettiin väliseinä ja vedettiin uusi viemärilinja. Tilojen 160 ja 158 edustalta G-käytävältä purettiin puulattiarakennetta pieneltä noin neljän neliömetrin alueelta. Vastaava rakenne oli purettu jo aikaisemmin kyseisen päädyn luokkatilojen alta.

Koulun alkaessa olosuhde korjatuissa tiloissa vaikutti olevan hyvä, parempi kuin ennen korjauksia. Yleisesti Havu-rakennuksen sisäilman laatua kuvattiin aikaisempaa raikkaammaksi, ja kesän aikana tehnyt kalusteratkaisut lisäsivät tilojen viihtyisyyttä. 

Noin viikko koulun alkamisen jälkeen yhdessä korjatussa tilassa (160) aistittiin mikrobiperäinen haju. Hajuhaitta oli ilmennyt sen jälkeen, kun tilan ilmanvaihtoa oli säädetty. Poikkeava haju oli selkeästi havaittavissa myös sisäilma-asiantuntijan tarkastuskäynnillä 1.9.2025, mutta vastaavaa hajua ei aistittu muissa sisätiloissa.

Opetustilan 160 väliseinän purkutyön yhteydessä tehtiin uusi löydös, jolla voi olla yhä vaikutusta rakennuksen sisäilman laatuun. Näiden löydösten merkitystä nyt selvitetään tarkemmin. Siporex-väliseinän ja lattian välissä havaittiin tukirakenteena puukiiloja. Puusta otettiin materiaalinäyte ja siinä todettiin mikrobikasvua, myös aktinomykeettejä eli sädesieniä. Näistä puisista tukirakenteista ei ole merkintää rakennesuunnitelmissa, eikä puumateriaalia ole päästy näkemään aiempien tutkimusten yhteydessä tehdyistä rakenneavauksista. Aiemmin tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että väliseinän alla olevasta puumateriaalista voi olla ilmayhteys sisäilmaan, ja tätä asiaa selvitetään nyt tarkemmin.

Väliseinän purun yhteydessä havaittiin myös, että alapohjalaatan ja seinien välissä oli valupahvia. Pahvista otettiin materiaalinäyte ja siinä todettiin mikrobikasvua, myös aktinomykeettejä eli sädesieniä. Pahvia ei ole päästy havaitsemaan aikaisempien tutkimusten yhteydessä, kun lattialistoja on avattu, sillä kapselointitiivistys on peittänyt pahvin alleen. Todennäköisesti ulkoseinälinjalla pahvi on tiivistyksen takana. Nyt kuitenkin selvitetään tarkemmin, onko tästä materiaalista vielä ilmayhteyttä sisäilmaan joissakin tiloissa esimerkiksi käytävillä tai väliseinien kohdilla. 

Opetustilan G160 hajuhaitan aiheuttaja ei ole vielä varmuudella selvillä. Tämä opetustila sekä viereinen tila 158 on otettu pois käytöstä, ja näissä tiloissa on jo aloitettu hajuhaitan selvittäminen merkkiainekokein. Alustavissa tutkimuksissa todettiin ilmavuotoja alustatilasta opetustiloihin, ja myös alustatilassa todettiin vastaavaa poikkeavaa hajua. Rakenteeseen on siis jäänyt epätiiveyskohtia, joiden kautta alapohjatilasta voi päästä ilmavuotojen mukana myös hajua sisäilmaan. Haju on voinut voimistua nopeastikin, jos tilan tulo- ja poistoilmanvaihdon suhde on muuttunut säätötyön yhteydessä. Tilan G160 alueelta löydetyt mikrobivaurioituneet materiaalit (puukiilat, valupahvi, käytävän puulattia) on poistettu. 

Elokuun alkupuolella koulu huomasi, että opetustilan E245 käsienpesualtaan juuresta tuli vettä lattialle. Alueelle on tehty kosteusmittaus ja korjaus on alkanut. Nyt selvitetään myös sitä, onko tällä mahdollisella viemärin tukkeutumisella voinut olla vaikutusta alapuolella olevassa tilassa G160 havaittuun hajuhaittaan.

Ilmanpuhdistimet ja ilmanvaihto

Havu-rakennuksen lähes kaikissa opetustiloissa on ilmanpuhdistimia, jotka puhdistavat paikallisesti sisäilmaa. Ilmanpuhdistimia lisää tiloihin, joissa niitä ei vielä ole.

Rakennuksen koneellinen ilmanvaihto toimii jatkuvasti (24/7), ilmanvaihtoa ei siis sammuteta iltaisin eikä viikonloppuisin. Ilmanvaihtokanavat on puhdistettu kolme vuotta sitten ja ne on todettu puhtaiksi viime vuoden tutkimuksissa. Ilmanvaihtoon liittyviä toimenpiteitä on myös tehty kevään ja kesän aikana. Ilmanvaihdon kokonaisilmamääriä säädettiin siten, että paine-ero ulkovaipan yli pieneni. Tuloilman sisäänpuhalluslämpötilaa laskettiin, jotta ilmanvaihdon huuhteluvaikutus parani. Ilmanvaihtojärjestelmä ei levitä epäpuhtauksia tiloista toiseen. Suodatettu ulkoilma tuodaan tuloilmakanavia pitkin tiloihin, ja tiloista ilma poistuu erillisiä poistoilmakanavia pitkin ulos. Ilma ei pääse sekoittumaan tässä välissä. Poistoilmaventtiilit ovat sellaista mallia, että ne tukkeutuvat helposti pölystä, mutta niitä puhdistetaan säännöllisesti huollon toimesta.

Tuloksia olosuhdeseurannasta

Sisäilman olosuhteita on voitu seurata etänä maaliskuusta alkaen tiloihin asennettujen mittalaitteiden avulla. Sisä- ja ulkoilman välinen paine-ero on ollut koko ajan hyvällä tasolla. Elokuussa paine-ero on vaihdellut pääosin -5 Pa…+5 Pa välillä. Silloin kun ilmanvaihto on hyvin tasapainossa, pysyy paine-ero pienenä, ja tällöin myös ilmavuodot rakenteen läpi ovat vähäisiä. 

Olosuhdeseurannan mukaan ilmanvaihto riittää hyvin nykyiselle käyttäjämäärälle. Sisäilman hiilidioksidipitoisuus pysyy pääosan ajasta alle 1000 ppm. Vain hetkellisesti ollaan tätä korkeammalla tyydyttävällä tasolla. Asumisterveysasetuksen toimenpideraja ei ylittynyt. Sisäilman lämpötila on vaihdellut elokuun aikana 20…24 asteen välillä.

Tutkimus jatkuu

Koska purkutöiden yhteydessä havaittiin uusia mikrobivaurioituneita materiaaleja, täytyy tutkimuksia jatkaa. Alkavien tutkimusten tavoitteena on arvioida uusien löydösten merkitys sisäilman laadulle. Tutkimusalueena on koko Havu-rakennus. Ulkopuolinen rakennusterveysasiantuntija laatii tilakohtaisesti toteutettavan olosuhdearvion. Tämän jälkeen työterveyslääkäri tekee arvion siitä, mikä merkitys löydöksillä on ihmisen terveydelle.

Tutkimuksen yhteydessä tarkastetaan tilan 160 korjaustyön laatu ja selvitetään hajuhaitan syy. Tutkimuksessa kartoitetaan rakennuksessa olevat Siporex-väliseinät. Tämän jälkeen selvitetään, eroaako toteutustapa esimerkiksi alakerran ja yläkerran välillä. Lisäksi kartoitetaan vaurioituneiden materiaalin määrää. Nämä tutkimukset vaativat rakenteiden avaamista, ja tätä työtä aloitetaan G-käytävän tiloista, jotka on jo tyhjennetty (158 ja 160). Tutkimuksia tehdään myös muualle koulun alueelle, näistä sovitaan aina koulun kanssa erikseen. Tiloissa tehdään myös merkkiainekokeita, joiden avulla selvitetään, onko vaurioituneista materiaaleista ilmayhteyttä sisäilmaan. Tutkimus alkaa syyskuussa, ja alustavan arvion mukaan olosuhdearvio valmistuu lokakuun aikana. Tämän jälkeen työterveys laatii terveydellisen merkityksen arvion.

Aiemmat tutkimustulokset löytyvät netistä

Viime talvena rakennuksen kuntoa on tutkittu ja tuloksia on hyödynnetty tämän kesän korjausten suunnittelussa. Viimeisimpien tutkimustulosten perusteella selvin sisäilman laatua heikentävä tekijä oli rakennuksen alapuolisesta alustatilasta tapahtuvat ilmavuodot sisäilmaan. Ilmavuotoja todettiin erityisesti käytävillä. Tutkimustuloksista kerrottiin henkilöstölle infossa 19.3.2025, ja näistä tuloksista voi lukea tarkemmin kirjallisesta tiedotteesta. Myös tutkimusraportti on kokonaisuudessaan julkaistu verkossa sivulla Lehtikuusen koulun sisäilma: https://www.vantaa.fi/fi/asuminen-ja-rakentaminen/toimitilarakentaminen/sisailma/koulujen-sisailmatiedotteet/lehtikuusen-koulun-sisailma

Henkilöstölle 4.9.2025 pidetyn infotilaisuuden esitys on myös julkaistu sivulla.

Tietoa mikrobeista

Henkilöstön kanssa käydyissä keskusteluissa on noussut esille huoli siitä, että rakennuksesta on löytynyt sädesieniä. Sädesieniä eli aktinomykeettejä ei löytynyt viime talven tutkimuksessa analysoiduista materiaalinäytteistä. Niitä todettiin kuitenkin kesän purkutöiden yhteydessä löytyneistä puukiiloista ja pahvista. 

Sädesienet ovat yleisiä mikrobeja, joita esiintyy niin maaperässä, ulkoilmassa kuin myös kosteusvaurioituneissa materiaaleissa. Sädesienillä on pelottava maine, mutta aina sädesienien esiintyminen ei kerro vauriosta, ja toisaalta kosteusvaurioituneissa materiaaleissa ei aina kasva sädesieniä. Mikrobikasvu rakennusmateriaalissa ei ole terveysperusteinen raja-arvo, vaan se kuvaa materiaalin vaurioitumista ja korjaustarvetta.  Mikrobivaurioitunut materiaali (sisälsipä se sädesieniä tai ei) tulee poistaa tai ilmayhteys katkaista niin, etteivät epäpuhtaudet pääse heikentämään sisäilman laatua. Lehtikuusen koulun Havu-rakennuksessa on jo tehty paljon rakenteiden tiivistyksiä, joten ilmavuodot ovat pääosin vähäisiä ja paikallisia. Asiaa selvitetään nyt vielä tarkemmin ja todettuja puutteita tullaan korjaamaan.

MAHDOLLISET HAITAT JA OIREILU

On tavanomaista, että sisäympäristön tekijät aiheuttavat joissakin tilanteissa yleisiä haittoja, kuten epämiellyttävää hajua, vetoa tai tunkkaista ilmaa. Näistä on syytä ilmoittaa välittömästi huoltoon, jotta tilannetta saadaan korjattua.

Jos huoltaja epäilee oppilaan oireiden liittyvän sisäilmaan, on syytä ottaa yhteyttä kouluterveydenhuoltoon ja erityisesti kouluterveydenhuollon sisäilmaterveydenhoitajaan: Katriina Baptista, katriina.baptista@vakehyva.fi, puh. 040 6555 118.

Jos henkilöstö epäilee oireilunsa johtuvan sisäilmasta, on syytä ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon hoitopolun varmistamiseksi ja tehdä myös Tutka-ilmoitus.. 

Oireilusta on syytä ilmoittaa myös rehtorille, jotta saadaan ajantasainen kokonaiskuva tilanteesta. Sisäilmaan liitettyä oireilua voi olla mm. koulussa oloaikaan ajoittuva silmien punoitus, nenän ja hengitysteiden ärsytysoireet, ihoreaktiot, joskus päänsärky ja yleinen väsymys tai lämpöily. Oireet voivat olla epämääräisiä, mutta helpottuvat usein tiloista poistuttaessa. Vaikeat oireet ovat hyvin harvinaisia. Oireiluun suhtaudutaan aina vakavasti. 

Vantaan nettisivuilta löytyvät Tarkemmat ohjeet sisäilmaoireita epäileville henkilöille 

Kouluterveydenhoidon tuki oppilaille: Jos oppilas oireilee koulussa.

Lisätietoa:        

sisailma@vantaa.fi