Näin kaupunkia suunnitellaan – tule mukaan!

Minkä näköisessä kaupungissa sinä haluat elää? Mitä on tapahtunut ennen kuin rakennusta tai katua aletaan rakentamaan? Kaupungin suunnitteleminen on yhteinen asia - Vantaa kasvaa ja kehittyy kaikkien ideoista.

Kaupunkisuunnittelusta kannattaa kiinnostua

Vantaan kehittymistä ohjaa kaupunkisuunnittelu. Se on pitkäjänteistä suunnittelua ja päättämistä siitä, mitä mihinkin kohtaan Vantaata rakennetaan, missä on tilaa puistoille ja metsille, ja missä liikenteelle. Jokainen kaupungin asukas voi monella tapaa vaikuttaa suunnitelmiin niiden eri vaiheissa.

Kaupunkia suunnitellaan yhteistyössä maanomistajien, asukkaiden, yritysten ja monien muiden tahojen kanssa. Suunnitelmissa sovitetaan yhteen monia erilaisia tarpeita ja eri tahojen intressejä ja mielipiteitä.

Jokainen mielipide on tärkeä, ja lopputuloksena kaupunki kehittyy eri mielipiteiden ja ideoiden kompromissiksi. Siinä kaikki näkemykset huomioidaan mahdollisimman hyvin, mutta mikään tai kukaan ei yksin määrää ratkaisuja.

Vantaa kasvaa kestävästi joukkoliikenteen varteen

Vantaan tavoitteena on olla hiilineutraali kaupunki vuoteen 2030 mennessä. Ympäristöä säästävää kasvua ohjataan yleiskaavalla, jonka tavoitteena on, että kaupunki kasvaa nykyisiä keskuksia ja asuinalueita tiivistämällä, jolloin uusia asuin- ja työpaikkarakennuksia ja palveluita rakennetaan jo olemassa oleville alueille. Näin säästetään mahdollisimman laajoja luontoalueita keskusten ympärillä.

Vantaa koostuu useista eri kaupunkikeskuksista. Asukkaiden kannalta niissä jokaisessa on tärkeää turvallisuus ja viihtyisyys, hyvät päivittäiset palvelut ja liikenneyhteydet. Tavoitteena on, että kehittyvät joukkoliikenneyhteydet, kuten suunnitteilla oleva Vantaan ratikka, ja hyvät kävelyn ja pyöräilyn olosuhteet mahdollistavat autottoman elämäntavan yhä useammalle vantaalaiselle.

Kaavoitus on suunnittelun perusta

Vantaalla on kaupunkikeskuksia, pientaloalueita, työpaikka-alueita ja arvokasta luontoa. Kaupunkia halkovat koko Suomen liikenteelliset solmukohdat: valtatiet, junaradat sekä Helsinki-Vantaan lentokenttä.

Kaavoituksessa mietitään, miten erilaisia alueita käytetään. Kaavoitus jakautuu eri tasoihin, suurpiirteisemmästä maakuntakaavasta koko kaupungin kattavaan yleiskaavan ja yksityiskohtaisempiin asemakaavoihin. Katujen ja puistojen yksityiskohdista tehdään katu- ja puistosuunnitelmia, ja rakennusten yksityiskohdat määritellään rakennusluvissa.

Kaavoitushankkeisiin kuuluu aina osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa määritetään kaavan lähtökohdat sekä eri tahojen vaikuttamismahdollisuudet. Kaavahankkeet pitää esitellä julkisesti eri vaiheissa, joten kaikista vireillä olevista kaavahankkeista löytyy tiedot kaupungin verkkosivuilta.

Maakuntakaava

Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa. Maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitusta, ja kaavan laatimisesta vastaa Uudenmaan liitto ja sen hyväksyy maakunnan liiton liittovaltuusto.

Yleiskaava

Yleiskaava on suunnitelma siitä, minne asukkaat, työpaikat, palvelut ja liikenne kaupungissa sijoittuvat. Tyypillisiä yleiskaavassa ratkaistavia asioita ovat muun muassa uudet pääliikenneväylät ja kaupungin laajenemissuunnat.

Yleiskaavan vahvistaa kaupunginvaltuusto, ja se on Vantaalla perinteisesti laadittu noin kymmenen vuoden välein. Yleiskaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain. Kun yleiskaava kattaa vain osan kuntaa, sitä kutsutaan osayleiskaavaksi.

Kaavarunko

Kaavarunko on kaavoitukseen liittyvä suunnitelma. Se on asemakaavaa yleispiirteisempi, mutta toisaalta yleiskaavaa yksityiskohtaisempi. Kaavarunko on ohjeellinen maankäyttösuunnitelma eli sillä ei ole laillisia vaikutuksia, toisin kuin yleiskaavalla ja asemakaavalla.

Kaavarunko laaditaan yleensä ohjaamaan laajemman alueen yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Esimerkki tällaisesta tilanteesta on Vantaan ratikkaa varten laadittu kaavarunko.

Asemakaava

Asemakaava on maankäytön suunnittelussa yksityiskohtaisin kaava. Asemakaavassa keskitytään johonkin kunnan osaan ja se voi koskea esimerkiksi asuin- tai yritysaluetta, yhtä korttelia tai vaikka vain yhtä tonttia. Asemakaava määrää, mitä saa rakentaa ja kuinka paljon. Määräykset voivat koskea esimerkiksi rakennusten korkeuksia ja värejä, katujen leveyksiä sekä muita kaupunkikuvaan vaikuttavia seikkoja.  

Jos asemakaavaa ei jollakin alueella ole, rakennetaan siellä yleiskaavan mukaan. Asemakaavan vahvistaa yleiskaavan tapaan kaupunginvaltuusto.  

Kaavoitusta tarkentavia suunnitelmia

Katu- ja puistosuunnitelmat

Katu- ja puistosuunnitelmat määrittävät yksityiskohtaisesti rakennettavien katujen ja puistojen tarkan sijainnin, pintamateriaalit, istutukset sekä esimerkiksi penkkien, leikkitelineiden ja katuvalojen paikat. Suunnitelma tehdään joko uusien alueiden rakentamiseen tai olemassa olevien kehittämiseen. Katu- ja puistosuunnitelman hyväksyy kaupunkitilalautakunta. 

Rakennuslupa

Rakennuslupa määrittää tarkat mitat, sijainnin ja muut ominaisuudet yksittäiselle rakennukselle, kadulle tai muulle rakennustoimenpiteelle. Maanomistajan pitää hakea rakennuslupa käytännössä kaikelle rakentamiselle asemakaava-alueella. Jos alueella ei ole asemakaavaa, joihinkin hankkeisiin riittää toimenpidelupa tai -ilmoitus.

Suurimpien hankkeiden rakennusluvat hyväksyy kaupunkiympäristölautakunnan alainen lupajaosto. Pientalojen rakennusluvat myöntää rakennuslupaviranomainen.

Kaupungin rakentumiseen voi vaikuttaa monessa kohdassa

Suunnittelu alkaa

Maanomistajan kaavoitushakemuksesta alkavassa kaavan suunnitteluvaiheessa mielipiteitä ja ideoita voi kertoa kuka tahansa vapaamuotoisesti kaupungille. Prosessin edetessä kaavalle luodaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka määrittää muun muassa hankkeen aikataulun, miten hankkeesta tiedotetaan, ketkä ovat kaavaan osallisia ja miten osalliset voivat osallistua kaavoitusprosessiin.  

Osallisuudella tarkoitetaan henkilöitä, yrityksiä ja yhteisöjä, joita suunniteltava kaava koskee. Osalliset määritellään siis kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, ja heillä on oikeus ottaa kaavaan kantaa suunnittelun edetessä.  

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma tulee asettaa julkisesti nähtäville, ja siitä voi kuka tahansa jättää mielipiteensä esilläoloaikana. Suunnitelmaa pitää tarvittaessa korjata mielipiteiden perusteella.  

Kaavasta valmistuu luonnos tai ehdotus

Suunnittelutyön edetessä kaavasta asetetaan nähtäville kaavaluonnos, josta osalliset voivat jättää mielipiteensä. Kaavaluonnosta ei välttämättä tehdä kaikista kaavoista, vaan nähtäville tulee suoraan kaavaehdotus.  

Kaavaluonnoksen tai -ehdotuksen nähtävilläoloaika tarkoittaa, että mielipiteet ja muistutukset juuri sitä kaavasta pitää jättää tämän ajan kuluessa. Nähtävilläoloaika on vähintään 30 vuorokautta. Kaupunki vastaa kirjallisesti kaikkiin jätettyihin mielipiteisiin ja muistutuksiin.  

Vaikka puhekielessä kaikki näkemykset asioista ovat yleensä mielipiteitä, virallisina termeinä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tai kaavaluonnoksesta esitetty kanta on mielipide, ja kaavaehdotuksesta esitetty kanta on muistutus. 

Kaavan nähtäville asettamisesta päättää kaupunkiympäristölautakunnan esityksestä kaupunginhallitus. Pienet kaavat asettaa nähtäville kaupunkiympäristölautakunta. 

Kaavaehdotuksen jälkeen vuorossa on kaavan hyväksyminen kaupunginvaltuustossa. Päätöksenteko lähtee jälleen liikkeelle kaupunkiympäristölautakunnasta, joka päättää esittää kaavan hyväksymistä kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle.  

Mikäli tehtyyn kaavapäätökseen on tyytymätön, siitä on oikeus valittaa hallinto-oikeuteen. 

Tietoa suunnitelmista löytyy monin tavoin

Kaupungin kehittymisestä viestitään monilla tavoin, ja kaavoitus on julkista toimintaa. Kaikki keskeinen tieto löytyy Vantaan kaupungin kaavoituksen verkkosivuilta. Kaikkiin nähtäville tuleviin kaavoihin voi käydä tutustumassa asiakaspalvelun opastuksella myös paikan päällä Vantaa-infossa.

Tärkeä kaavoituksesta kertova tietopaketti on keväisin kaupungin verkkosivuilla ja Asukaslehdessä julkaistava kaavoituskatsaus. Se kertoo kuluvan vuoden aikana käynnissä ja tulossa olevista kaavoitushankkeista. Hieman pidemmän aikavälin suunnitelmista kerrotaan kaavoitusohjelmassa, johon on listattu seuraavien kolmen vuoden kaavoitushankkeet.

Kulloinkin valmisteltavaan kaavaan osallisille lähetetään tietoa myös henkilökohtaisesti, ja kaavoitushankkeista järjestetään asukastilaisuuksia ja mielipiteitä kartoittavia kyselyjä.

Lisäksi tietoa käynnistyvistä hankkeista löydät kaupungin somekanavista, Asukaslehdestä ja alueellisista uutiskirjeistä.

Kiinnostu kaupunkisuunnittelusta, ja anna ajatuksesi!

Ennen talon tai kadun rakentumista on siis tehty perusteellista suunnittelua ja päädytty siten parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Kaupunkilaisten osallistuminen mielipitein on tärkeää, jotta kaupunki rakentuisi mahdollisimman hyväksi asuinpaikaksi kaikille. Kaupunkia suunnittelee työkseen moni kaupungin työntekijä, ja heille tärkeitä työkaluja ovat sinunkin ideasi ja mielipiteesi.

 

Avainsanat

KaupunkikehitysOsallistu ja vaikutaOsallisuus