Tikkurilan terveys- ja perhekeskus
Kaupungin omistamalle tontille Kielotie 13:een kaupungintalon naapuriin on hyväksytty kaavamuutos, joka mahdollistaa Tikkurilan terveys- ja perhekeskuksen rakentamisen. Rakennuksen koko on 21 000 kerrosneliömetriä ja enimmillään seitsemän kerrosta.
Sijainti
Kaavamuutosalueena on Kielotie 13:n tontti kaupungintalon naapurissa, Tikkurilan keskustassa. Suunniteltavaan alueeseen kuuluu myös ympäröivät Kielotien, Asematien ja Lummekujan katualueet sekä Lauri Lairalan aukio. Tontilta on aiemmin purettu kaupungin virastotalo, joten nyt kaava-alueella ei ole rakennuksia.
Asemakaavamuutos
Hyvinvointialue on valinnut arkkitehtikonsultin laatimaan suunnitelmat kaavaprosessia varten. Terveysja perhekeskuksen tilaohjelma kehittynee vielä, eivätkä rakennussuunnitelmat ole kovin yksityiskohtaisia. Lopullista toteutuspäätöstä hankkeesta ei myöskään ole tehty vielä kaavan laadinnan aikana.
Keskustatoimintojen korttelialueen C-merkintä mahdollistaa joustavasti tontin käytön tulevaisuudentarpeiden mukaan. Toisaalta tärkeä sijainti ja tiivis kaupunkirakenne edellyttävät kaavamääräyksiä, joiden avulla hanke saadaan sovitettua tontille toiminnallisista ja kaupunkikuvallisista reunaehdoista tinkimättä.
Kaavalla varmistetaan hankkeen laatu, vaikka tilaohjelma tai rakennusta suunnitteleva taho vaihtuisikin. Tontilla on voimassa asemakaava vuodelta 2021. Se mahdollistaa 21 000 k-m2 :n rakentamisen, mikä riittää myös hankesuunnitelman mukaisen terveys- ja perhekeskuksen tarpeisiin. Myöskään kerroslukua ei ole tarvetta nostaa.
Kaava ei salli asumista, mutta majoitustoiminta on mahdollinen. Katutasokerrokseen vaaditaan 530 m2 :n ala liiketiloja varten. Toimintaa koskevien määräysten ollessa väljät on puolestaan rakennusalueen rajat sidottu tiukasti viitesuunnitelman mukaisiksi, jotta toiminnallinen ja kaupunkikuvallinen sovittaminen on mahdollista.
Kaavassa on huomioitu saattoliikenteen ja ratikan tunnelin tarvitsema tila. Etelässä on Lauri Lairalan aukio, jota ei haluttu pienentää nykyisestään ja idässä puolestaan kaupungintalo. Keskuksen ja suojellun kaupungintalon väliin haluttiin jättää riittävästi tilaa, joka toimii myös kevyen liikenteen poikittaisena yhteysreittinä kävelykadun ja Kirjastopuiston välillä.
Rakennusmassa jakaantuu kahteen tiiliseen lapekattoiseen osaan, joiden välissä on lasinen nivelosa. Kielotien puolella kerrosluku on korkeimmillaan VII ja pienempi massa on enintään kuuden kerroksen korkuinen. Keskiosa, joka on aulatilaa, on päämassoja matalampi. Pääsisäänkäynnit sijoittuvat aulan molemmin puolin, toinen etelän suuntaan kohti Asematietä ja aukiota.
Kävellen tai pyörällä saapuvat käyttävät enimmäkseen eteläistä sisäänkäyntiä. Samoin ratikan tai bussien pysäkeiltä tulevat.
Pohjoisessa Lummekujalla oleva sisäänkäynti palvelee varsinkin saattoliikenteenteellä saapuvia. Saattoliikenteelle on tilaa myös ylemmässä kellarikerroksessa, josta on suora hissiyhteys kerroksiin.
Pysäköinti sijoittuu ratkaisussa kahteen maanalaiseen kerrokseen, jonne ajetaan Lummekujalta lähtevällä luiskalla. Kellariin sijoittuu myös rakennuksen huolto ja logistiikka. Tekniset tilat sijoittuvat kellarin lisäksi kattokerroksiin, jossa ne tulee integroida rakennusmassan sisään.
Maanvaraista pihaa jää tontille varsin vähän, koska kellaripysäköinti ulottuu suurimmalle osalle tonttia. Ajoluiskan ja kaupungintalon väliin jäävä osuus on maanvaraista, mutta sielläkin johtovaraukset vaikeuttavat suurten puiden istuttamista.
Vihertehokkuuden vaatimukseksi on asetettu 0,8. Keskustatoimintojen korttelialueen, C pinta-ala on 0,62 hehtaaria.
Rakennusoikeus on 21 000 k-m2 ja tehokkuusluku e=3,38.
Päätöskäsittely
Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 24.2.2025 asemakaavan muutoksen. Kaava voimaan 23.5.2025.